Kirjastossa on kirjoja, vinyyleitä, dvd:itä, cd:itä, vhs-kasetteja, c-kasetteja ja jonkin verran historiallista esineistöä. Suurin osa materiaaleista on lainattavissa kotiin. Kirjaston levysoittimilla voi harjoitella dj-taitoja.

Ennen kirjaston syntyä veturitalleilla pyöri pitkään Sunnuntaijamit eli avoin treenivuoro tanssijoille. Kulttuuriklubi Siperian työntekijöitten kautta saimme tietää mahdollisuudesta hakea Suomen Kulttuurirahastolta rahaa nuortenkulttuurin kehittämishankkeeseen. Syntyi idea hiphop-kirjastosta, joka loisi kertaluonteisen tapahtuman sijaan pitkäaikaista vaikuttavuutta. Jyväskylän alueella on pitkä historia hiphop-kulttuurin saralla, ja näin ollen tiesimme, että kiinnostuneita kävijöitä hiphop-kirjastossa riittäisi. Ajatus kirjastosta liittyi lisäksi vahvasti hiphop-kulttuurin arvoihin, joissa historian tietämys on korkeassa arvossa. Kirjaston avulla monet löytäisivät tietoa helpommin, mikä kehittäisi paikallista hiphop-yhteisöä.  Idea oli mielekäs myös siksi, että vastaavasta paikasta emme olleet kuulleet Suomessa.

Kirjasto alkoi muodostua lahjoitusten avulla vaiheessa, jossa päätöstä hankerahasta ei vielä ollut. Jo yleisön lahjoitukset kertoivat, miten tarpeelliseksi ja hyväksi hiphop-kirjasto koettiin. Avajaisissa oli 130 ihmistä, ja siellä pystyimme jo julkistamaan tiedon saamastamme hankerahasta kirjaston kehittämiseen. Hiphop-kirjaston avaaminen sai myös valtakunnallisesti huomattavaa mediajulkisuutta.

Jo yleisön lahjoitukset kertoivat, miten tarpeelliseksi ja hyväksi hiphop-kirjasto koettiin.

Alusta alkaen kirjastolla oli iso merkitys. Intiimin tunnelman ansiosta kirjastolla tutustui uusiin ihmisiin, ja paikka alkoi houkutella yhä enemmän muitakin kuin tanssijoita. Myöhemmin kirjasto on poikinut uusia kehittämisideoita, kuten rapin, breikin, graffitin ja dj-työskentelyn työpaja-toimintaa, jossa on pystytty hyödyntämään kirjaston materiaaleja.

Yksi jatkumo Keski-Suomessa tapahtuneelle on hiphop-kirjaston avaaminen Ruotsissa, Åsa folkhögskolassa, minne muutin Jyväskylästä opiskelemaan breikkiä. Åsassa kirjastolla oli positiivinen vaikutus koko tanssikoulutukseen.

Nuoret ovat innokkaita kirjojen lukijoita, kun niiden aiheet ovat lähellä omaa intohimoa ja kiinnostusta. Nuorten ja nuorten aikuisten halu lukemiseen on ollut hienoa havaita myös Jyväskylässä. Itsekään en ole ollut aikaisemmin kiinnostunut kirjoista, mutta hiphop-kirjasto muutti tilanteen täysin, sillä myös sen tunnelma on mieleisempi kuin tavallisen kirjaston.

Nuoret ovat innokkaita kirjojen lukijoita, kun niiden aiheet ovat lähellä omaa intohimoa ja kiinnostusta.

Jyväskylän hiphop-kirjastolla on käynyt ihmisiä ympäri Suomea. Palaute on ollut erittäin positiivista. Yksi hienoimmista palautteista on tullut paikallisten lisäksi Jyväskylän ulkopuolelta, kun kävijät ovat sanoneet, että heidän paikkakunnallaan ei ole mitään yhtä hienoa kulttuurillista kohtaamispaikkaa.

Visiona on alusta lähtien ollutkin inspiroida muita luomaan omia hiphop-kirjastoja tai vastaavia kohtaamispaikkoja ympäri Suomea. Hiphop-kulttuuri kasvaa kaikkialla maailmassa, joten uskon hiphop-kirjastojen tapaisten paikkojen yleistyvän kaikkialla. Yksi esimerkki laajentumisesta on ollut jo Jyväskylän pääkirjaston kiinnostus hiphop-kirjastoa kohtaan. Yhteistyössä pääkirjaston kanssa hiphop-kirjasto on kiertänyt viemässä muihin kirjastoihin erilaisia hiphop-kulttuurin elementtejä.

Teksti ja kuva: Matti Pulkkinen

Matti ”MattiWatti” Pulkkinen on Joensuusta kotoisin oleva breikkaaja ja breikin opettaja ja yksi Jyväskylän hiphop-kirjaston aktiiveista. Breikkaaminen on vienyt Matin ympäri maailmaa, ja samalla hän on kouluttautunut fysioterapeutiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Matti on ollut perustamassa katutanssikulttuuriin liittyviä yhdistyksiä ja toiminut aktiivisesti hiphop-kulttuurin saralla. Tällä hetkellä hän opiskelee breikkaamista toista vuotta Åsa folkhögskolassa, Ruotsissa.

Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Yhdessä enemmän – nuorten kulttuuria nuorten ehdoilla -hanke toteutettiin vuosina 2014–2015 Pirkanmaan, Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen rahastojen alueilla. Kussakin maakunnassa nuoret saivat itse ehdottaa, perustella ja toteuttaa toivomaansa taidepainotteista kulttuuritoimintaa omassa lähiympäristössään. Keski-Suomessa nuoret halusivat mm. perustaa hiphop-kirjaston, ja Jyväskylän Veturitalleilla sijaitseva hiphop-kirjasto onkin Suomen ensimmäinen hiphop-kulttuurille omistettu kirjasto.

Idean isä ja tapahtuman johtaja on Galleria Himmelblaun yrittäjä Pertti Ketonen, jolla on sadoista taiteilijoista koostuva verkosto ja omien sanojensa mukaan suoranainen addiktio useiden näyttelyiden yhtaikaiseen järjestämiseen.

– Idea on tuoda taide gallerioista myös sinne, missä sitä harvoin nähdään: tyhjiin toimitiloihin, auloihin, käytäville, kaduille ja jopa pysäköintitaloon. Näyttelyt ovat avoinna kesäkuukaudet, mutta yhä enemmän tarjontaa on myös pysyvästi ympäri vuoden, sanoo Ketonen.

Finlayson Art Arean johtaja Pertti Ketonen on erittäin kokenut näyttelyiden järjestäjä. Siitä huolimatta jopa hän on hämillään siitä voimasta, jolla vuonna 2015 Tampereella alkanut tapahtuma on lähtenyt lentoon.

FAA lähti liikkeelle vuonna 2015 vaatimattomasti, vain kuudella taiteilijalla. Tänä vuonna mukana on parikymmentä teosta tai näyttelyä. Sekä tekijät, taiteilijat että kävijät ovat innoissaan. Tampereen keskustaan on kehittymässä kansainvälisestikin merkittävä tapahtuma, jota luonnehtii värikkyys, vihreys ja veistoksellisuus.

– Tavoitteemme on tehdä FAA:sta viiden vuoden sisällä paitsi yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä kuvataidetapahtumista, myös entistä monipuolisempi kulttuuritapahtuma.

Kävijämääriä on mahdoton laskea, sillä tapahtuma on ilmainen. Vaikuttavaa numerotietoa on kuitenkin olemassa.

– Yksittäisessä näyttelytilassa saattaa käydä yli 1 800 vierasta illassa, kuten viime vuonna Tapahtumien Yön aikana. Finlaysonin vanhalla tehdasalueella sijaitsevissa sadoissa yrityksissä työskentelee ja asioi päivittäin yli 5 000 ihmistä, jotka kaikki pääsevät FAA:n taiteen vaikutuspiiriin. Lisäksi taide yllättää esimerkiksi alueella sijaitsevan elokuvateatterin aulassa, ja teatteri taas myy satoja tuhansia elokuvalippuja vuodessa.

”Yksittäisessä näyttelytilassa saattaa käydä yli 1 800 vierasta illassa, ja teatteri taas myy satoja tuhansia elokuvalippuja vuodessa.”

Tekijät itsekin ovat hämmentyneitä FAA:n nopeasta kasvusta. Onnistumisia selittää moni asia. Yksi niistä on Finlaysonin ainutlaatuinen alue, jota vuokranantaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma haluaa kehittää taiteen keinoin. Yhtiö antaa tyhjillään olevia tiloja käyttöön maksutta ja auttaa näyttelyiden rakentamisessa. Alueella on kävijöille hyvät palvelut ja yritykset ovat lähteneet yhteistyöhön, jopa valmistamaan tapahtumalle omia nimikkotuotteita. Ja totta kai kunnia kuuluu myös itse taiteilijoille, sitoutuneille huippuammattilaisille, jotka rakentavat näyttelynsä välillä erikoisiinkin paikkoihin.

FAA:n taustalla on iso joukko innokkaita talkoolaisia, minkä lisäksi tapahtuma tarjoaa harjoittelupaikkoja taideopiskelijoille ja työtä alan pitkäaikaistyöttömille. Alueen katujen maalaukseen on osallistunut myös yleisö, lapsiperheet, teinit ja monet erityisryhmät, kuten AA-ryhmät, maahanmuuttajat ja mielenterveyskuntoutujat.

Tänä kesänäkin FAA:ssa on luvassa vielä aivan uutta. Elokuun viimeisenä viikonloppuna juhlitaan kirjallisuutta Taide&Kirja-tapahtumassa: perjantai on lasten, lauantai FAA18-taiteilija Rosa Liksomin ja sunnuntai pirkanmaalaisten kirjailijoiden päivä. Syyskuun 8. päivänä Puuvilla-salissa aukeaa lasinäyttely, jossa on esillä Markku Pirin viime vuonna Italiassa kiertäneen näyttelyn sekä kolmen nuoren suomalaisen lasitaiteilijan teoksia.

– Finlandia-palkittuja taiteilijoita on luvassa lisää, sekä ensi kesälle että vuodelle 2020, jolloin Finlayson täyttää 200 vuotta, lupaa Ketonen.

Teksti: Kati Vastamäki
Kuvat: Maria Salangina ja Kati Vastamäki

Pertti Ketonen on Galleria Himmelblau Oy:n yrittäjä ja Finlayson Art Area -kuvataidetapahtuman johtaja. Himmelblaun grafiikanpaja on toiminut Finlaysonin alueella vuodesta 1990 ja pysyvä galleria vuodesta 2000. Ketonen on rakentanut lukuisia näyttelyitä museoille ja gallerioille ympäri Suomen, muiden muassa Retrettiin ja Kuhmon Kamarimusiikkiin. Vuonna 2015 hän käynnisti Finlayson Art Area -tapahtuman, joka esittelee suomalaisten ja ulkomaalaisten huipputaiteilijoiden teoksia. FAA18:n taiteilijoita ovat muiden muassa Rosa Liksom, Jasmin Anoschkin, Lars Nyberg ja Pekka Kauhanen.

Urjalassa, Nuutajärvellä on puhallettu lasia jo 225 vuotta ja niin näyttää tapahtuvan tulevaisuudessakin. Lasinpuhallus lisättiin tänä vuonna Suomen kansalliseen Elävän perinnön luetteloon. Tunnustuksella on merkitystä, sillä aineettoman kulttuuriperinnön säilyminen on monilla käsityöaloilla vaarassa.

Nuutajärvellä lasialan yrittäjät, Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiön Lasiakatemia ja Koulutusyhtymä Tavastian lasialan koulutus muodostavat keskuksen, jossa alan tietotaito ja osaaminen välittyvät uusille tekijöille. Kylän kuumaa sydäntä lasiuuneineen ylläpitää tänä vuonna 15 vuotta toiminut Nuutajärven Lasitaitajat ry, Lasikomppania.

Lasinpuhaltaja on muuttunut tehdastyössä erikoistuneesta osaajasta monenlaisia tekniikoita käyttäväksi käsityöläiseksi, joka myös suunnittelee ja markkinoi omaa tuotantoaan ja osaamistaan. Massatuotannon sijaan puhaltajia työllistävät nyt taiteen tekeminen, muotoilukokeilut ja piensarjat.

Nuutajärvellä tiivis verkostoituminen tuo töitä ja tunnettuutta yleensä yksin toimiville tekijöille. Yhdistysmuotoisena toimiva Lasikomppanian lasihytti uuneineen on kylän kaiken toiminnan keskiössä, mutta sinne tullaan tekemään töitä kauempaakin, koska vastaavaa paikkaa lasin valmistukseen ei ole muualla Suomessa.

Tilava, toimiva ja laajat mahdollisuudet kuuman lasin työstöön tarjoava lasihytti on mahdollista ylläpitää, kun käyttäjiä on paljon. Jäsenten lisäksi hyttiä vuokrataan ulkopuolisille alan toimijoille. Hytissä myös järjestetään workshopeja ja tapahtumia. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen Nuutajärven lasintekijöiden yhteisö on luonut hyvän pohjan monenlaiselle toiminnalle.

Tulevaisuuden elävään lasikylään kaivataan entistä enemmän avoimia ovia ja elämyksellistä ohjelmaa. Toiveissa on eri taiteenalojen sekoittumista ja tilaisuuksia taiteilijoiden kohtaamiselle. Vanhojen tehdastilojen ja ympäristön muovaaminen tähän käyttöön on yksi haasteista. Kehitykseen vauhtia ja valoa tulevaisuuteen on tuonut Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiö, joka on tarttunut visioinnin haasteisiin.

Toukokuussa aukeava ”Muistijälki”-näyttely esittelee kesän ajan lasitaiteilijoille merkityksellisiä muistoja Nuutajärveltä.

Tervetuloa tutustumaan Lasikylään!
Alma Jantunen
Nuutajärven Lasitaitajat ry:n, Lasikomppanian puheenjohtaja
etunimi.sukunimi@lasisirkus.fi

Lue lisää Nuutajärven lasikylästä sekä aineettomasta kulttuuriperinnöstä ja Elävän perinnön luettelosta

Alma Jantunen on syntynyt Tampereella 1973 ja valmistunut lasialan artesaaniksi Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta 1996. Hän on asunut ja työskennellyt Nuutajärvellä pysyvästi vuodesta 1999, jolloin hän perusti lasinpuhaltaja Johannes Rantasalon kanssa Lasisirkuksen. Siellä he työskentelevät edelleen. Jantunen työskentelee lasitaiteilijana ja puhaltaa lasia myös monille muille taiteilijoille ja muotoilijoille.