Teksti: Laura Iisalo
Michael Oduorin kuvat: Harri Tarvainen
Timo Perälän kuvat: Reijo Koirikivi, Studio P.S.V.

Kuinka luodaan asuinympäristö, joka kannustaa tai jopa pakottaa liikkumaan? Aiheeseen perehtyy kesällä 2020 käynnistyvä Urban Lifestyle Engineering -niminen hanke, jossa yhdistyvät Oulun yliopiston filosofian laitokselta vuonna 2018 tohtoriksi väitelleen Michael Oduorin asiantuntemus ja oululaisen asiantuntijatoimisto Navicon vuosien varrella hankkima käytännön kokemus.

Tutkimukselle on myönnetty 28 000 euron suuruinen PoDoCo-apuraha, ja sen ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus kartoittaa maailmanlaajuisesti onnistuneina pidettyjä urbaaneja ympäristöjä sekä analysoida niiden vaikutuksia yksilö- ja yhteiskunnallisella tasolla.

Hanke liittyy läheisesti Oduorin väitöskirjaan, jonka aiheena oli informaatioteknologia ja sen vaikutus ihmisten käyttäytymiseen. Aikomuksena on selvittää, kuinka teknologiaa voidaan hyödyntää osana kaupunkisuunnittelua.

– Teknologiaa voidaan käyttää aktivoivana kannustimena ja se on hyvä työkalu, kun halutaan seurata käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia pitkän ajan kuluessa. Tavoitteena on löytää toimivia tapoja parantaa ihmisten elintapoja ja ympäristön hyvinvointia sekä lisätä sosiaalista kanssakäymistä ja yleistä viihtyisyyttä. Maailmalla puhutaan älykaupungeista ja trendi on ollut kasvussa viime vuosina, Oduor kertoo.

Tutkimustulokset konkretisoituvat ihmisten arjessa

Yksi Navicon perustajista, Timo Perälä, on toiminut urheilun, vapaaehtoistoiminnan ja hyvinvointitestauksen parissa pitkään. Hän kertoo huomanneensa, että parin viime vuosikymmenen aikana ihmisten fysiologinen terveys on heikentynyt. Elintapojen muutokset ovat Perälän mukaan osittain seurausta siitä, että kaupunkeja on suunniteltu ja rakennettu autojen ehdoilla.

– Ihmiset käyvät salilla enemmän, mutta matalan intensiteetin arkiliikuntaa tulee vähemmän. He saattavat treenata tunnin täysillä, mutta tekemiseltä puuttuu pohja, mikä on huono yhtälö terveyden kannalta. Kyseessä on globaali kestävyysvaje, jonka vaikutukset heijastuvat yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään. On turha puhua tuottavuuden kasvusta, jos ihmiset voivat huonosti, hän toteaa.

Terveysongelmia esiintyy yhä nuoremmilla. Perälä on työssään nähnyt 16-vuotiaita lapsia, joilla on selkämurtumia tai muita tuki- ja liikuntaelinten vammoja, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.

– Vanhemmat haluavat ostaa hyvinvointia ja totuttavat lapset siihen, että heidät kuskataan autoilla treeneihin, jolloin arkiliikunta jää puuttumaan. Kun lapsi menee rikki ja joutuu jo nuorena kuntoutettavaksi, mitä tulee työelämästä, hän pohtii.

Perälän mukaan tarkoituksena onkin hyödyntää Urban Lifestyle Engineering -tutkimuksessa kertynyttä tietotaitoa mahdollisimman nopeasti parempien suunnittelu- ja toimintamallien kehittämiseen, ja niiden maailmanlaajuiseen soveltamiseen.

– Tutkimuspuoli liittyy vahvasti Michaelin osaamiseen ja hänen avullaan voimme mitata muutosta ja syventää ymmärrystämme. Haluamme viedä oppimaamme laajemmin ihmisten arkeen, sillä siellä sen merkitys konkretisoituu, hän tiivistää.

Mikä on PoDoCo?

Tohtorikoulutettujen ja elinkeinoelämän PoDoCo -yhteistyöohjelma edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti. PoDoCo-ohjelman apurahat on tarkoitettu uusia uria aukovaan tutkimukseen aiheesta, joka on elinkeinoelämän kannalta relevantti. Ohjelman puitteissa tohtori ja yrityskumppani ideoivat yhdessä tutkimushankkeen, jonka toteuttavalle tohtorille haetaan rahoitusta mukana olevilta säätiöiltä. Lisätietoja ohjelmasta osoitteesta www.podoco.fi.