Teksti: Essi Kähkönen
Kuvat: Petri Summanen

Statiinit ovat kymmenilletuhansille suomalaisille tuttuja kolesterolilääkkeitä. Niiden ansiosta etenkin haitallisen kolesterolin määrä verenkierrossa vähenee, ja näin vältytään monelta sepelvaltimotautitapaukselta tai sydän- tai aivoinfarktilta.

Silti moni arkailee kolesterolilääkkeen aloittamista, sillä statiineilla on maine joskus hankalienkin sivuoireiden aiheuttajana.

”Statiinit ovat saaneet osin ansaitsemattoman leiman haitoistaan, joista lihas- ja nivelkivut ovat niitä tunnetuimpia. Jos haittoja ilmaantuu, moni potilas lopettaa statiinin käytön omin päin”, toteaa proviisori, väitöskirjatutkija Wilma Kiander Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.

Kiander muistuttaa, että statiinit ovat yleensä turvallisia käyttää. Pieni osa saa kuitenkin epätoivottuja sivuvaikutuksia.

”Statiinit ovat saaneet osin ansaitsemattoman leiman haitoistaan, yleensä ne ovat turvallisia käyttää."

”Niinpä on tärkeää tutkia, miten statiinien haittoja voitaisiin vähentää”, hän painottaa.

Osa on perimänsä vuoksi haittariskissä

Kiander tutkii statiinien kulkua elimistössä tiettyjen kuljetinproteiinien avulla sekä sitä, miten perimä voi haitata lääkkeen kulkua heikentämällä näiden kuljetinproteiinien toimintaa. Kuljetinproteiinit pitävät huolen siitä, että statiinit päätyvät verenkierrosta lopulta maksaan, ja maksa poistaa ne elimistöstä.

Pieni osa suomalaisista on kuitenkin perinyt heikosti toimivan tai jopa toimimattoman version kuljetinproteiinista. Tällaisten harvinaisten kuljetinproteiinivarianttien vuoksi juuri tämä joukko on muita potilaita isommassa riskissä saada statiineista kiusallisia haittoja.

Kolesterolilääkkeiden, kuten rosuvastatiinin ja simvastatiinin, pitoisuudet verenkierrossa voivat Kianderin tutkimuksen mukaan nousta perinnöllisesti alttiilla henkilöillä jopa 60–200 prosenttia suuremmiksi kuin muilla statiinien käyttäjillä.

”Silloin myös kolesterolilääkkeiden haitat ilmaantuvat selkeämmin esiin. Mitä korkeampi pitoisuus on, sitä suurempi on myös todennäköisyys haittojen ilmaantumiselle.”

Kianderin mukaan on tärkeää selvittää, mikä on harvinaisten kuljetinproteiinivarianttien merkitys statiinihoidon onnistumisessa.

”Silloin voitaisiin noudattaa nykyistä ennakoidumpaa varovaisuutta statiineja määrättäessä.”

Monta tarinaa apteekin tiskiltä

Kiander on koulutukseltaan proviisori, ja työssään apteekin reseptitiskillä hän on nähnyt, että moni niistä asiakkaista, joille on määrätty jokin statiini, empii lääkkeen aloittamista. Moni, joka puolestaan on saanut statiinista lihas- tai niveloireita, on pohtinut lääkkeen lopettamista.

"Lääkkeen lopettamisessa on monesti isompi riski kuin siinä, että statiinista koituu vaikkapa lievähköä lihasarkuutta."

”Olen kohdannut apteekissa statiineja käyttäviä asiakkaita, joille on kokeiltu yksi jos toinenkin kolesterolilääkevaihtoehto – eikä mikään ole sopinut. Usein sitoutuminen tällaiseen lääkehoitoon on vähäistä, ja lääke saatetaan jättää ottamatta.”

Kuitenkin lääkkeen lopettamisessa on Kianderin mukaan monesti isompi riski kuin siinä, että statiinista koituu vaikkapa lievähköä lihasarkuutta.

”On muistettava, että statiinit ovat monelle hengen pelastavia lääkkeitä.”

Yksilöllistetty lääkehoito tekee tuloaan

Kun Wilma Kianderin väitöstutkimus aikanaan hyväksytään, se liittyy osaksi tärkeää tutkimusperinnettä, jolla lääkehoidosta yritetään kehittää entistä siedetympää ja turvallisempaa meille kaikille.

Tulevaisuudessa – niin Kiander toivoo – pystytään lääkehoito räätälöimään jokaiselle henkilökohtaisesti.

”Jo nyt yksilöllistetty lääkehoito on arkea joillakin lääketieteen osa-alueilla, mutta laajemmassa mittakaavassa se on toki vielä lapsenkengissään. Jos löytyisi luotettava ja helppo tapa määrittää ihmisen perimä ja katsoa, onko siellä juuri kolesterolilääkkeeseen vaikuttavia heikentäviä tekijöitä, voitaisiin statiinikin valita nykyistä tarkemmin”, sanoo Kiander.

”Siten nostettaisiin toivottavasti potilaan luottoa siihen, että näin tärkeän lääkkeen käyttö kannattaa.”

Proviisori Wilma Kiander sai Elli Turusen rahastosta vuonna 2020 kaksivuotisen, 52 000 euron apurahan perinnöllisyyden vaikutusta kolesterolilääkkeiden turvallisuuteen käsittelevään väitöskirjatyöhön.