Teksti: Anna Bui
Kuvat: Jouni Porsanger

Tanssitaiteilija-koreografi Auri Aholan uusi teos Viehâ on paikkasidonnainen näyttämöteos, joka esitettiin Rovaniemen taidemuseossa kulttuuritalo Korundissa 28.1.–6.2.2022. Se on yksi harvoista esityksistä, jotka kolmannen koronakevään alussa toteutuivat Suomessa.

Viehâ on inarinsaamea ja tarkoittaa suomeksi väkeä. Teoksen keskiössä on eri aikoina elänyt väki, jonka elämää tarkastellaan saamelaiskulttuurin näkökulmasta valo- ja äänisuunnittelun, fyysisen liikekielen, puhutun tekstin ja laulun keinoin. Monitaiteisen teoksen kantavina teemoina ovat menetys, luopuminen, yhteisö ja toivo.

–  Halusin käsitellä teoksessa menneiden, nykyisten ja tulevien sukupolvien yhteisiä tunteita ja ajan yli sukupolvia yhdistäviä teemoja. Edelliset sukupolvethan ovat piirtäneet meidät, jatkaneet osaltaan ketjua, jotta me voisimme kokea samoja tunteita ja kokemuksia kuin he aikoinaan. Halusin tuoda esiin ylisukupolvisen väen, jonka voima on yhteisössä, Ahola kertoo.

Taustalla kulttuurilähtöisyys ja saamelaisuus

Viehân takana on työryhmä, jossa ovat Aholan lisäksi tanssitaiteilijat Titta Court ja Unna Kitti, näyttelijä Eetu Känkänen, muusikko Ailu Valle, äänisuunnittelija Tuomas Norvio, valosuunnittelija Jukka Huitila sekä tuottajat Malla Alatalo ja Virpi Moskari. Kaikkia ryhmän jäseniä yhdistää kiinnostus paikalliseen ja kulttuurilähtöiseen taiteen tekemiseen, ja Auri Ahola ja Ailu Valle ovat itse osa saamelaista yhteisöä. Sen takia oli luontevaa, että jo teoksen suunnittelu- ja harjoitusvaiheessa kiinnitettiin huomiota kulttuurilähtöisyyteen.

Viehân tarinassa katsojan omat kokemukset ja oma henkilöhistoria limittyvät teoksen kohtauksiin. Saamelaisnäkökulmasta huolimatta teos on suunnattu kaikille, se on tarina ihmisistä, ei niinkään yhdestä kansasta.

– Saamelainen katsoja voi kokea kohtauksen hyvin toisella tavalla kuin valtakulttuurin edustaja, ja tälle kokemukselle on tärkeää antaa tilaa taiteessa. Katsojan kulttuuritaustasta riippuen esimerkiksi kohtaus, jossa lapsi lähetetään koulutielle voi näyttää radikaalistikin erilaiselta. Taiteen keinoin voidaan antaa tilaa erilaisten kokemusten käsittelylle ilman asian alleviivaamista tai sanoittamista, Ahola toteaa.

Viehâ oli alun perin tarkoitus rakentaa Inarissa sijaitsevaan Saamelaismuseo Siidaan, mutta museon laajennuksen ja remontin takia teos siirrettiin Rovaniemelle.

– Paikkasidonnaisessa teoksessa esityspaikka on luonnollisesti keskeinen tekijä, ja taiteelliset ajatukset rakentuvat sen ympärille. Kun esityspaikka vaihtui, lähdin toteuttamaan kyseiseen paikkaan, Rovaniemen taidemuseoon, istuvaa kokonaisuutta. Siinä oli täysi työ pitää palloja ilmassa: isoa työryhmää, teoksen rakennetta, suuria museosaleja, logistisia asioita, majoituksia sun muita. Lopputulokseen olen äärimmäisen tyytyväinen. Kaikki matkalla koetut vaikeudet ovat osaltaan johtaneet siihen, että käteen jäi lopulta onnistumisen kokemus, Ahola kertoo tyytyväisenä ensi-iltaviikonlopun jälkeen.

Ura tanssin parissa etelässä ja pohjoisessa

Auri Ahola on itse syntynyt Rovaniemellä, mutta asui ja vaikutti tanssitaiteilijana Helsingissä 17 vuotta. Hän on esiintynyt uransa aikana yli 70 teoksessa mm. Kansallisbaletissa ja Tero Saarinen Companyssa. Nykyisin Inarissa sukutilallaan Muddusjärven saaressa asuva tanssija toimii saamelaiskulttuurin läänintaiteilijana ja puhuu kotikielenään inarinsaamea.

Vuonna 2017 Ahola toteutti Jotteeh -teoksen, joka teki kunniaa saamelaisten vuotuismuutolle. Teos toteutettiin lumesta rakennettuun Revontuliteatteriin Inariin. Taiteilija kokeekin ensiarvoisen tärkeäksi sen, että saamelaiset huomioidaan yhtenä yleisöryhmänä ja että vähemmistön kulttuurista käsin toteutetaan uudenlaisia taidehankkeita. Ahola aikoo jatkaa työtään pohjoisessa ja toivoo pääsevänsä toteuttamaan näyttämöteoksia myös Saamenmaalla.

Tanssitaiteilija Auri Aholalle myönnettiin 12 000 euron apuraha vuonna 2021 Viehâ-teoksen teknisen tarpeiston hankintaan.