Takaisin artikkelilistaukseen
Tieteestä & Taiteesta
Talous ei kiinnosta, jos siitä puhutaan liian vaikeasti
3.11.2015
Kauppatieteiden maisteri Laura Luukkanen on saanut vuosina 2013 ja 2015 apurahoina yhteensä 46 199 euroa Suomen Hypoteekkiyhdistyksen rahastosta nuorten taloudellisen osaamisen edistämistä käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Tutkija Laura Luukkanen
Laura Luukkanen kerää nuorten tuntemuksia siitä, miten he kokevat talouskysymykset ja miten tieto tavoittaisi heidät parhaiten.

– Nuoret kokevat, että taloudesta puhutaan vaikeilla termeillä ja epäkiinnostavasti. Vasta ongelmiin jouduttaessa tajutaan, että sehän liittyikin omaan elämään, väitöskirjaansa tekevä Laura Luukkanen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo.

Väitöskirjassaan Luukkanen kerää nuorten tuntemuksia siitä, miten he kokevat talouskysymykset ja miten taloustieto tavoittaisi heidät parhaiten.

Vuonna 2011 Luukkanen oli mukana järjestämässä eri puolilla Suomea lukioissa ja toisen asteen oppilaitoksissa pienryhmäkeskustelutilaisuuksia.

Tutkijat hyödynsivät keskusteluissa niin sanottua third person -tekniikkaa. Nuoret saivat kommentoida kuvitteellisen esimerkkihenkilön toimintaa: millainen Matti on hoitamaan raha-asioitaan.

– Toista henkilöä voi kuvailla ilman estoja, ja tällöin ihminen saattaa huomaamattaan kertoa enemmän itsestään.

Kouluopetus liian kaukaista

Nuorten mielestä koulu opettaa ymmärtämään enemmän koko kansantalouden toimintaa kuin henkilökohtaisen talouden hallintaa.

Kouluihin toivottiinkin käytännönläheisiä talousosaamisen kursseja siitä, miten rahat saa riittämään, mikä maksutapa on halvin, kuinka laina toimii.

– Koulu tavoittaa koko ikäluokan. Kaikkien kotiolot eivät ole sellaiset, että vanhemmilta saisi järkeviä talousneuvoja, Luukkanen toteaa.

Nuoret toivoivat internetsivustoja, joihin olisi koottu helpossa paketissa perustietoa oman talouden hallintaan. Itse asiassa tällaisia sivustoja on jo olemassa, esimerkiksi Kuluttajaliiton Valtti.

Sivustot olivat kuitenkin nuorille vieraita, joten he toivoivat niiltä aktiivisempaa mainontaa esimerkiksi Facebookiin, sanomalehtiin ja koulujen seinille. Interaktiivisuutta lisäisi chattikanava, jossa asiantuntijat vastaisivat livenä nuorten kysymyksiin.

Hyvät pahat pankit

Pankkeihin suhtauduttiin kahdella tapaa. Toiset pitivät pankkeja hyväntahtoisina auttajina, toiset liike-elämän toimijana, jonka välittämä tieto on läpeensä voitontavoittelun sävyttämää.

– Osalla oli yllättävänkin vahva ajatus, että pankkeihin ei voi luottaa.

Säästämiseen monet suhtautuivat konservatiivisesti ja ajattelivat säästötilin olevan ainoa vastuullinen ja järkevä säästömuoto. Osake- ja rahastosijoittamisellakin oli puolestapuhujansa, mutta he jäivät vähemmistöön.

Inflaatiota eli varallisuuden hidasta hupenemista pankkitililtä nuoret eivät erikseen osanneet mainita riskiksi.

– Se vaatisi noin nuorilta varsin spesifiä tietoutta. Nuoruuteen kuuluu hetkessä eläminen. Mietitään, paljonko rahaa on ja mihin se riittää nyt. Seuraava vuosi tuntuu jo kaukaiselta asialta.

Teksti: Antti Kivimäki
Kuva: Heikki Tuuli