Oopperalaulaja Juha Uusitalo palkittiin kansainvälisestä urastaan

Lea Piltti palkinto 2018, kuvassa Matti Salminen, Raili Viljakainen ja Juha Uusitalo

Uusitalon palkintoa juhlistamassa edelliset palkinnonsaajat Matti Salminen ja Raili Viljakainen. Kuva: Heikki Tuuli

Suomen Kulttuurirahaston Lea Piltti -palkinto on myönnetty oopperalauluja, bassobaritoni Juha Uusitalolle. Joka viides vuosi jaettava 20 000 euron palkinto jaetaan esiintyvälle taiteilijalle menestyksekkäästä kansainvälisestä taiteilijanurasta. Aiemmin Lea Piltti -palkinnon ovat saaneet Kim Borg (1992), Anita Välkki (2002), Jorma Hynninen (2004), Matti Salminen (2009) ja Raili Viljakainen (2014).  

Juha Uusitalo, 54, on valmistunut alun perin Sibelius-Akatemiasta diplomihuilistiksi. Laulajana hän esiintyi ensimmäisen kerran Suomen Kansallisoopperassa 1997, ja oli kiinnitettynä talon solistikuntaan vuosina 2000–08. Uusitalon kansainvälinen ura käynnistyi 1999 Wagnerin Siegfriedin Vaeltajan roolista Tirolin festivaalilla, jota seurasi kiinnitys Baijerin valtionoopperan Ring-produktioon Zubin Mehtan johdolla ja Wienin valtionoopperaan Franz Welser-Möstin johdolla.

Wagner-rooleista tunnetun Uusitalon eniten esittämä rooli on Lentävä hollantilainen, jota hän on laulanut kaikissa merkittävissä kansainvälisissä oopperataloissa New Yorkin Metropolitanista Milanon La Scalaan.

Palkinnon perusteluissa todetaan seuraavaa: ”Juha Uusitalon poikkeuksellisen muhkea, pakottomasti soiva bassobaritoni ja valtava lavakarisma ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen niin yleisöön kuin muihin laulajiin ja muusikoihin kaikkialla, missä hän on esiintynyt.  Juha Uusitalo on näyttämöllä poikkeuksellisen karismaattinen niin äänellisesti kuin fyysisesti. Hänen siviilielämässä nallekarhumainen ja iloinen olemuksensa taipuu lavalla ilkeäksi sadistiksi (Scarpia, Jago), mystisiksi epäolennoiksi (Hollantilainen, Vaeltaja), hartaan vakaviksi auktoriteeteiksi (Amfortas) ja koomisiksi hahmoiksi (Tuhkimon Don Magnifico, Falstaff).”

Uusitalo joutui jättämään kansainväliset näyttämöt vuonna 2015 sairauden vuoksi, vaikka hänellä oli kiinnityksiä vuosiksi eteenpäin. Nykyisin Tampereella asuva Uusitalo konsertoi edelleen ja toimii Siuntion lauluakatemian taiteellisena johtajana.

Lea Piltti -palkinnon lisäksi Suomen Kulttuurirahaston Piltti-Killisen rahastosta myönnettiin Lahden ja Turun konservatorioille kummallekin 14 000 euroa jaettavaksi lahjakkaille laulunopiskelijoille apurahoina, sekä Kuopion konservatorioille 28 000 euroa jousisoitinten hankintaan. Rahasto perustuu valtionoopperalaulaja, professori Lea Piltti-Killisen ja johtaja Olavi Killisen lahjoitukseen vuonna 1979.

Haastattelupyynnöt:

Keski-Suomen rahaston Kulttuuripalkinto Ruamjai-kuorolle

Keski-Suomen rahaston 60-vuotisjuhlavuoden Kulttuuripalkinto myönnettiin 8.5.2018 Ruamjai-kuorolle ”suurella yhteisellä sydämellä lauletuista lauluista ja taitavista tulkinnoista.”  

Palkintokirjan luovuttivat hoitokunnan puheenjohtaja Hanna-Leena Pesonen ja asiamies Antti Niskanen. Keski-Suomen rahaston Kulttuuripalkinto on juhlavuoden kunniaksi suuruudeltaan 15 000 €.

– Kuoron kehittyminen on ollut huimaa ja pitkäjänteinen työ näkyy ja kuuluu kuoron soinnissa ja esiintymisessä, mistä kertoo kuoron menestys sekä kansainvälisessä In… Canto Sul Garda -kuorokilpailussa Italiassa että Tampereen Sävelen kuorokatselmuksessa, hoitokunnan puheenjohtaja Hanna-Leena Pesonen kertoo.

Ruamjai on perustettu vuonna 2000 lapsikuoro Vox Aureasta uloskasvaneiden nuorten laulajien tahdosta jatkaa kuorolaulun parissa. Kuoronjohtajina ovat toimineet Sanna Salminen ja Iina Karjalainen. Nykyisin neljänkymmenen laulajan yhteisöä johtaa Kirsi Kaunismäki-Suhonen. Nuorisosekakuoro on ajan saatossa varttunut nuorten aikuisten sekakuoroksi, jonka musiikillinen linja on nojannut niin kansanlauluperinteeseen, keskiaikaiseen musiikkiin kuin taidemusiikkiin. Yleisö tuntee kuoron erityisesti elävästä esiintymisestä ja tulkinnallisesta taituruudesta.

Keski-Suomen rahasto juhlii tasavuosia

Keski-Suomen rahasto perustettiin vuonna 1958 maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin viljelemiseksi. Samalla se on Suomen Kulttuurirahaston pitkäaikaisin yhtäjaksoisesti samalla nimellä toiminut maakuntarahasto, sillä aiemmin perustettu Pohjois-Suomen rahasto on myöhemmin jakautunut useammaksi erilliseksi maakuntarahastoksi.

Ruamjai esiintyi palkintojenjakotilaisuudessa 8.5.2018 kuoronjohtaja Kirsi Kaunismäki-Suhosen vetämänä. Kuva: Pekka Seppänen

Rahaston perustamisvaiheessa aktiivinen toimija Suomen Kulttuurirahaston lisäksi oli Keski-Suomen maakuntaliitto. Perustamisen taustalta löytyy maakuntaliiton toiminta Helsingin yliopiston Keskisuomalaisen osakunnan aloitteesta perustetussa keskisuomalaisten opintomahdollisuuksien parantamiseen tähtäävässä Keski-Suomi Rahasto -säätiössä, jonka idea oli hyvä, mutta jonka toiminta ei kuitenkaan noussut siivilleen. Niin ikään pontimena Keski-Suomen rahaston perustamiselle oli Kulttuurirahaston tahto tukea maakuntien kulttuurielämää ”saattamalla kaikkiin Suomen osiin tällaisia maakuntarahastoja”, kuten L.A. Puntila Kulttuurirahaston tavoitetta kuvasi. Keski-Suomen rahaston perustajalahjoittajat olivat keskisuomalaisia yksityishenkilöitä, yrityksiä, yhdistyksiä sekä kuntia. Rahaston toiminta perustuu edelleen lahjoituksiin ja testamentteihin, jotka sijoitetaan tuottavasti, jotta tuottoja voidaan jakaa monipuolisesti keskisuomalaisen tieteen, taiteen kotiseututyön sekä lasten ja nuorten kulttuurin tukemiseksi.

Rahasto jakaa vuosittain apurahoja, palkintoja ja stipendejä yleisrahastosta ja lahjoittajien nimikkorahastoista ohjesääntöjen mukaisiin tarkoituksiin. Lisäksi se voi järjestää muuta kulttuuritoimintaa. Juhlavuonna rahasto tukee keskisuomalaista kulttuuria ennätyssummalla, yhteensä 637 000 eurolla. Apurahat, stipendit ja Schildtin palkinto julkistetaan vuosijuhlassa 20. toukokuuta Jyväskylässä. Juhlavuosi tulee myös sisältämään muuta toimintaa, josta tiedotetaan myöhemmin. Rahaston toiminnasta päättää 11-jäseninen hoitokunta, jonka puheenjohtajana toimii professori Hanna-Leena Pesonen. Rahaston käytännön työstä vastaavat asiamies Antti Niskanen ja sihteeri Päivi Blå.

Palkinnot merkittävistä kulttuuriteoista 2018

Professori, emerita Kaisa Nyberg

Kaisa Nybergin ala on kryptologia eli tiede, joka tutkii matemaattisin menetelmin tiedon turvallista varastointia ja siirtämistä. Tavallisille kansalaisille kryptologia voi olla vierasta, vaikka käytämme sen sovelluksia sujuvasti esimerkiksi verkkokaupassa asioidessamme tai älypuhelimella kommunikoidessamme.

Kaisa Nyberg toimi Aalto-yliopiston kryptologian professorina vuosina 2005-2016, eläkkeelle jäämiseensä asti. Tieteellisten saavutustensa ohella hän sai aikaan kryptologian opetuksen kehittymisen ja vakiintumisen Suomessa. Hän on myös pyrkinyt vaikuttamaan sen puolesta, että nykyistä useampi nuori nainen löytäisi oman alansa matemaattisten ja teknisten tieteiden parista.

Kaisa Nyberg palkittiin tiedon tehokkaasta salaamisesta, turvallisista viestien valtateistä.

Muotoilija, tekstiilitaiteilija Markku Piri

Markku Piri on taiteellinen monilahjakkuus, jonka identiteettiä tai erikoisosaamista on mahdoton kuvata yhdellä sanalla, ellei se ole renessanssi-ihminen. Piri on muotoilija, kuvataiteilija, tekstiilitaiteilija, kirjoittaja, tuottaja, luennoitsija, leipuri ja ooppera- ja laulumusiikin ekspertti – joitain mainitaksemme. Opinnot Suomen lisäksi Yhdysvalloissa ja Italiassa kasvattivat hänet kosmopoliitiksi, ja laaja-alainen kiinnostus ilmiöihin ja materiaaleihin ovat sen jälkeen taanneet äärimmäisen monipuolisen suhteen taiteeseen.

Markku Pirin intohimo ja pitkäjänteisyys näkyvät kaikessa, oli sitten kyse taidelasista, kaakeleiden suunnittelusta, kansainvälisten urheilukisojen kokonaisilmeestä toimitsijoiden asuineen ja mitaleineen, messuosaston tai konsertin visualisoinnista, kaupunki-ilmeen kokonaissuunnittelusta, moderneista kristallikruunuista tai täydellisestä täytekakusta. Pirin luennot ovat innostavia performansseja ja hänen kynänsä vuolas, usein myös pistävän terävä, mistä aihepiiristä hän sitten kirjoittaakin.

Muotoilija, tekstiilitaiteilija Markku Piri vastaanotti palkinnon muotoilun maailmankansalaiselle, visuaalisten ihmeiden toteuttajalle.

Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Selma Vilhunen

Selma Vilhunen on monipuolinen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Uransa alkuvaiheessa Vilhunen teki käsikirjoituksia, jotka liikkuivat nuorten maailmassa ja käsittelivät mm. syrjäytymistä ja mielenterveyttä. Näitä teemoja hän on myöhemmin syventänyt ohjauksissaan.

Vuonna 2012 Vilhunen ohjasi lyhytelokuvan “Pitääkö mun kaikki hoitaa?”, kertomuksen lapsiperheen kiireisestä aamusta. Elokuva valittiin ensimmäisenä suomalaisena lyhytelokuvana Oscar-palkintoehdokkaaksi vuonna 2014.

Vilhusella on elokuvissaan taito tunkeutua nuorten ja lasten ajatusmaailmaan ja jättää se silti koskemattomaksi. Henkilöohjaajana hän on taitava.

Selma Vilhunen haluaa käsikirjoituksissaan ja ohjauksissaan ravistella lokeroivia käsityksiä esimerkiksi köyhyydestä, yksinhuoltajuudesta ja sukupuolesta. Hän vastustaa ajattelua, jossa ihmisestä nähdään vain yksi puoli, vaikka jokaisella meistä on tarve olla kokonainen henkilö. Hän on elokuvissaan kuin unilukkari, joka herättelee meitä viihteen turruttamia katsojia näkemään monipuolisen, todellisen maailman ympärillämme.

Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Selma Vilhunen sai palkinnon koskettavista tarinoista, elävistä nuorten kuvista.