Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Pohjois-Karjalan rahasto jakaa apurahoina 964 000 euroa

Apurahansaajia on 60 (49 % rahasta tieteeseen ja 51 % taiteeseen). Apurahojen pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnetään 22 ja puolen vuoden työskentelyapurahoja 11.

– Taiteen työskentelyapurahoja on edellisvuotta enemmän, koska niihin oli Pohjois-Karjalassa käytettävissä Kulttuurirahaston hallituksen myöntämä 80 000 lisätuki taiteen hakemusten lisääntymisen takia, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Timo Tokola.

Maakuntarahaston vuosijuhlaa ei tänä vuonna järjestetä koronatilanteen takia. Maakuntarahastojen yhteinen virtuaalinen vuosijuhla on 26.5. klo 18. Lisätietoja juhlasta löydät osoitteesta skr.fi/matkallasuomessa

Fil. tohtori Jani Karhu Kolin tilallista kamppailua ja matkailukehittämistä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.

Fil. tohtori Jani Karhu sai ensimmäisen Janne ja Katri Nuutisen rahastosta myönnetyn apurahan.

Kärkihanke Heinäveden Musiikkipäiville, kotiseutuapuraha Puruveden nuottauksen tutkimiseen

Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnetään tänä vuonna Heinäveden Musiikkipäivien järjestämiseen. Musiikkipäivät huomioi ohjelmistossaan Pohjois-Karjalan maakunnan 300-vuotisjuhlaa esittämällä Sibeliuksen Karelia-musiikkia.

− Maakuntarahasto pyrkii vuosittain myöntämään 1−2 apurahaa myös kotiseutuhankkeisiin, kertoo asiamies Asko Saarelainen.

− Tänä vuonna tämä apuraha suuntautuu yhteiskuntatieteiden tohtori Tero Mustoselle, joka tutkii Puruveden nuottauksen roolia historiallisesti ja tulevaisuudessa. Tutkimuksessa tarkastellaan Puruveden kalastajien paikallista tietoa osana järven muutosprosesseja.

Merkittävä osa myönnetyistä apurahoista pohjautuu joko yksityisten henkilöiden tai yritysten perustamiin nimikkorahastoihin. Pohjois-Karjalan historiantutkimusta tukeva Janne ja Katri Nuutisen rahasto jakaa apurahoja ensimmäisen kerran. Nimikkorahaston apurahan saa FT Jani Karhu Kolin tilallista kamppailua ja matkailukehittämistä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.

Draamaa ja musiikkia hoitolaitoksiin

Kulttuurirahasto edistää Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoilla kulttuurista yhdenvertaisuutta ja pyrkii lisäämään erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Näitä apurahoja myönnetään tänä vuonna Pohjois-Karjalassa kaksi.

Näyttelijä Kai Paavilainen ja muusikko Laura Vuorjoki-Elo saavat apurahan hankkeeseen Matti ja Liisa matkalla, jossa osallistavia draamallisia esityksiä toteutetaan muistisairaitten vanhusten palveluyksiköissä ja terveyskeskusten osastoilla. Ville Karttunen puolestaan konsertoi Siun Soten kehitysvammaisten yksiköissä.

Tunnustuspalkinto Pirkko Kurikalle – taiteen intohimoiselle tekijälle, kirjoittamisen innostavalle ohjaajalle

Pirkko Kurikka sai Pohjois-Karjalan rahaston palkinnon vuonna 2021. Kuva: Harri Mäenpää.

Kuva: Harri Mäenpää.

Pohjois-Karjalan rahasto myöntää 10 000 euron tunnustuspalkinnon näytelmäkirjailija Pirkko Kurikalle. Näytelmäkirjailija ja ohjaaja Pirkko Kurikan monipuolinen ja tuottelias teatteriura on jatkunut 50 vuotta ja jatkuu luomisvoimaisena edelleen. Kurikka on kirjoittanut ja ohjannut lukemattomia näytelmiä sekä draamakäsikirjoituksia radio- ja tv-tuotantoihin. Lisäksi hän on tehnyt näytelmäsovituksia, suomennoksia ja toiminut käsikirjoituksen opettajana.

Kurikan käsikirjoittamaa näyttämörunoelmaa ”Kullervo” esitettiin KOM-teatterissa useita vuosia 1970-luvun puolivälissä ja näytelmän työryhmä sai Tampereen Teatterikesän erityispalkinnon 1976. Kurikan käsikirjoittamalle ja Kalle Pursiaisen ohjaamalle tv-elokuvalle ”Uppotukki” myönnettiin elokuvataiteen valtionpalkinto vuonna 1985.

Valtakunnallisten estradien ohella Kurikka on piirtänyt vahvan jäljen pohjoiskarjalaiseen teatterikenttään. Hän on Joensuun Vapaan Teatterin (1982) perustajajäsen ja Joensuun seudun kansalaisopiston näyttämötaiteen ryhmän ”Fiaskon” aktiivinen toimija. Teatterin vapaan kentän ammattituotantojen tekeminen maakunnassa useiden vuosikymmenten ajan on vaatinut paljon taiteen intohimoa ja uskoa kulttuurin voimaan.

Innostava ohjaaja

Oman taiteellisen tuotantonsa ohessa Pirkko Kurikka on innostanut ja tukenut esimerkillisellä tavalla Pohjois-Karjalan taide- ja kulttuurikentän toimijoita. Hän on toiminut käsikirjoituksen lehtorina Karelia Ammattikorkeakoulun media-alan koulutusohjelmassa vuosina 2003−2016 innostaen, ohjaten ja luoden mahdollisuuksia nuorille kirjoittajille ja esittävän taiteen tekijöille.

Pirkko Kurikka on toiminut Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan puheenjohtajana (2007−2009) sekä Joensuun kirjallisuustapahtuman työryhmän jäsenenä. Kurikalla on aina ollut aikaa ja tahtoa tukea maakunnan taide- ja kulttuuritoimijoita henkilökohtaisissa keskusteluissa. Hänet tunnetaan myös pitkäaikaisesta työstään lasten ja nuorten teatteritoiminnan parissa.

Kirjoittajana ja pedagogina Pirkko Kurikka on tinkimätön ja innostava – syvästi elämää näkyväksi tekevä taiteilija.

Pirkanmaan Kulttuurirahasto painotti apurahojen jaossa taidetta

näyttelijä, ohjaaja, näytelmäkirjailija Anna-Elina Lyytikäinen sai Pirkanmaan rahaston palkinnon 2021.

Anna-Elina Lyytikäinen. Kuva: Harri Hinkka

Pirkanmaan rahaston vuoden 2021 palkinto myönnettiin koskettavista kertomuksista, oivaltavista ohjauksista ja näyttelijäntyön riemusta näyttelijä, ohjaaja, näytelmäkirjailija Anna-Elina Lyytikäiselle. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Suurimmat apurahat eli kolme 40 000 euron Kärkihanke-apurahaa jaettiin taiteen aloille. Ne saivat kuraattori Ulla Taipale ja taiteilija Agnes Meyer-Brandis Vaeltava puu -teoksen toteuttamiseen Ruoveden Siikanevan suolla, Elokuvaosuuskunta Cagliostro 1970-luvun romanielämää Tukholmassa käsittelevän Kuninkaan kaupungissa -animaatiosarjan suunnitteluun ja pilottijakson kuvaamiseen sekä Tampereen ammattikorkeakoulu Oy kuoroakatemiahankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää kuoroyhteisön toimintaa freelance-ammattilaistasolta kansainväliselle huipputasolle.

Tuttuun tapaan nimikkorahastoista merkittävä osa ohjaa apurahoja lääketieteen aloille, erityisesti syöpätutkimukseen ja sydäntutkimukseen. Muilla tieteen apurahoilla tuettiin tänä vuonna mm. mediaan, maahanmuuttajiin, mielenterveyskuntoutujiin ja keinotekoiseen fotosynteesiin liittyvää tutkimusta.

Eniten taiteen apurahoja meni säveltaiteiden (24 kpl), kaunokirjallisuuden (14 kpl) ja näyttämötaiteiden (14 kpl) aloille. Pirkanmaan rahastossa mm. rytmimusiikin hakemusmäärä on lisääntynyt, mikä näkyy myös myönnetyissä apurahoissa: alan muusikoille myönnettiin kolme puolivuotista ja yksi kokovuotinen apuraha.

Lasten hyvinvoinnin edistämiseen osoitettuja Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahoja jaettiin tänä vuonna yhteensä 22 000 euroa. Apurahallaan Sorin Sirkus toteuttaa kaveri- ja perhesirkusprojektin ja Tampereen Lastenklinikan Tuki järjestää vapaa-ajan toimintaa syöpälapsille.

Taiteen hakijamäärä ja tuki kasvoivat

Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 164 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 22 079 789 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 036 kappaletta ja hakusumma 21 421 749 euroa.

Erityisesti taiteen apurahahakemusten määrä tammikuun haussa kasvoi merkittävästi, minkä takia säätiön hallitus kasvatti taiteen apurahojen jakosummaa useissa maakuntarahastoissa. Pirkanmaalla taiteen hakemusmäärä kasvoi 21 prosenttia, ja lisätuki, 260 000 euroa, jaettiin puoli- ja kokovuotisina työskentelyapurahoina taiteen freelancereille.

Kokovuotisia eli vähintään 9 kuukauden kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 22, joista taiteen aloille 11. Vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 26, joista taiteeseen 16.

Tieteen aloille myönnettiin kaikkiaan 43 apurahaa (yhteensä 575 500 euroa), taiteen aloille 83 apurahaa (1 021 000 euroa). Suurin osa apurahanhakijoista ja -saajista on tamperelaisia, mutta ainakin yksi apuraha myönnettiin kaikkiaan 12 pirkanmaalaiseen kuntaan.

Vuosijuhlien tilalla virtuaalitapahtuma

Koronavirustilanteen takia maakuntarahaston eivät pidä vuosijuhlia. Niiden sijaan Kulttuurirahasto järjestää kaikille avoimen virtuaalisen kevätjuhlan keskiviikkona 26.5.2021 kello 18–20.

Pirkanmaalaisia taiteilijoita tapahtumassa edustavat näyttelijät Karoliina Blackburn ja Tuukka Huttunen. Linkki ja lisätietoa on Matkalla Suomessa -tapahtuman verkkosivulla.

Yli puoli miljoonaa Etelä-Karjalan tieteelle ja taiteelle, kulttuuripalkinto puutarhuri Hannu Toloselle

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto jakoi tämän vuoden apurahat 13.5. ilman vuotuista jakojuhlaa. Tammikuun haussa maakuntarahasto vastaanotti 230 hakemusta, joista 43 sai myönteisen päätöksen. Apurahoja haettiin lähes 3,8 milj. euroa jakosumman ollessa 520 000 euroa.

Jarno Kolehmainen sai Etelä-Karjalan rahaston apurahan vuonna 2021.

Jarno Kolehmainen sai Etelä-Karjalan rahastolta Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan kiertue-esityksen valmistamiseen.

Maakunnallinen Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin Musiikkiyhdistys Kumaukselle taidemusiikkifestivaalien järjestämiseen. Elokuussa 2019 ensimmäisen kerran järjestetty Kumaus-festivaali rakentaa tuoreella otteella omanlaista taidemusiikkitapahtumaa Etelä-Karjalaan. Festivaalien erikoisuutena ovat sokkokonsertit, joiden ohjelmaa ei paljasteta yleisölle etukäteen. Erilaisilla musiikin tyylilajien ja taiteenalojen mielenkiintoisilla yhdistelmillä sokkokonsertit tarjoilevat kuulijoille uusia ja yllätyksellisiä kulttuurikoktaileja. Kulkurikonsertit puolestaan jalkautuvat eri puolille Lappeenrantaa myös vähemmän perinteisiin esityspaikkoihin kuten parkkihalleihin.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan sai kolme taidehanketta. Näyttelijä Jarno Kolehmainen sai 13 000 euroa Ikuinen ikävä -kiertue-esityksen valmistamiseen hoivakoteihin, säveltäjä Sanna Pulkkinen ja työryhmä sai 3 000 euroa Kannan sinua taide-esityksen toteuttamiseen hoivakodeissa ja lähihoitaja Camilla Tiainen sai 3 500 euroa Voimauttava valokuva -työpajojen järjestämiseen toimintakeskus Koivutuvassa.

Lastenkulttuuria tuettiin yhteensä 23 500 eurolla. Nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Scherman sai 15 500 euroa Suomen historiasta kertovan Lauluja laivan kansilta ja linnan rapuilta -nukketrilogian valmistamiseen. Trilogia on nukketeatterin keinoin toteutettu visuaalinen historian oppitunti varhaiskasvatus, -ja peruskouluikäisille lapsille.  Ohjaaja Päivi Lappalainen ja IRTI-teatterin nuorisotyöryhmä sai 8 000 euroa digitaalisen teatteriesitysten valmistamiseen. IRTI goes ETÄ -hankkeessa valmistetaan nuorten kanssa laadukasta teatterisisältöä verkkoympäristöön.

Runsaasti työskentelyapurahoja

Taiteellista ja tieteellistä työskentelyä tuettiin viidellä kokovuotisella (12 kk) ja yhdellätoista puolivuotisella (6-7 kk) apurahalla. Tieteen puolella kokovuotisen saivat kauppat. tohtori Jie Chen, M.Sc. Bakhtiyor Esanov, M.Sc. Saranda Gashi ja kasvatust. maisteri Hans Lehikoinen. Taiteen kokovuotisen sai kuvataiteilija Mikko Haiko.

Puolivuotisen saivat muotoilija Ella Aresvuo, korutaiteilija Melitina Balabin, kuvataiteilija Pauliina Heiskanen, kuvataiteilija Kaisu Häkkänen, nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Scherman, näyttelijä Jarmo Kolehmainen, kuvataiteilija Ville Lehtinen, kirjailija Mia Pöllänen, kuvataiteilija Saara Reinikainen ja kirjailija Terhi Tarkiainen. Tieteen puolivuotisen sai dipl.ins. Konstantin Vostrov.

Edellisten lisäksi apurahoja jaettiin lyhyempikestoiseen henkilökohtaiseen työskentelyyn sekä yhteisöille kuluapurahaa hankkeidensa toteuttamiseen.

Tieteen osuus apurahoista oli 23 % ja taiteen 77 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat tekniset tieteet (32 %), yhteiskuntatieteet (25 %) sekä luonnontieteet ja käyttäytymistieteen samoin prosenttiosuuksin (21 %). Taiteenaloista apurahoja eniten saivat säveltaiteet (29 %), kuvataiteet (27 %) ja näyttämötaiteet (11 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 69 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 18 ja apurahan keskimääräinen suuruus lähes 11 900 euroa.

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa

Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinto puutarhuri Hannu Toloselle – vehreän ympäristön rakentajalle, vihreyden visionäärille

Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen. Kuva: Jani Kautto

Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen. Kuva: Jani Kautto

Lappeenrannassa voi nauttia kaupunkipuistojen vehreydestä, kävelyyn kutsuvista poluista ja raiteista ja ympäristötaiteesta. Mies vihreän vision takana on kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen.

Uus-Lavolassa 1956 syntynyt Hannu Tolonen on paljasjalkainen lappeenrantalainen. Nuoren Hannun kiinnostus luontoon, ympäristöön ja biologiaan alkoi jo Saimaan Yhteislyseon Orbis-luontokerhossa ja kaveriporukassa. Puutarha-ala ei kuitenkaan ollut vuonna 1976 ylioppilaaksi kirjoittaneen Hannun ensisijainen toiveammatti. Tarkoituksena oli pyrkiä yliopistoon opiskelemaan luonnontieteitä. Armeijan takia pääsykokeisiin valmistautuminen jäi kuitenkin puolitiehen eivätkä yliopiston ovet auenneet pyrkijälle. Ennen seuraavaa pääsykoetta Tolonen huomasi lehdessä ilmoituksen puutarhakoulusta, jonka käymisestä saisi lisäpisteitä luonnontieteiden opintoihin hakuun. Mahdollisuus lisäpisteisiin kuulosti hyvältä. Kun puutarhakoulussa avautui, mitä kaikkea puutarha-ala sisältää ja millaiset jatkokoulutusmahdollisuuksia on, kääntyi myös nuoren Tolosen ammatillisen tavoitteen suunta.

Hannu Tolonen valmistui puutarhuriksi 1979 ja pääsi Lappeenrannan kaupungin palvelukseen. Ammattinimikkeitä on ollut vuosien varrella useita. Viimeiset 10 vuotta hän on ollut kaupunginpuutarhuri, jonka toimenkuvaan on kuulunut puistojen ja leikkipaikkojen sekä yleisten alueiden ympäristösuunnittelu ja -rakentaminen.

Hannu Tolosen työn lähtökohtana on luonnon ja kaupungin historian kunnioitus. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeä tavoite kaupunkiympäristön suunnittelussa. Monimuotoisuus onkin otettu suunnittelussa huomioon monella eri tavalla. Lappeenranta on edelläkävijäkaupunki Suomessa niittyverkoston kehittämissä. Kaupunkipuut (katu- ja puistopuut) ovat kaupunkitilan ympäristön kannalta tärkeä tekijä. Niillä on todistettu vaikutus terveyteen, elämyksellisten ja elvyttävien tilojen luomiseen, ne toimivat ilman puhdistajina ja eri eliölajien asuinympäristönä (mm. linnut, hyönteiset).

Yli neljäkymmenvuotisen työuran aikana mielenkiintoa omaa ammattia kohtaan on pitänyt yllä työn monipuolisuus ja eri rakennusmateriaalit. Hannu Tolonen uskoo myös yhdessä tekemisen voimaan. Siitä esimerkkinä vaikkapa kaupunkilaisten kanssa yhdessä istutettu kirsikkapuisto. Mielenkiintoisia kohteita ovat myös olleet mm. puistoihin saadut taideteokset ja tutustuminen taiteilijoihin. Vaikka haasteiltakin on uran varrelle tullut, niin kaikesta on selvitty. Työurasta jää hyvät muistot, Tolonen toteaa.

Työuransa aikana Hannu Tolonen on palkittu mm. Vuoden asukatoimijana ja Lappeenrannan Killan myöntämällä Pro Lappeenranta -mitalilla. Yli neljänkymmentä vuotta jatkunut virkatyö vihreän ympäristön hyväksi päättyi toukokuun alussa ja vastuu siirtyi nuorempiin käsiin. Toimettomaksi Hannu Tolonen ei eläkepäivillään kuitenkaan jää. Siitä pitävät huolen luontoharrastukset, musiikki, elokuvat, lukeminen, kokkailu – ja Pariisi.

Etelä-Savon rahastolta apurahoina 700 000 euroa

Hanna Räty (alh.), Peter Strebel, Matti Kurkela ja Mari Liimatainen Juvan uuden Martti Talvela kampuksen aulan portailla. Kuva Johanna Kuusisto

Hanna Räty (alh.), Peter Strebel, Matti Kurkela ja Mari Liimatainen Martti Talvela kampuksen portailla. Kuva Johanna Kuusisto

Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, sai työryhmä kuvataiteilija Mari Liimatainen, kuvanveistäjä Matti Kurkela, kuvataiteilija Hanna Räty ja valokuvaaja Peter Strebel taidekokonaisuuden valmistamiseen Juvan Martti Talvelan kampukselle. Kampukselle joulukuussa 2020 valmistuneessa yhtenäiskoulussa on tilat varhaiskasvatuksesta lukiolaisiin sekä auditorio ja liikuntasali. Apurahalla toteutettava taidekokonaisuus muodostuu koulukampuksen tiloihin levittäytyvistä teossarjoista, joista osa sisältää kampuksen oppilaita ja henkilökuntaa osallistavia osuuksia. Lisäksi hankkeessa järjestetään kuntalaisille taidetyöpajoja yhteistyössä kunnan kehittämishankkeiden ja tapahtumien kanssa.

Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha herätti jälleen paljon kiinnostusta ja sitä haettiin viiteentoista eri hankkeeseen. Apurahaa myönnettiin viidelle yhteensä 22 000 euroa. Musiikkipedagogi Mari Hiltunen ja musiikkipedagogi Katja Suomalainen saivat 10 000 euroa toiminnallisten musiikkituokioiden järjestämiseen palvelukodeissa ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa Sulkavalla ja Juvalla, lähihoitaja Anna-Maija Koivisto ja valokuvaaja Anna-Katri Hänninen saivat 2 500 euroa kuvataidetyöpajojen järjestämiseen mielenterveyskuntoutujille, muusikko Katariina Kolehmainen sai 2 000 euroa sellokonserttikiertueen toteuttamiseen hoivakodeissa Sulkavan, Rantasalmen, Punkaharjun ja Enonkosken alueilla, Mikkelangelot ry sai 3 000 euroa maalaus- ja kuvataidepiirien järjestämiseen hoivakodeissa ja tanssija Maija Viipuri sai 4 500 euroa soolotanssiteoksen valmistamiseen ja esittämisen hoivakodeissa Etelä-Savossa.

Lastenkulttuuria tuettiin kahdessa hankkeessa yhteensä 29 000 eurolla. Kuvittaja Kaisa Páren sai 9 000 euroa lastenkirjan kuvittamiseen ja työryhmä musiikkipedagogi Piia Säpyskä-Hietala, muusikko Soili Perkiö ja kirjailija Liisa Kallio sai 20 000 euroa Joonas Auringon laulujen koostamiseen nuotti- ja työkirjaksi sekä äänitteen tekemiseen. Edellisten lisäksi rahasto tuki myös nuorten omaa tavoitteellista soitto- ja tanssiharrastusta yhteensä yli 30 000 eurolla.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja 6, puolivuotisia 15

Kokovuotisia (12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin kuusi.  Tieteen kokovuotisen saivat terveystiet. tohtori Merja Harmoinen, fil. maisteri Jenna Lehkonen, maat. ja metsät. maisteri Heli Lehtinen, kasvatust. maisteri Hanna Nygren ja kasvatust. maisteri Satu Piispa-Hakala. Taiteen kokovuotisen sai muusikko Teemu Takanen.

Puolivuotisen (6 kk) työskentelyapurahan sai viisitoista hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta. Kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettujen pitkien apurahojen lisäksi apurahaa myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1-4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Seitsemän yhteisöä sai kuluapurahaa kulttuurihankkeidensa toteuttamiseen maakunnassa.

Tieteen osuus apurahoista oli 31 % ja taiteen 69 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat käyttäytymistieteet (31 %), lääketieteet (25 %) ja humanistiset tieteet (23 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (33 %), säveltaiteet (20 %) ja näyttämötaiteet (17 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 72 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 19 ja apurahojen keskisuuruus noin 12 000 euroa.

Etelä-Savon rahaston kulttuuripalkinto Taidepesulalle ”ilmaisun riemusta, rohkaisusta luovuuteen”

Viihdyn taiteen parissa. Elämässä on käynyt hyviä asioita ja huonoja asioita. Ne näkyvät taiteessa. Vihaa ja rakkautta. Taide tekee mulle hyvän olon. Taiteessa näkyy se, että on vahva olo. Että voi ja jaksaa tehdä työtä.

Vaalijalan kuntayhtymän Taidepesula on vuodesta 2005 asti toiminut mahdollisuuksien tila, jossa erityistä tukea tarvitsevat taiteentekijät voivat toteuttaa luovia ideoitaan ammattilaisten ohjauksessa. Taidepesulan työntekijöillä on sosiaalialan ja taiteeseen liittyvä ammattitaito. Näin asiakkaita voidaan tukea monimuotoisissa taiteellisissa ja elämänprosesseissa myös osana kuntoutusta. Taidepesulassa suhtaudutaan vakavuudella ja kunnioittaen taiteen tekemiseen ja taideteoksiin. Ideoita ja työskentelytapoja kunnioitetaan ilman luovan prosessin lopputuloksen ohjailua.

Taiteentekijä kävelee vastaani postinhakumatkalla. Hän odottaa taidehetkeään ja kysyy: ”Millon mulla on pesuaika?”

Taidepesulassa käy viikoittain noin 30 taiteentekijää Pieksämäeltä ja lähikunnista sekä kuntoutuksessa olevia asiakkaita eri puolelta Suomea. Taide voi olla tekijälleen mielekäs harrastus tai ammatti. Studiomaisessa taidetoiminnassa käy ryhmä erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita, joista osalla on taiteen alan ammattitutkinto. Tänä vuonna kolme Taidepesulan studiotaiteilijaa valittiin Kettukin taiteilijamatrikkeliin, joka on valtakunnallinen ikkuna ja tietokanta erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taiteeseen.

Taidepesulassa on vierailija. Hän kysyy eräältä taiteentekijältä, miksi hän tykkää käydä Taidepesulassa. ”Koska täällä ei voi tehdä mitään väärää”, hän vastaa.

Taidepesulassa kehitetään jatkuvasti taiteen menetelmiin, materiaaleihin ja taiteellisten prosessien ymmärtämiseen liittyvää osaamista. Vaalijalaan juurtunut Taidepesula toimii myös osana suomalaista ja kansainvälistä taidemaailmaa sekä erityistaidetoiminnan verkostoa. Näkyvyyttä lisää myös Pieksämäen Keskuskadulla toimiva Linnan Galleria -taidegalleria, jossa esittelee erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden tuotantoa vaihtuvissa näyttelyissä.

Nostot ovat Irina Leinon muistiinmerkintöjä Taidepesulasta.

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa

Lisätietoja

Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 1,5 miljoonaa tieteelle ja taiteelle

Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 11.5. apurahoina ja opintostipendeinä yhteensä  1,5 miljoonaa euroa. Tämän vuoden haussa apurahahakemuksia lähetettiin Varsinais-Suomen rahastoon ennätykselliset 1 150 hakemusta, joiden yhteissumma oli yli 20 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 117 kappaletta. Suurin osa apurahoista, 88 kappaletta, myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Muut apurahat osoitettiin erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin.

Musiikin lehtorit Susanna Mäkinen ja Tomi Oravala toimivat Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n vetäjinä Turun normaalikoulussa.

Musiikin lehtorit Susanna Mäkinen ja Tomi Oravala ovat Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n vetäjiä Turun normaalikoulussa.

Koronapandemian takia erityisesti taiteen apurahamyönnöissä korostuivat puolen vuoden ja vuoden työskentelyapurahat, joihin Kulttuurirahasto myönsi kevään aikana lisätukea. Apurahoista reilu kolmasosa myönnettiin rahaston 36 nimikkorahastosta, jotka perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin. Apurahasummasta 60 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille sekä matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.

Kärkihankeapuraha, yhteensä 40 000 euroa, myönnettiin puoliksi Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n ja Turun Nuori Teatteri ry:n kesken.

– Haluamme Kärkihankkeena tukea lasten ja nuorten kulttuuriharrastusta etenkin nyt koronavuonna. Lasten ja nuorten kulttuuriharrastus on siis ajatuksena Kärkihanke. Päätimme jakaa rahoituksen kahden erinomaisen hakijan kesken, linjasi Varsinais-Suomen rahaston hoitokunta päätöksessään. Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n hankkeen tarkoitus on lasten orkesteritoiminnan aloittaminen ja kehittäminen monikulttuurisessa Varissuon kaupunginosassa. Turun Nuori Teatteri ry:n kärkihankkeena on teatterin 50-vuotisjuhlavuoden Nuoruus on juhla -musikaalin toteuttaminen.

Vastalääke ry sai Varsinais-Suomen rahaston palkinnon vuonna 2021. Kuva: Robert Seger

Vastalääke ry:n hallituksen puheenjohtaja Mia Muhonen ja vastalääke.fi toimituskunnan jäsen Miikka Kiviranta. Kuva: Robert Seger

Palkinto luotettavan terveystiedon puolustajalle

Varsinais-Suomen rahasto päätti tänä vuonna lisäksi jakaa 10 000 euron palkinnon Vastalääke ry:lle heidän työstään luotettavan terveystiedon puolustamisessa. Yhdistystä pidetään tärkeänä ja ajankohtaisena toimijana, jonka toiminnassa toteutuu myös Varsinais-Suomen rahaston apurahahaun painotus vahvistaa tieteen tai taiteen keinoin luottamusta tietoon ja edistää hyvää vuorovaikutusta yhteiskunnassa.

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahat monipuolisesti eri aloille

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto kuvanveistäjä Antti Maasalolle

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston vuoden 2021 kulttuuripalkinto myönnetään kuvanveistäjä Antti Maasalolle, ”arvoitusten ja oivallusten taiteesta, valon ja leikin veistoksista”. Maasalo on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran kuvanveistäjänä. Hänet tunnetaan erityisesti omaperäisistä kineettisistä veistoksista, joille on tunnusomaista ilo, leikkisyys ja yhteys luontoon. Maasalo yhdistää tekniikkaa taiteelliseen ilmaisuun. Hänen teoksensa kestävät kulutusta ja lukemattomia katselukertoja – lasten leikkiveistokset jopa kiipeilyä, kieppumista ja pomppimista. Maasalon vahvuus on hänen kyvyssään luoda yhteys ympäröivään luontoon ja yleisöönsä.

Apurahaa lasten ja nuorten eriarvoistumista ehkäisevään toimintaan

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi yli 50 000 euroa lasten ja nuorten eriarvoistumista ehkäisevään toimintaan. Muun muassa IISI ry järjestää lasten omakielisiä taidepäiväleirejä. Edistysmielisen Tutkimuksen yhdistys ry toteuttaa Nuorten hyvä elämä -hanketta Pohjanmaalla. Apurahan sai myös Nummijärven Maatalousjärjestö ry nuorten bändileirin järjestämiseen.

Kaiken kaikkiaan lastenkulttuurin apurahoja myönnettiin 12 hakijalle, joiden hankkeissa oltiin eriarvoistumisen lisäksi huomioitu myös sen saavutettavuus eri fyysisissä ja virtuaalisissa ympäristöissä.

Vaikuttavia apurahoja monipuolisesti eri aloille

Natalil Lintala ja Teemu Vuorela. Kuva: Mia Vuorela

Natalil Lintala (oik.) ja Teemu Vuorela saivat apurahan Sukupolvien sävelkulku -konserttisaliesitykseen. Kuva: Mia Vuorela

Vaasan yliopistolle myönnettiin kärkihankeapuraha monikulttuurisen STEAM-tiedekerhomateriaalin valmistamiseen. Toisen kärkihankeapurahan Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry:lle Kankurikisällit-hankkeen toteuttamiseen.  Hankkeen tarkoituksena on säilyttää ja siirtää arvokasta kankuriperinnettä seuraaville sukupolville. Toteutuksessa tullaan huomioimaan myös lasten ja nuorten osallistaminen perinteen jatkajina. 30 000 euron apuraha myönnettiin Pekka Pohjoispään ja työryhmän toteuttamaan Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuudesta kertovaan elokuvasarjaan. 20 000 euron apurahat myönnettiin Kansalliskielet ry:n suomen kielen opiskelua motivoivaan kielilähettilästoimintaan ja Natalil Lintalan ja työryhmän toteuttamaan Sukupolvien sävelkulku -konserttisaliesitykseen.

Kokovuotiseen työskentelyyn 22 apurahaa

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi kokovuotisen 26 000 euron apurahan viidelle alueen visuaaliselle taiteilijalle, taidemaalari Elina Förstille, kuvataiteilija Janika Herleville, kuvataiteilija Timo Konttiselle, kuvanveistäjä Tiina Laasoselle ja lasitaiteilija Minna Tuohisto-Kokolle. Säveltaiteissa kokovuotinen työskentelyapuraha myönnettiin muusikko Mikael Björklöfille ja musiikin maisteri Tero Hyväluomalle.

Kirjallisuuden kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin Tiina Hautalalle ja Paula Nivukoskelle. Lastenkulttuurin kokovuotisen työskentelyapurahan sai Virpi Timonen Kipinä-hankkeen toteuttamiseen, kaksivuotisen työskentelyapurahan toisen vuoden apurahana. Tieteissä myönnettiin 12 kokovuotisia työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön. Lisäksi myönsimme useita apurahoja erilaisten hankkeiden toteuttamiseen alueellamme.

Apurahaa 85 hakijalle

Rahasto sai hakuaikana 504 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 8,4 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 85 kappaletta. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 50 %, lastenkulttuurin 15 % ja tieteen 30 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on noin 13 000 euroa.

Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnot merkittävistä kulttuuriteoista Kaisa Häkkiselle, Mauno Järvelälle ja Kuutti Lavoselle

Kaisa Häkkinen

Emeritaprofessori, akateemikko Kaisa Häkkinen on kertonut suomalaisille, mitä kieltä käytämme ja mistä kielemme sanat tulevat.

Kaisa Häkkisen akateeminen ura kielitieteen, fennistiikan ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen alalla on huikea. Uralilaisen vogulin kielen murteen äännerakenteen Häkkinen selvitti jo pro gradu -työssään 1973. Sen jälkeisinä vuosikymmeninä hän oli monissa eri tehtävissä Turun yliopistossa, Åbo Akademissa ja Suomen Akatemiassa. Yliopistomaailmaa ja tiedeyhteisöä Häkkinen on palvellut assistenttina, dosenttina, oppikirjojen tekijänä, professorina, dekaanina, instituuttien ja tieteellisten seurojen johdossa sekä tutkimuslaitosten johtoryhmien jäsenenä.

Jokaiselle suomen arkikielen käyttäjälle Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja on aarreaitta. Se kertoo, mistä perussanamme tulevat, minkälaisia kerrostumia kielessämme on, mitä sanojen äänneasusta ja levikistä voidaan päätellä ja mikä kirjakielessämme on lainaa, mikä vanhaa. Hänen teoksensa Kielitieteen perusteet on toiminut pääsykoekirjana lähes kaikissa yliopistoissa.

Kaisa Häkkinen sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2005 kirjasta Linnun nimi. Professoriliitto valitsi hänet Vuoden professoriksi 2007. Akateemikoksi hänet nimitettiin marraskuussa 2020.

Palkinto myönnetään kielen kerrosten kuorinnasta, sanojen selityksistä.

Kaisa Häkkisen valokuva: Robert Seger

Mauno Järvelä

Pelimanni ja viulupedagogi Mauno Järvelän yhä jatkuvalla työuralla on ollut ratkaiseva merkitys pelimannimusiikin säilymiselle ja suomalaisen nykykansanmusiikin kasvulle. Pedagogina hän on elvyttänyt ja uudistanut lasten ja nuorten musiikkiharrastustoimintaa kehittämänsä näppäripedagogiikan kautta. Siinä keskeistä on yhteisöllinen musisointi ja kaikkien pääseminen mukaan. Monikymmenvuotisen viikonloppu- ja kesäkurssitoiminnan ansiosta kansanliikkeeksi muodostuneen näppäritoiminnan osallistujamäärät lasketaan nykyisin tuhansissa. Järvelän työ on säilyttänyt elävänä kaustislaisen viulunsoittoperinteen, joka on matkalla Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Muusikkona Järvelä on vaikuttanut keskeisesti nykykansanmusiikin kehittymiseen erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla toimineen Kankaan pelimannien ja 1980-luvulla perustetun ja edelleen toimivan JPP-yhtyeen kautta. Taiteellinen työ erityisesti yhtyemusisoinnin uudistamisessa sekä säveltäjänä, sovittajana ja esiintyjänä on myötävaikuttanut lukuisten viulunsoittoon nojaavien nykykansanmusiikkiyhtyeiden tyyliin.

Usein vähemmälle huomiolle jää Mauno Järvelän työ pelimannisävelmien taltioijana ja nuotintajana. Kansanmusiikki-instituutin kautta julkaistujen nuottikirjojen määrä on huomattava ja osaltaan turvaamassa ainutlaatuisen suomalaisen perinnemusiikin siirtymistä uusille soittajapolville.

Palkinto myönnetään perinteen pelastajalle, iloisen soiton opettajalle.

 

Mauno Järvelän valokuva: Ulla Nikula

Kuutti Lavonen

Kuutti Lavonen on taidemaalari, taidegraafikko, valokuvataiteilija, professori ja runoilija. Hän on opiskellut Pohjois-Italiassa Instituto Superiore per le Industrie Artistichessa. Kuvataiteilijana hän on toiminut vuodesta 1978 nostaen suomalaisen kuvataiteen asemaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lavosen teoksia löytyy arvostetuista kokoelmista niin Ruotsista, Ranskasta kuin Espanjastakin.

2000-luvun merkittävimpiin Lavosen teoksiin kuuluvat koristelu- ja maalaustyöt Osmo Rauhalan kanssa Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa. Tekijöille myönnettiin Kirkon Kulttuuripalkinto 2009, ja teos liitti Lavosen hengellisyyttä heijastavien taiteilijoiden pitkään historialliseen jatkumoon. Pyhyyden maalaaminen yhdistää Lavosen sekä renessanssiin että barokkiin, joita hän niin puhuttelevasti teoksissaan peilaa.

Lavonen on toiminut Kuvataideakatemian taidegrafiikan professorina vuosina 1999-2003 sekä Helsingin kivipainon perustajana. Hänen kunniakseen voidaan lukea suomalaisen taidegrafiikan uudistaminen ja uusien taiteilijapolvien innoittaminen. Lavosen taiteellinen tuotanto ja ajatukset nostavat nähtäväksi sen, miten avoimiksi taide meidät kirjoittaa ja kuinka kuva antaa ajatuksille muodon.

Kuutti Lavonen tarjoaa meille palan ikiaikaista kauneutta ja sitä peilaavia voimakkaita tunteita. Ne ovat vuosikymmenten ajan kutsuneet yleisöä pohtimiaan käsityksiään oikeudesta, totuudesta ja hyvyydestä. Lavonen tuo teoksissaan historian ajattomasti nykypäivään näyttäen ihmisen alastomana, paljaana ja inhimillisenä. Hänen teoksensa ovat kuin pilkahdus ikuisuuden ikkunasta.

Palkinto myönnetään pyhyyden taiteesta, ihmisyyden kuvaamisesta.

Kuutti Lavosen valokuva: Sami Mannerheimo

Toivo Salmen muistopalkinto LT, erikoislääkäri Liisa Järvelälle

LT, erikoislääkäri Liisa Järvelän väitöskirjatyössä toteutettiin lapsena leukemian sairastaneille nuorille aikuisille liikuntainterventio, jonka avulla selvitettiin, voidaanko metabolisiin (kardiovaskulaarisiin) riskitekijöihin vaikuttaa. Vaikka lasten leukemian hoitotulokset ovat parantuneet, tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että lapsena sairastettuun leukemiaan liittyy korkea riski metabolisiin sairauksiin aikuisena. Järvelän väitöskirjatutkimusta pidetään pioneeritutkimuksena, koska se on ensimmäinen hanke, jossa tutkitaan syöpähoitojen myöhäishaittojen ehkäisymahdollisuutta. Turun yliopiston lastentautiprofessori Erika Isolaurin mukaan LT Liisa Järvelän väitöskirjatyö on merkittävä, koska se on johtanut uuden terveysongelman selvittämiseen. Väitöstutkimus herätti tuoreeltaan huomiota alan merkittävässä kongressissa.

Turun yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan ensimmäisen lastentautien professorin Toivo Salmen nimeä kantava Toivo Salmen muistopalkinto myönnetään joka 5. vuosi parhaasta Turun yliopistossa valmistuneesta, lapsiin kohdistuneesta väitöskirjatyöstä. Varsinais-Suomen rahaston Lastenrahastosta myönnettävä palkinto valittiin vuosina 2014–2018 valmistuneiden väitöskirjojen joukosta. Palkinnon suuruus on 5 000 €.

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto jakaa vuosittain yli miljoona euroa tieteen ja taiteen apurahoina. Lääketieteellistä tutkimusta rahasto tukee yli 300 000 eurolla.

Etelä-Savon rahaston Rantasalmi-palkinto Punkaharjun Puutaito Oy:lle

Punkaharjun Puutaito Oy

Juhani Tirronen perusti Punkaharjun Puutaito Oy:n vuonna 1989. Yritys ryhtyi valmistamaan vanerista rullanpäätulppia sekä erikoismitoitettuja kuorma- ja arkkilavoja teollisuuden käyttöön. 1990-luvun lamavuodet eivät kaataneet perheyhtiötä vaan Puutaito menestyi ja pystyi edelleen investoimaan ja kasvattamaan toimintaansa. Juhani Tirrosen aikaansaama vahva ja luottamusta herättävä ilmapiiri niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin kesken kantoivat yrityksen lamavuosien läpi.

Perheyrityksessä toteutettiin sukupolvenvaihdos vuonna 2002, jolloin Janne ja Tero Tirronen siirtyivät yhtiön johtoon. Yritys on kasvanut heidän aikanaan noin viisikymmentä henkilöä työllistäväksi teollisuuslaitokseksi, jonka tuotevalikoimaa on kasvatettu innovatiivisesti. Prosessiteollisuuden tarvitsemien pakkaustarvikkeiden lisäksi yhtiö valmistaa nykyisin taloteollisuuteen seinä-, välipohja- ja kattoelementtejä. Tuotepäällikkönä toimivan puuseppä Tero Tirrosen kehittämä Punkalive valmistaa erilaisia sisustuselementtejä sekä julkisiin tiloihin että olohuoneisiin. Punkaliven tuotteita on nähty niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin tapahtumissa, mm. Tero Tirrosen ideoima mitalitarjotin hiihdon MM-kisojen palkinnonjakotilaisuuksissa Seefelfdissä 2019.

Tuotantoteknologioiden suunnittelussa puuraaka-aineen käytön ekologisuus ja ekonomisuus ovat olleet johtoajatuksina yhtiön koko kolmikymmenvuotisen toiminnan ajan. Tuotannossa pyritään aktiivisesti mahdollisimman pieneen materiaalihukkaan ja puuhake hyödynnetään lämpöenergiana. Perheyhtiön jatkuva kehittyminen ja kehittäminen sekä asiakastarpeiden kuunteleminen ovat olleet sen vahvuus, samoin yrityksen sijainti Etelä-Savossa Punkaharjulla ja Kerimäellä. Metsien ja järvien ympäröimä seutu on edesauttanut asiakkaiden investointihalukkuutta seudulle. Samalla se on inspiroinut yhtiötä luomaan vahvan siteen ja verkostoitumaan partnereiden kanssa pitkäaikaisiin kumppanuuksiin ja myös kasvamaan heidän mukanaan.

Satakunnan tieteelle ja taiteelle 635 000 euroa

Satakunnan Kulttuurirahaston palkinto Ognian ja Mira Vassileville

Kuoronjohtajat Ognian ja Mira Vassilev palkittiin Satakunnan Kulttuurirahaston vuosijuhlassa 10 000 euron rahapalkinnolla. Heille myönnettiin palkinto satakuntalaisen kuorokulttuurin uudistamisesta ja kansainvälisesti tunnetuksi tekemisestä.

Humanistiset tieteet, kuvataide sekä monet muut alat saivat rahoitusta

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 60 hakijaa. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 7 kappaletta. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 17 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin humanistisiin tieteisiin (126 000€) ja kuvataiteisiin (89 500€).

Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankkeet myönnettiin kahdelle hakijalle: Työryhmä Eeva Karhunen & Laura Puolamäki saivat 30 000 euroa Eurajokilaakso tietokirjaksi -hankkeen toteuttamiseen ja Satakunnan Oopperayhdistys ry 20 000 euroa toimintansa käynnistämiseen.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoja myönnettiin kolmelle hakijalle, yhteensä 15 300 euroa. Lastenkulttuuriin apurahoja myönnettiin neljälle hakijalle, yhteensä 24 200 euroa.

Tänä vuonna tieteelle myönnettiin euromääräisesti 61% ja taiteelle 39% apurahoista. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat tiede 29 apurahaa ja taide 31 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 11 000 euroa.

Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 265 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 3 786 989 euroa. Edellisenä vuonna hakemuksia oli 242 kappaletta ja haettu yhteissumma 3 600 436 euroa.