Mullankaivajat

Mullankaivajat-hankkeiden tarkoituksena oli perehdyttää koululaisia arkeologiaan ja paikalliseen historiaan aidoissa arkeologisissa tutkimuskohteissa. Hankkeet toteutettiin yhteistyössä paikallisen koulun tai koulujen kanssa ja niiden keskiössä olivat lapset ja nuoret. Varsinaisen paikalla tapahtuvan tutkimusjakson kautta koululaiset saivat konkreettisen tuntuman luokkahuoneessa abstrakteilta vaikuttaviin asioihin. Hankkeeseen sai yhdistää myös aikuisille suunnattuja yleisötapahtumia, kuten esimerkiksi yleisökaivauksia.

Mullankaivajat-apuraha oli suunnattu arkeologeille, näiden muodostamille työryhmille tai kulttuuriperinnön alan rekisteröidyille yhteisöille, kuten esimerkiksi museoille tai arkeologisille seuroille. Pedagogisesti hyvin suunniteltu arkeologinen työskentely sopi erinomaisesti uuden opetussuunnitelman mukaiseen ilmiöoppimiseen ja opiskeluun koulun ulkopuolella. Apurahoja myönnettiin vuosina 2018–2020 ja 2022. Hankkeita toteutettiin ympäri Suomen yhteensä 30 kappaletta.

Arkeologi, museopedagogi Tuuli Ravantti selvitti käyttäjäkokemuksia kartoittavassa tilaustutkimuksessaan Mullankaivajiin osallistuneiden oppilaiden kokemuksia. Tutkimukseensa pohjautuen Ravantti on koostanut suosituksia onnistuneen Mullankaivajat -hankkeen toteuttamiseksi.

1. Valitse hankkeellesi sopiva kohderyhmä:
   Tutkimuksen perusteella otollisimmaksi kohderyhmäksi koettiin 4.-6. luokkien oppilaat. Historian opetus alkaa 5.luokalla, jolloin neljännellä luokalla, vuotta aikaisemmin koetun Mullankaivajat -hankkeen kokemuksia päästään kertaamaan heti seuraavalla luokka-asteella. Viidennellä luokalla ollaan käsiteltävien asioiden äärellä ja kuudennen luokan oppilaat hyötyvät edellisenä vuonna alkaneen historian ja arkeologian teemojen ja tietojen kertaamisesta, sekä niiden kytkemisestä käytäntöön.
2. Valitse oppilaiden tarpeita vastaava tutkimuskohde sekä ajankohta:
   Varmista että kohde on koulujen saavutettavissa sekä maantieteellisesti että aikataulullisesti. Muista huomioida nämä heti hankkeen suunnittelusta ja budjetoinnista lähtien. Kohteen tulee olla aito ja merkityksellinen arkeologinen tutkimuskohde, jonka kautta päästään tutustumaan todelliseen arkeologin työhön. Kiinnitä huomiota myös valittavaan vuodenaikaan, optimoidaksesi sää- ja luonnonolosuhteet kohteella.
3. Sovita ryhmäkoko resursseihin:
   Oppilaat hyötyvät aktiivisesta ohjauksesta ja tiiviistä työskentelystä asiantuntijoiden kanssa. Toiminta pysyy hallittuna ja oppilaiden tarpeiden tasapuolinen huomioiminen mahdollistuu, kun ryhmäkoko on kohdillaan. Huolehdi siis, etteivät ryhmäkoot paisu liian suuriksi kenttätyöskentelyn osalta, hankkeen käytettävissä olevaan henkilökuntaan, työvälineisiin tai tutkimusalueen kokoon nähden.
4. Panosta pedagogiikkaan:
   Huolella suunnitellut ja tavoitteelliset pedagogiset sisällöt sekä toimintatavat luovat syvemmän muistijäljen ja edesauttavat oppimista. Myös käytännön toiminta helpottuu, kun toiminta on tarkkaan suunniteltua. Riittävän osallistava, ohjattu toiminta vaikuttaa pedagogisten tavoitteiden saavuttamiseen arkeologista työtapaa (kaivaus/inventointi) enemmän.
5. Osallista opettajat
   Kutsu opettajat mukaan suunnittelutyöhön mahdollisimman hyvissä ajoin. Opettaja tuntee oman oppilasryhmänsä parhaiten ja kykenee arvioimaan oppilaiden tarpeet ja haasteet realistisesti. Toimintaan sitoutunut opettaja toimii parhaimmillaan hankkeen tavoitteita tukevana tekijänä sekä koulun päässä että kenttätyöjaksolla maastossa. Muista kysyä myös palautetta ja vinkkejä. Opettajat ovat pedagogiikan ammattilaisia.
6. Kommunikoi ja ole saatavilla
   Viesti hankkeesta avoimesti ja ajoissa. Madalla kynnystä ottaa hankkeen henkilökuntaan yhteyttä ja pyri mahdollisuuksien mukaan tutustumaan oppilaisiin jo ennen kenttäjakson alkua. Tuo arkeologista tietoa saataville ja viesti toiminnan tavoitteista ja merkityksellisyydestä. Oppilaita kiinnostaa, miksi paikkaa tutkitaan. Mikä siis tekee juuri teidän kohteestanne erityisen ja merkittävän? Muista hankkeeseen osallistuneita myös kenttätöiden jälkeen. Oppilaat ja opettajat ovat usein uteliaita kuulemaan, miten tutkimuksissa kävi, mitä löydettiin ja onko tiedossa jatkoa. Varaudu viestimään tuloksista tieteellisen yhteisön lisäksi myös hankkeessa mukana olleille koululaisryhmille.