Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa -tutkimusohjelmasta rahoitus yhdelletoista hankkeelle
Yksitoista hanketta saa rahoituksen Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa – ihminen, kulttuuri ja yhteiskunta -tutkimusohjelmasta. Rahoitettavat hankkeet käsittelevät ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita digitaalisesta terveydestä ja oikeustieteistä ilmasto- ja kulttuurintutkimukseen. Rahoitussumma on yhteensä noin 10,5 miljoonaa euroa.
Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa on seitsenvuotinen tutkimusohjelma, joka rahoittaa humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta Pohjoismaissa. Ohjelma suuntautuu 2000-luvun suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä siihen, miten ne ymmärretään ja käsitellään pohjoismaisissa yhteiskunnissa. Ohjelma sai kevään aikana 449 hakemusta, ja nyt 11 niistä on valittu rahoituksen saajiksi.
Tutkimusohjelma painottaa monitieteisyyttä ja pohjoismaista rajat ylittävää yhteistyötä. Rahoitettaviksi valituissa hankkeissa on mukana tutkijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, ja edustettuna on kolmisenkymmentä tutkimusalaa. Tom Moring, tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtaja, on erittäin tyytyväinen rahoitettaviin hankkeisiin.
– Valitut hankkeet ovat monitieteellisiä ja ne yhdistävät yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä uudella tavalla. Niillä on myös selkeästi yhteiskunnallista merkitystä. Ne edustavat laajasti eri tutkimusaloja. Tutkijoiden kiinnostus ohjelmaan oli niin valtavaa ja hakemukset niin korkealuokkaisia, että rahoittajat päättivät nostaa alkuperäisiä rahoitussummiaan. Saimme lisäksi hakuprosessin loppusuoralla mukaan Familjen Kamprads stiftelsen uutena rahoittajana.
Tutkimusohjelmaa rahoittavat seuraavat suomalaiset säätiöt ja yhdistykset: Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska kulturfonden, Suomen Kulttuurirahasto ja Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, sekä ruotsalaiset säätiöt Riksbankens Jubileumsfond ja Familjen Kamprads stiftelse. Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa -ohjelman tavoitteena on, korkeatasoisen tieteellisen panoksen lisäksi, että sen puitteissa harjoitettu tutkimus tuo mukanaan myös konkreettista yhteiskunnallista hyötyä.
Lisätietoa ohjelmasta Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa – ihminen, kulttuuri ja yhteiskunta osoitteesta futurenordics.org
Yhdestätoista hankkeesta neljä on suomalaisista yliopistoista ja seitsemän ruotsalaisista
Hankkeessa Ethnic stereotypes over time – a Nordic comparison (Etniset stereotypiat ennen ja nyt – pohjoismainen vertailu) tutkijat Ruotsista ja Suomesta tutkivat miten ja miksi kansallisiin vähemmistöihin ja maahanmuuttajaryhmiin liittyvät stereotypiat ovat muuttuneet vuodesta 1955 tähän päivään. Tarkoituksena on lisätä tietämystä etnisten ryhmien välisistä suhteista ja siten pystyä ennustamaan, miten suhteet kehittyvät tulevaisuudessa. Hankkeesta vastaa Institutet för framtidsstudier Ruotsissa ja sen hankejohtajana toimii FT Moa Bursell. Hankkeen tutkijat edustavat sosiologiaa ja Pohjoismaiden tutkimusta. Hankkeelle myönnettiin 670 000 euroa neljälle vuodelle.
Hanke Tackling Precarious and Informal Work in the Nordic Countries (PrecaNord) (Epävarmaan ja epäviralliseen työhön puuttuminen Pohjoismaissa) tutkii kuinka kestävä pohjoismainen malli on työmarkkinoiden muutoksissa, joissa yhä useammalla on epävarmat tai epäviralliset työolot. Sosiologian, sosiaaliantropologian, talouden ja siirtolaisuuden tutkijat Suomesta, Ruotsista ja Norjasta tutkivat epävarman ja epämuodollisen työn esiintyvyyttä ja trendejä näissä maissa. Hanke toteutetaan Helsingin yliopistossa ja sen hankejohtajana toimii sosiologian apulaisprofessori Lena Näre. Hankkeelle myönnettiin 950 000 euroa neljälle vuodelle.
Hanke The Automated Administration: Governance of ADM in the public sector (Automatisoitu hallinto: ADM:n [automaattisen päätöksenteon] ohjaaminen julkisella sektorilla) tutkii miten automatisoitu päätöksenteko voidaan ottaa käyttöön vaarantamatta perusoikeuksia, hyvää hallintotapaa ja luottamusta julkisiin toimijoihin. Hankkeeseen osallistuu oikeussosiologian, valtiotieteiden, medioiden ja viestinnän sekä tekniikan ja tieteen tutkimuksen ja oikeusdogmatiikan tutkijoita Ruotsista ja Suomesta. Hanke toteutetaan Lundin yliopistossa ja sen hankejohtajana toimii teknologian ja sosiaalisen muutoksen dosentti Stefan Larsson. Hankkeelle myönnettiin 950 000 euroa neljälle vuodelle.
Hankkeessa Demography and democracy – Healthy ageing in a digital world (Väestötiede ja demokratia – terve ikääntyminen digitaalisessa maailmassa) tutkitaan, miten yli 75-vuotiaat pääsevät digitaalisiin terveyspalveluihin tavoitteena ehkäistä digitalisoinnin aiheuttamia terveyseroja ja digitaalisia kuiluja ikääntyneen väestön keskuudessa Pohjoismaissa. Hanke toteutetaan Lundin yliopistossa ja siinä on mukana mm. viestinnän, digitaalisen terveyden, terveyssosiologian, sosiaalityön ja gerontologisen työn tutkijoita Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta. Hankejohtajana toimii media- ja viestintätieteiden dosentti Helena Sandberg. Hankkeelle myönnettiin 990 000 euroa neljälle vuodelle. Hanketta rahoittaa Familjen Kamprads stiftelse.
Hanke Peripheral Visions: When global agendas meet Nordic energy peripheries (Syrjäseutujen visiot: Kun globaalit tavoitteet kohtaavat pohjoismaiset energiaperiferiat) tutkii mitä uusiutuvaan energiaan siirtymisestä ajatellaan, miten se toteutetaan ja miten sitä kyseenalaistetaan Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa sekä Grönlannissa. Hankkeeseen osallistuu aate- ja teknologiahistorian, ympäristöhistorian, sosiaaliantropologian, ympäristöekologian, valtiotieteiden, ekologian ja sosiaalitieteellisen energiatutkimuksen tutkijoita. Hankejohtajana toimii aatehistorian professori Erland Mårald Uumajan yliopistosta. Uumajan yliopisto on myös hankkeen kotipaikka. Hankkeelle myönnettiin 950 000 euroa kolmelle vuodelle.
Hanke Unpacking the contention between openness and security in the Nordic region: Digital public surveillance practices at three state borders (Avoimuuden ja turvallisuuden välisen ristiriidan purkaminen Pohjoismaissa: digitaaliset julkisen valvonnan käytännöt kolmen valtion rajalla) tutkii miten tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvilla menetelmillä tapahtuvaa valvontaa käytetään valtioiden rajoilla Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tarkoituksena on osoittaa avoimuuden ja turvallisuuden välinen jännite, jossa lisääntynyt turvallisuus uhkaa loukata yksilön koskemattomuutta. Hanke toteutetaan Göteborgin yliopistossa ja hankejohtajana toimii muotoilujohtamisen professori Elena Raviola. Hankkeeseen osallistuu muotoiluntutkimuksen, tietojenkäsittelytieteen, sosiologian, oikeustieteiden, tekniikan ja tieteen tutkimuksen sekä organisaatiotutkimuksen tutkijoita Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Hankkeelle myönnettiin 990 000 euroa neljälle vuodelle.
Hankkeessa The Future of Nordic Youth in Rural Regions: A Cross-national Qualitative Longitudinal Study in four Nordic Countries (Pohjoismaisten nuorten tulevaisuus maaseudulla: ylikansallinen laadullinen pitkittäistutkimus neljässä Pohjoismaassa) tutkijat Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta tutkivat nuorten elämänkokemuksia, tulevaisuudensuunnitelmia ja kuuluvuuttaan maaseudulle, jolle kaikissa Pohjoismaissa tyypillistä on autioituminen ja väestön ikääntyminen. Tutkimus koskettaa historiaa, sosiologiaa, kasvatustieteitä, kulttuurintutkimusta ja maantiedettä. Hanke toteutetaan Jyväskylän yliopistossa ja hankejohtajana toimii kulttuuri- ja sosiaalihistorian dosentti Kaisa Vehkalahti. Hankkeelle myönnettiin 900 000 euroa kolmelle vuodelle ja kahdeksalle kuukaudelle.
Hanke Nordic basic schools as past, present and future sites for solving the challenges of making diverse inclusive knowledge-based societies (Pohjoismaiset peruskoulut ennen, nyt ja tulevaisuudessa paikkoina, joissa ratkaistaan osallistavien moninaisten tietoyhteiskuntien rakentamisen haasteita) tutkii, miten peruskoulu fyysisenä paikkana on edistänyt sosiaalista yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja syrjäytymistä 1970-luvulta tähän päivään. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, miten aineelliset muutokset ja digitalisaatio ovat vaikuttaneet ja muuttaneet sosiaalista yhdessäoloa pohjoismaisissa kouluissa. Hankkeessa on mukana tutkijoita Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta, ja he edustavat kasvatustieteitä, historiaa ja soveltavaa kielitiedettä. Hanke, jolle myönnettiin 900 000 euroa neljälle vuodelle, toteutetaan Åbo Akademissa ja sitä johtaa kasvatustieteiden professori Fritjof Sahlström.
Hanke Fossil Free Futures: Divestment across the Nordic countries (Fossiilivapaa tulevaisuus: Divestointi Pohjoismaissa) tutkii niitä kannustimia, jotka motivoivat pohjoismaisia eläkerahastoja luopumaan sijoittamisesta fossiilisiin polttoaineisiin, eli divestoimaan ne. Hankkeen tarkoituksena on ymmärtää paremmin muutosta ajavia toimijoita, miten he arvioivat sijoitukset ja mitä työkaluja he käyttävät. Hanke toteutetaan Tukholman yliopistossa ja sille myönnettiin 870 000 euroa kolmelle vuodelle. Hankejohtajana toimii sosiologian professori Linda Sonderyd, ja hankkeen muut osallistujat ovat sosiologian, tekniikan ja tieteen tutkimuksen, taloussosiologian ja ilmastotutkimuksen tutkijoita Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.
Hanke The Future of Diverse and Disadvantaged Neighborhoods in the Nordic Welfare States – The Voices of Residents (Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden monimuotoisten ja heikossa asemassa olevien asuinalueiden tulevaisuus – asukkaiden ääni) toteuttaa haastattelututkimuksia etnisesti monimuotoisten urbaanien asuinalueiden asukkaiden keskuudessa kuullakseen heidän mielipiteensä ympäristöstään. Samalla hankkeen tavoitteena on luoda menetelmiä sellaisten ihmisten kuulemiseen, jotka eivät yleensä osallistu tutkimuksiin. Hanke toteutetaan Göteborgin yliopistossa, ja sen hankejohtajana toimii valtio-opin professori Peter Esaiasson. Hankkeelle myönnettiin 850 00 euroa kolmelle vuodelle. Hankkeeseen osallistuu valtio-opin ja kaupunkimaantieteen tutkijoita Ruotsista, Tanskasta, Norjasta ja Suomesta.
Hanke Keeping New Money on Board. The New Nordic Wealth Elites and the Future of the Welfare Mode (Uuden rahan pitäminen matkassa. Uudet varakkaat eliitit Pohjoismaissa ja hyvinvointimallin tulevaisuus) tutkii uusia varakkaita eliittejä, erityisesti IT- ja finanssieliittejä, ja heidän asennettaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion perustana oleviin arvoihin. Tulevatko nämä eliitit muuttamaan tai haastamaan pohjoismaista mallia ja sen tunnusmerkkejä, kuten korkeaa verotusta ja suurta julkista sektoria? Hanke toteutetaan Tampereen yliopistossa. Hankejohtajana toimii mediakulttuurin dosentti Hanna Kuusela. Hankkeen tutkijat tulevat Suomesta ja Ruotsista ja he ovat erikoistuneet sosiologiaan, viestintätutkimukseen, kulttuurintutkimukseen ja yrityshallintoon. Hankkeelle myönnettiin 900 000 euroa kolmelle vuodelle ja yhdeksälle kuukaudelle.
Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa – ihminen, kulttuuri ja yhteiskunta on seitsenvuotinen tutkimusohjelma, joka vahvistaa humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta Pohjoismaissa. Ohjelma suuntautuu 2000-luvun suuriin yhteiskunnallisiin ongelmiin, ja siihen, miten ne ymmärretään ja käsitellään pohjoismaisissa yhteiskunnissamme. Tutkimusohjelma rahoittaa 11 tutkimushanketta yhteensä 10,5 miljoonalla eurolla. Ohjelman tavoitteena on, että tutkimus hyödyttää yhteiskuntaa tuottamalla helposti saatavilla olevaa tietoa kansalaisille ja päättäjille. Tutkimusohjelmaa rahoittaa Svenska litteratursällskapet i Finland, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Riksbankens Jubileumsfond ja Familjen Kamprads stiftelse.
