Takaisin artikkelilistaukseen
Tieteestä & Taiteesta
Yhteisöllinen arkkitehtuuri vaatii vielä opettelua
23.9.2015
Suomen Kulttuurirahasto myönsi 27.2.2015 Emmi Keskisarjalle apurahan osallistavia metodeja rakennusalalla käsittelevään taiteelliseen väitöskirjatyöhön.
Arkkitehti Emmi Keskisarja
Arkkitehti Emmi Keskisarja haluaa arkkitehtuurista ja suunnittelusta entistä osallistavampaa.

Arkkitehti Emmi Keskisarja haluaa arkkitehtuurista ja suunnittelusta entistä osallistavampaa. Keskisarja tutkii arkkitehtuurin osallistavia prosesseja, eli sitä, miten ympäristöä voidaan suunnitella yhdessä.

– Arkkitehti ja arkkitehtuuri on tavattu esittää tekijän ja objektin suhteena. Suunnitteluprosessista ei ole paljon tavattu puhua, vaan se on enemmänkin haluttu mystifioida: että on joku salaperäinen maestro joka synnyttää ideoita.

Keskisarja haluaa painottaa yhdessä suunnittelua erotuksena perinteisestä mallista, jossa kansalaisten vaikutusreittinä on mahdollisuus valittaa kaavasta.

– Osallistaminen on tärkeää, koska sen avulla kerätään niin sanottua pehmeää dataa. Se lisää ymmärrystä paikallisuudesta, tuo suunnittelijoiden tietoon käytännön kokemusta, kaupunkilaisten arjen näkökulmaa ja todellisia tarpeita.

Yhdessä ideoinnista yhdessä suunnitteluun

Keskisarja on kokeillut erilaisia yhdessä suunnittelun tapoja työpajoissa ja opiskelijoiden kanssa tekemissään projekteissa.

Esimerkiksi Jyväskylässä kaupunkilaiset kutsuttiin työpajaan, jossa he saivat ideoida ja pohtia, mitä uuteen paikkaan siirtyvältä kauppatorilta pitäisi löytyä, ja mikä toisi paikkaan erityisen jyväskyläläisen tunnelman.

– Tällainen ei kuitenkaan vielä riitä, sillä tämä on yhdessä ideointia, ei suunnittelua, Keskisarja huomauttaa. Hänen mielestään arkkitehdit eivät ole pystyneet kunnolla määrittelemään, mitä aivan ideoinnin alkuvaiheessa tehdään. Prosessin rakenne pitäisi hahmottaa, jotta siihen voitaisiin ottaa muitakin mukaan.

Arkkitehdin on joka tapauksessa huomioitava työssään monia tahoja, kuten museovirasto ja kaavoituksesta vastaavat.

-Jos luovaa prosessia ei strukturoida, on vaarana, että se jää eri ihmisten välisen koordinaation, lausumisen ja muun työn jalkoihin. Sille ei ole määritelty koko suunnittelun prosessissa omaa paikkaa. Juuri tämän määrittely on väitöskirjani tehtävä.

Kun mietitään miten yhdessä kaupunkilaisten kanssa voisi ideoida, täytyy pohtia myös, kenen ideoita kuullaan. Hyviä ideoita voi tulla keneltä tahansa, mutta pitää olla jotkut arviointikriteerit joilla hyvät ideat otetaan mukaan ja huonot karsitaan, Keskisarja muistuttaa.

Kuva 1: Uusi Kaupunki Studia Generalia: Inari Virkkala
Kuva 2: Uusi Jyväskylä jatkuu -työpaja: Jussi Vuori

Lisää Keskisarjan työstä: www.emmikeskisarja.com