Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Yli puoli miljoonaa Etelä-Karjalan tieteelle ja taiteelle, kulttuuripalkinto puutarhuri Hannu Toloselle

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto jakoi tämän vuoden apurahat 13.5. ilman vuotuista jakojuhlaa. Tammikuun haussa maakuntarahasto vastaanotti 230 hakemusta, joista 43 sai myönteisen päätöksen. Apurahoja haettiin lähes 3,8 milj. euroa jakosumman ollessa 520 000 euroa.

Jarno Kolehmainen sai Etelä-Karjalan rahaston apurahan vuonna 2021.

Jarno Kolehmainen sai Etelä-Karjalan rahastolta Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan kiertue-esityksen valmistamiseen.

Maakunnallinen Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin Musiikkiyhdistys Kumaukselle taidemusiikkifestivaalien järjestämiseen. Elokuussa 2019 ensimmäisen kerran järjestetty Kumaus-festivaali rakentaa tuoreella otteella omanlaista taidemusiikkitapahtumaa Etelä-Karjalaan. Festivaalien erikoisuutena ovat sokkokonsertit, joiden ohjelmaa ei paljasteta yleisölle etukäteen. Erilaisilla musiikin tyylilajien ja taiteenalojen mielenkiintoisilla yhdistelmillä sokkokonsertit tarjoilevat kuulijoille uusia ja yllätyksellisiä kulttuurikoktaileja. Kulkurikonsertit puolestaan jalkautuvat eri puolille Lappeenrantaa myös vähemmän perinteisiin esityspaikkoihin kuten parkkihalleihin.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan sai kolme taidehanketta. Näyttelijä Jarno Kolehmainen sai 13 000 euroa Ikuinen ikävä -kiertue-esityksen valmistamiseen hoivakoteihin, säveltäjä Sanna Pulkkinen ja työryhmä sai 3 000 euroa Kannan sinua taide-esityksen toteuttamiseen hoivakodeissa ja lähihoitaja Camilla Tiainen sai 3 500 euroa Voimauttava valokuva -työpajojen järjestämiseen toimintakeskus Koivutuvassa.

Lastenkulttuuria tuettiin yhteensä 23 500 eurolla. Nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Scherman sai 15 500 euroa Suomen historiasta kertovan Lauluja laivan kansilta ja linnan rapuilta -nukketrilogian valmistamiseen. Trilogia on nukketeatterin keinoin toteutettu visuaalinen historian oppitunti varhaiskasvatus, -ja peruskouluikäisille lapsille.  Ohjaaja Päivi Lappalainen ja IRTI-teatterin nuorisotyöryhmä sai 8 000 euroa digitaalisen teatteriesitysten valmistamiseen. IRTI goes ETÄ -hankkeessa valmistetaan nuorten kanssa laadukasta teatterisisältöä verkkoympäristöön.

Runsaasti työskentelyapurahoja

Taiteellista ja tieteellistä työskentelyä tuettiin viidellä kokovuotisella (12 kk) ja yhdellätoista puolivuotisella (6-7 kk) apurahalla. Tieteen puolella kokovuotisen saivat kauppat. tohtori Jie Chen, M.Sc. Bakhtiyor Esanov, M.Sc. Saranda Gashi ja kasvatust. maisteri Hans Lehikoinen. Taiteen kokovuotisen sai kuvataiteilija Mikko Haiko.

Puolivuotisen saivat muotoilija Ella Aresvuo, korutaiteilija Melitina Balabin, kuvataiteilija Pauliina Heiskanen, kuvataiteilija Kaisu Häkkänen, nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Scherman, näyttelijä Jarmo Kolehmainen, kuvataiteilija Ville Lehtinen, kirjailija Mia Pöllänen, kuvataiteilija Saara Reinikainen ja kirjailija Terhi Tarkiainen. Tieteen puolivuotisen sai dipl.ins. Konstantin Vostrov.

Edellisten lisäksi apurahoja jaettiin lyhyempikestoiseen henkilökohtaiseen työskentelyyn sekä yhteisöille kuluapurahaa hankkeidensa toteuttamiseen.

Tieteen osuus apurahoista oli 23 % ja taiteen 77 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat tekniset tieteet (32 %), yhteiskuntatieteet (25 %) sekä luonnontieteet ja käyttäytymistieteen samoin prosenttiosuuksin (21 %). Taiteenaloista apurahoja eniten saivat säveltaiteet (29 %), kuvataiteet (27 %) ja näyttämötaiteet (11 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 69 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 18 ja apurahan keskimääräinen suuruus lähes 11 900 euroa.

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa

Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinto puutarhuri Hannu Toloselle – vehreän ympäristön rakentajalle, vihreyden visionäärille

Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen. Kuva: Jani Kautto

Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen. Kuva: Jani Kautto

Lappeenrannassa voi nauttia kaupunkipuistojen vehreydestä, kävelyyn kutsuvista poluista ja raiteista ja ympäristötaiteesta. Mies vihreän vision takana on kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen.

Uus-Lavolassa 1956 syntynyt Hannu Tolonen on paljasjalkainen lappeenrantalainen. Nuoren Hannun kiinnostus luontoon, ympäristöön ja biologiaan alkoi jo Saimaan Yhteislyseon Orbis-luontokerhossa ja kaveriporukassa. Puutarha-ala ei kuitenkaan ollut vuonna 1976 ylioppilaaksi kirjoittaneen Hannun ensisijainen toiveammatti. Tarkoituksena oli pyrkiä yliopistoon opiskelemaan luonnontieteitä. Armeijan takia pääsykokeisiin valmistautuminen jäi kuitenkin puolitiehen eivätkä yliopiston ovet auenneet pyrkijälle. Ennen seuraavaa pääsykoetta Tolonen huomasi lehdessä ilmoituksen puutarhakoulusta, jonka käymisestä saisi lisäpisteitä luonnontieteiden opintoihin hakuun. Mahdollisuus lisäpisteisiin kuulosti hyvältä. Kun puutarhakoulussa avautui, mitä kaikkea puutarha-ala sisältää ja millaiset jatkokoulutusmahdollisuuksia on, kääntyi myös nuoren Tolosen ammatillisen tavoitteen suunta.

Hannu Tolonen valmistui puutarhuriksi 1979 ja pääsi Lappeenrannan kaupungin palvelukseen. Ammattinimikkeitä on ollut vuosien varrella useita. Viimeiset 10 vuotta hän on ollut kaupunginpuutarhuri, jonka toimenkuvaan on kuulunut puistojen ja leikkipaikkojen sekä yleisten alueiden ympäristösuunnittelu ja -rakentaminen.

Hannu Tolosen työn lähtökohtana on luonnon ja kaupungin historian kunnioitus. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeä tavoite kaupunkiympäristön suunnittelussa. Monimuotoisuus onkin otettu suunnittelussa huomioon monella eri tavalla. Lappeenranta on edelläkävijäkaupunki Suomessa niittyverkoston kehittämissä. Kaupunkipuut (katu- ja puistopuut) ovat kaupunkitilan ympäristön kannalta tärkeä tekijä. Niillä on todistettu vaikutus terveyteen, elämyksellisten ja elvyttävien tilojen luomiseen, ne toimivat ilman puhdistajina ja eri eliölajien asuinympäristönä (mm. linnut, hyönteiset).

Yli neljäkymmenvuotisen työuran aikana mielenkiintoa omaa ammattia kohtaan on pitänyt yllä työn monipuolisuus ja eri rakennusmateriaalit. Hannu Tolonen uskoo myös yhdessä tekemisen voimaan. Siitä esimerkkinä vaikkapa kaupunkilaisten kanssa yhdessä istutettu kirsikkapuisto. Mielenkiintoisia kohteita ovat myös olleet mm. puistoihin saadut taideteokset ja tutustuminen taiteilijoihin. Vaikka haasteiltakin on uran varrelle tullut, niin kaikesta on selvitty. Työurasta jää hyvät muistot, Tolonen toteaa.

Työuransa aikana Hannu Tolonen on palkittu mm. Vuoden asukatoimijana ja Lappeenrannan Killan myöntämällä Pro Lappeenranta -mitalilla. Yli neljänkymmentä vuotta jatkunut virkatyö vihreän ympäristön hyväksi päättyi toukokuun alussa ja vastuu siirtyi nuorempiin käsiin. Toimettomaksi Hannu Tolonen ei eläkepäivillään kuitenkaan jää. Siitä pitävät huolen luontoharrastukset, musiikki, elokuvat, lukeminen, kokkailu – ja Pariisi.

Etelä-Savon rahastolta apurahoina 700 000 euroa

Hanna Räty (alh.), Peter Strebel, Matti Kurkela ja Mari Liimatainen Juvan uuden Martti Talvela kampuksen aulan portailla. Kuva Johanna Kuusisto

Hanna Räty (alh.), Peter Strebel, Matti Kurkela ja Mari Liimatainen Martti Talvela kampuksen portailla. Kuva Johanna Kuusisto

Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, sai työryhmä kuvataiteilija Mari Liimatainen, kuvanveistäjä Matti Kurkela, kuvataiteilija Hanna Räty ja valokuvaaja Peter Strebel taidekokonaisuuden valmistamiseen Juvan Martti Talvelan kampukselle. Kampukselle joulukuussa 2020 valmistuneessa yhtenäiskoulussa on tilat varhaiskasvatuksesta lukiolaisiin sekä auditorio ja liikuntasali. Apurahalla toteutettava taidekokonaisuus muodostuu koulukampuksen tiloihin levittäytyvistä teossarjoista, joista osa sisältää kampuksen oppilaita ja henkilökuntaa osallistavia osuuksia. Lisäksi hankkeessa järjestetään kuntalaisille taidetyöpajoja yhteistyössä kunnan kehittämishankkeiden ja tapahtumien kanssa.

Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha herätti jälleen paljon kiinnostusta ja sitä haettiin viiteentoista eri hankkeeseen. Apurahaa myönnettiin viidelle yhteensä 22 000 euroa. Musiikkipedagogi Mari Hiltunen ja musiikkipedagogi Katja Suomalainen saivat 10 000 euroa toiminnallisten musiikkituokioiden järjestämiseen palvelukodeissa ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa Sulkavalla ja Juvalla, lähihoitaja Anna-Maija Koivisto ja valokuvaaja Anna-Katri Hänninen saivat 2 500 euroa kuvataidetyöpajojen järjestämiseen mielenterveyskuntoutujille, muusikko Katariina Kolehmainen sai 2 000 euroa sellokonserttikiertueen toteuttamiseen hoivakodeissa Sulkavan, Rantasalmen, Punkaharjun ja Enonkosken alueilla, Mikkelangelot ry sai 3 000 euroa maalaus- ja kuvataidepiirien järjestämiseen hoivakodeissa ja tanssija Maija Viipuri sai 4 500 euroa soolotanssiteoksen valmistamiseen ja esittämisen hoivakodeissa Etelä-Savossa.

Lastenkulttuuria tuettiin kahdessa hankkeessa yhteensä 29 000 eurolla. Kuvittaja Kaisa Páren sai 9 000 euroa lastenkirjan kuvittamiseen ja työryhmä musiikkipedagogi Piia Säpyskä-Hietala, muusikko Soili Perkiö ja kirjailija Liisa Kallio sai 20 000 euroa Joonas Auringon laulujen koostamiseen nuotti- ja työkirjaksi sekä äänitteen tekemiseen. Edellisten lisäksi rahasto tuki myös nuorten omaa tavoitteellista soitto- ja tanssiharrastusta yhteensä yli 30 000 eurolla.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja 6, puolivuotisia 15

Kokovuotisia (12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin kuusi.  Tieteen kokovuotisen saivat terveystiet. tohtori Merja Harmoinen, fil. maisteri Jenna Lehkonen, maat. ja metsät. maisteri Heli Lehtinen, kasvatust. maisteri Hanna Nygren ja kasvatust. maisteri Satu Piispa-Hakala. Taiteen kokovuotisen sai muusikko Teemu Takanen.

Puolivuotisen (6 kk) työskentelyapurahan sai viisitoista hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta. Kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettujen pitkien apurahojen lisäksi apurahaa myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1-4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Seitsemän yhteisöä sai kuluapurahaa kulttuurihankkeidensa toteuttamiseen maakunnassa.

Tieteen osuus apurahoista oli 31 % ja taiteen 69 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat käyttäytymistieteet (31 %), lääketieteet (25 %) ja humanistiset tieteet (23 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (33 %), säveltaiteet (20 %) ja näyttämötaiteet (17 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 72 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 19 ja apurahojen keskisuuruus noin 12 000 euroa.

Etelä-Savon rahaston kulttuuripalkinto Taidepesulalle ”ilmaisun riemusta, rohkaisusta luovuuteen”

Viihdyn taiteen parissa. Elämässä on käynyt hyviä asioita ja huonoja asioita. Ne näkyvät taiteessa. Vihaa ja rakkautta. Taide tekee mulle hyvän olon. Taiteessa näkyy se, että on vahva olo. Että voi ja jaksaa tehdä työtä.

Vaalijalan kuntayhtymän Taidepesula on vuodesta 2005 asti toiminut mahdollisuuksien tila, jossa erityistä tukea tarvitsevat taiteentekijät voivat toteuttaa luovia ideoitaan ammattilaisten ohjauksessa. Taidepesulan työntekijöillä on sosiaalialan ja taiteeseen liittyvä ammattitaito. Näin asiakkaita voidaan tukea monimuotoisissa taiteellisissa ja elämänprosesseissa myös osana kuntoutusta. Taidepesulassa suhtaudutaan vakavuudella ja kunnioittaen taiteen tekemiseen ja taideteoksiin. Ideoita ja työskentelytapoja kunnioitetaan ilman luovan prosessin lopputuloksen ohjailua.

Taiteentekijä kävelee vastaani postinhakumatkalla. Hän odottaa taidehetkeään ja kysyy: ”Millon mulla on pesuaika?”

Taidepesulassa käy viikoittain noin 30 taiteentekijää Pieksämäeltä ja lähikunnista sekä kuntoutuksessa olevia asiakkaita eri puolelta Suomea. Taide voi olla tekijälleen mielekäs harrastus tai ammatti. Studiomaisessa taidetoiminnassa käy ryhmä erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita, joista osalla on taiteen alan ammattitutkinto. Tänä vuonna kolme Taidepesulan studiotaiteilijaa valittiin Kettukin taiteilijamatrikkeliin, joka on valtakunnallinen ikkuna ja tietokanta erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taiteeseen.

Taidepesulassa on vierailija. Hän kysyy eräältä taiteentekijältä, miksi hän tykkää käydä Taidepesulassa. ”Koska täällä ei voi tehdä mitään väärää”, hän vastaa.

Taidepesulassa kehitetään jatkuvasti taiteen menetelmiin, materiaaleihin ja taiteellisten prosessien ymmärtämiseen liittyvää osaamista. Vaalijalaan juurtunut Taidepesula toimii myös osana suomalaista ja kansainvälistä taidemaailmaa sekä erityistaidetoiminnan verkostoa. Näkyvyyttä lisää myös Pieksämäen Keskuskadulla toimiva Linnan Galleria -taidegalleria, jossa esittelee erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden tuotantoa vaihtuvissa näyttelyissä.

Nostot ovat Irina Leinon muistiinmerkintöjä Taidepesulasta.

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa

Lisätietoja

Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 1,5 miljoonaa tieteelle ja taiteelle

Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 11.5. apurahoina ja opintostipendeinä yhteensä  1,5 miljoonaa euroa. Tämän vuoden haussa apurahahakemuksia lähetettiin Varsinais-Suomen rahastoon ennätykselliset 1 150 hakemusta, joiden yhteissumma oli yli 20 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 117 kappaletta. Suurin osa apurahoista, 88 kappaletta, myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Muut apurahat osoitettiin erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin.

Musiikin lehtorit Susanna Mäkinen ja Tomi Oravala toimivat Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n vetäjinä Turun normaalikoulussa.

Musiikin lehtorit Susanna Mäkinen ja Tomi Oravala ovat Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n vetäjiä Turun normaalikoulussa.

Koronapandemian takia erityisesti taiteen apurahamyönnöissä korostuivat puolen vuoden ja vuoden työskentelyapurahat, joihin Kulttuurirahasto myönsi kevään aikana lisätukea. Apurahoista reilu kolmasosa myönnettiin rahaston 36 nimikkorahastosta, jotka perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin. Apurahasummasta 60 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille sekä matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.

Kärkihankeapuraha, yhteensä 40 000 euroa, myönnettiin puoliksi Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n ja Turun Nuori Teatteri ry:n kesken.

– Haluamme Kärkihankkeena tukea lasten ja nuorten kulttuuriharrastusta etenkin nyt koronavuonna. Lasten ja nuorten kulttuuriharrastus on siis ajatuksena Kärkihanke. Päätimme jakaa rahoituksen kahden erinomaisen hakijan kesken, linjasi Varsinais-Suomen rahaston hoitokunta päätöksessään. Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n hankkeen tarkoitus on lasten orkesteritoiminnan aloittaminen ja kehittäminen monikulttuurisessa Varissuon kaupunginosassa. Turun Nuori Teatteri ry:n kärkihankkeena on teatterin 50-vuotisjuhlavuoden Nuoruus on juhla -musikaalin toteuttaminen.

Vastalääke ry sai Varsinais-Suomen rahaston palkinnon vuonna 2021. Kuva: Robert Seger

Vastalääke ry:n hallituksen puheenjohtaja Mia Muhonen ja vastalääke.fi toimituskunnan jäsen Miikka Kiviranta. Kuva: Robert Seger

Palkinto luotettavan terveystiedon puolustajalle

Varsinais-Suomen rahasto päätti tänä vuonna lisäksi jakaa 10 000 euron palkinnon Vastalääke ry:lle heidän työstään luotettavan terveystiedon puolustamisessa. Yhdistystä pidetään tärkeänä ja ajankohtaisena toimijana, jonka toiminnassa toteutuu myös Varsinais-Suomen rahaston apurahahaun painotus vahvistaa tieteen tai taiteen keinoin luottamusta tietoon ja edistää hyvää vuorovaikutusta yhteiskunnassa.

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahat monipuolisesti eri aloille

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto kuvanveistäjä Antti Maasalolle

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston vuoden 2021 kulttuuripalkinto myönnetään kuvanveistäjä Antti Maasalolle, ”arvoitusten ja oivallusten taiteesta, valon ja leikin veistoksista”. Maasalo on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran kuvanveistäjänä. Hänet tunnetaan erityisesti omaperäisistä kineettisistä veistoksista, joille on tunnusomaista ilo, leikkisyys ja yhteys luontoon. Maasalo yhdistää tekniikkaa taiteelliseen ilmaisuun. Hänen teoksensa kestävät kulutusta ja lukemattomia katselukertoja – lasten leikkiveistokset jopa kiipeilyä, kieppumista ja pomppimista. Maasalon vahvuus on hänen kyvyssään luoda yhteys ympäröivään luontoon ja yleisöönsä.

Apurahaa lasten ja nuorten eriarvoistumista ehkäisevään toimintaan

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi yli 50 000 euroa lasten ja nuorten eriarvoistumista ehkäisevään toimintaan. Muun muassa IISI ry järjestää lasten omakielisiä taidepäiväleirejä. Edistysmielisen Tutkimuksen yhdistys ry toteuttaa Nuorten hyvä elämä -hanketta Pohjanmaalla. Apurahan sai myös Nummijärven Maatalousjärjestö ry nuorten bändileirin järjestämiseen.

Kaiken kaikkiaan lastenkulttuurin apurahoja myönnettiin 12 hakijalle, joiden hankkeissa oltiin eriarvoistumisen lisäksi huomioitu myös sen saavutettavuus eri fyysisissä ja virtuaalisissa ympäristöissä.

Vaikuttavia apurahoja monipuolisesti eri aloille

Natalil Lintala ja Teemu Vuorela. Kuva: Mia Vuorela

Natalil Lintala (oik.) ja Teemu Vuorela saivat apurahan Sukupolvien sävelkulku -konserttisaliesitykseen. Kuva: Mia Vuorela

Vaasan yliopistolle myönnettiin kärkihankeapuraha monikulttuurisen STEAM-tiedekerhomateriaalin valmistamiseen. Toisen kärkihankeapurahan Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry:lle Kankurikisällit-hankkeen toteuttamiseen.  Hankkeen tarkoituksena on säilyttää ja siirtää arvokasta kankuriperinnettä seuraaville sukupolville. Toteutuksessa tullaan huomioimaan myös lasten ja nuorten osallistaminen perinteen jatkajina. 30 000 euron apuraha myönnettiin Pekka Pohjoispään ja työryhmän toteuttamaan Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuudesta kertovaan elokuvasarjaan. 20 000 euron apurahat myönnettiin Kansalliskielet ry:n suomen kielen opiskelua motivoivaan kielilähettilästoimintaan ja Natalil Lintalan ja työryhmän toteuttamaan Sukupolvien sävelkulku -konserttisaliesitykseen.

Kokovuotiseen työskentelyyn 22 apurahaa

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi kokovuotisen 26 000 euron apurahan viidelle alueen visuaaliselle taiteilijalle, taidemaalari Elina Förstille, kuvataiteilija Janika Herleville, kuvataiteilija Timo Konttiselle, kuvanveistäjä Tiina Laasoselle ja lasitaiteilija Minna Tuohisto-Kokolle. Säveltaiteissa kokovuotinen työskentelyapuraha myönnettiin muusikko Mikael Björklöfille ja musiikin maisteri Tero Hyväluomalle.

Kirjallisuuden kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin Tiina Hautalalle ja Paula Nivukoskelle. Lastenkulttuurin kokovuotisen työskentelyapurahan sai Virpi Timonen Kipinä-hankkeen toteuttamiseen, kaksivuotisen työskentelyapurahan toisen vuoden apurahana. Tieteissä myönnettiin 12 kokovuotisia työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön. Lisäksi myönsimme useita apurahoja erilaisten hankkeiden toteuttamiseen alueellamme.

Apurahaa 85 hakijalle

Rahasto sai hakuaikana 504 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 8,4 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 85 kappaletta. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 50 %, lastenkulttuurin 15 % ja tieteen 30 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on noin 13 000 euroa.

Toivo Salmen muistopalkinto LT, erikoislääkäri Liisa Järvelälle

LT, erikoislääkäri Liisa Järvelän väitöskirjatyössä toteutettiin lapsena leukemian sairastaneille nuorille aikuisille liikuntainterventio, jonka avulla selvitettiin, voidaanko metabolisiin (kardiovaskulaarisiin) riskitekijöihin vaikuttaa. Vaikka lasten leukemian hoitotulokset ovat parantuneet, tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että lapsena sairastettuun leukemiaan liittyy korkea riski metabolisiin sairauksiin aikuisena. Järvelän väitöskirjatutkimusta pidetään pioneeritutkimuksena, koska se on ensimmäinen hanke, jossa tutkitaan syöpähoitojen myöhäishaittojen ehkäisymahdollisuutta. Turun yliopiston lastentautiprofessori Erika Isolaurin mukaan LT Liisa Järvelän väitöskirjatyö on merkittävä, koska se on johtanut uuden terveysongelman selvittämiseen. Väitöstutkimus herätti tuoreeltaan huomiota alan merkittävässä kongressissa.

Turun yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan ensimmäisen lastentautien professorin Toivo Salmen nimeä kantava Toivo Salmen muistopalkinto myönnetään joka 5. vuosi parhaasta Turun yliopistossa valmistuneesta, lapsiin kohdistuneesta väitöskirjatyöstä. Varsinais-Suomen rahaston Lastenrahastosta myönnettävä palkinto valittiin vuosina 2014–2018 valmistuneiden väitöskirjojen joukosta. Palkinnon suuruus on 5 000 €.

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto jakaa vuosittain yli miljoona euroa tieteen ja taiteen apurahoina. Lääketieteellistä tutkimusta rahasto tukee yli 300 000 eurolla.

Etelä-Savon rahaston Rantasalmi-palkinto Punkaharjun Puutaito Oy:lle

Punkaharjun Puutaito Oy

Juhani Tirronen perusti Punkaharjun Puutaito Oy:n vuonna 1989. Yritys ryhtyi valmistamaan vanerista rullanpäätulppia sekä erikoismitoitettuja kuorma- ja arkkilavoja teollisuuden käyttöön. 1990-luvun lamavuodet eivät kaataneet perheyhtiötä vaan Puutaito menestyi ja pystyi edelleen investoimaan ja kasvattamaan toimintaansa. Juhani Tirrosen aikaansaama vahva ja luottamusta herättävä ilmapiiri niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin kesken kantoivat yrityksen lamavuosien läpi.

Perheyrityksessä toteutettiin sukupolvenvaihdos vuonna 2002, jolloin Janne ja Tero Tirronen siirtyivät yhtiön johtoon. Yritys on kasvanut heidän aikanaan noin viisikymmentä henkilöä työllistäväksi teollisuuslaitokseksi, jonka tuotevalikoimaa on kasvatettu innovatiivisesti. Prosessiteollisuuden tarvitsemien pakkaustarvikkeiden lisäksi yhtiö valmistaa nykyisin taloteollisuuteen seinä-, välipohja- ja kattoelementtejä. Tuotepäällikkönä toimivan puuseppä Tero Tirrosen kehittämä Punkalive valmistaa erilaisia sisustuselementtejä sekä julkisiin tiloihin että olohuoneisiin. Punkaliven tuotteita on nähty niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin tapahtumissa, mm. Tero Tirrosen ideoima mitalitarjotin hiihdon MM-kisojen palkinnonjakotilaisuuksissa Seefelfdissä 2019.

Tuotantoteknologioiden suunnittelussa puuraaka-aineen käytön ekologisuus ja ekonomisuus ovat olleet johtoajatuksina yhtiön koko kolmikymmenvuotisen toiminnan ajan. Tuotannossa pyritään aktiivisesti mahdollisimman pieneen materiaalihukkaan ja puuhake hyödynnetään lämpöenergiana. Perheyhtiön jatkuva kehittyminen ja kehittäminen sekä asiakastarpeiden kuunteleminen ovat olleet sen vahvuus, samoin yrityksen sijainti Etelä-Savossa Punkaharjulla ja Kerimäellä. Metsien ja järvien ympäröimä seutu on edesauttanut asiakkaiden investointihalukkuutta seudulle. Samalla se on inspiroinut yhtiötä luomaan vahvan siteen ja verkostoitumaan partnereiden kanssa pitkäaikaisiin kumppanuuksiin ja myös kasvamaan heidän mukanaan.

Satakunnan tieteelle ja taiteelle 635 000 euroa

Satakunnan Kulttuurirahaston palkinto Ognian ja Mira Vassileville

Kuoronjohtajat Ognian ja Mira Vassilev palkittiin Satakunnan Kulttuurirahaston vuosijuhlassa 10 000 euron rahapalkinnolla. Heille myönnettiin palkinto satakuntalaisen kuorokulttuurin uudistamisesta ja kansainvälisesti tunnetuksi tekemisestä.

Humanistiset tieteet, kuvataide sekä monet muut alat saivat rahoitusta

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 60 hakijaa. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 7 kappaletta. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 17 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin humanistisiin tieteisiin (126 000€) ja kuvataiteisiin (89 500€).

Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankkeet myönnettiin kahdelle hakijalle: Työryhmä Eeva Karhunen & Laura Puolamäki saivat 30 000 euroa Eurajokilaakso tietokirjaksi -hankkeen toteuttamiseen ja Satakunnan Oopperayhdistys ry 20 000 euroa toimintansa käynnistämiseen.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoja myönnettiin kolmelle hakijalle, yhteensä 15 300 euroa. Lastenkulttuuriin apurahoja myönnettiin neljälle hakijalle, yhteensä 24 200 euroa.

Tänä vuonna tieteelle myönnettiin euromääräisesti 61% ja taiteelle 39% apurahoista. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat tiede 29 apurahaa ja taide 31 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 11 000 euroa.

Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 265 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 3 786 989 euroa. Edellisenä vuonna hakemuksia oli 242 kappaletta ja haettu yhteissumma 3 600 436 euroa.

Lapin rahasto jakoi 540 000 euroa – Tiedepalkinto Mauri Ylä-Kotolalle

Lapin rahaston apurahansaajia vuodelta 2019. Kuva: Arto Liiti

Lapin rahaston apurahansaajia vuodelta 2019. Kuva: Arto Liiti

Tieteen palkinto lappilaisen taiteen, tieteen ja koulutuksen kehittäjälle

Lapin rahasto jakaa vuorovuosina 10 000 euron suuruisen tiede-, taide- tai ympäristöpalkinnon. Tänä vuonna oli vuorossa tiedepalkinto, joka myönnettiin Lapin yliopiston rehtorille, mediatieteen professori Mauri Ylä-Kotolalle. Ylä-Kotola on suorittanut filosofian tohtorin tutkinnon teoreettisessa filosofiassa Helsingin yliopistossa 1998. Hän on luonut audiovisuaalisen mediatieteen pääaineen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa ja toiminut tiedekunnan professorina ja dekaanina sekä Lapin yliopiston rehtorina vuodesta 2006.

Ylä-Kotolalla on runsas, erityisesti filosofian ja mediatieteen kysymyksiin painottunut tuotanto. Hän on toiminut mm. Taideneuvostossa, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnassa ja Särestöniemen museosäätiön puheenjohtajana. Ylä-Kotola on edistänyt aktiivisella ja uraauurtavalla toiminnallaan lappilaisen taiteen, tieteen ja koulutuksen kehittymistä, vahvistanut Lapin kansainvälistymistä ja tehnyt tunnetuksi lappilaista kulttuuria ja elinkeinoelämää.

A.E. Nordenskiöldin stipendi opiskelijoiden työllistymistaitoja käsittelevään tutkimukseen

Master of Arts Imran Riaz Chohanille myönnettiin A. E. Nordenskiöld -stipendinä 24 000 euroa Lapissa opiskelevien työllistymistaitoja käsittelevään väitöskirjatyöhön. Chohanin tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, saavatko Lapin yliopiston opiskelijat opintojensa aikana riittävästi työelämän edellyttämiä monipuolisia tietoja ja taitoja oman alansa asiantuntijuuden lisäksi esimerkiksi viestinnässä ja esimiestyössä.

Kokovuotisia ja puolivuotisia apurahoja tieteelle

Mm. Marko Niemelä, Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Samuli Kontio saivat Lapin rahastolta apurahan. Kuva: Arto Liiti

Mm. Marko Niemelä, Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Samuli Kontio saivat Lapin rahastolta apurahan. Kuva: Arto Liiti

Kokovuotisen apurahan, 24 000 euroa, saivat mm. oikeustieteen maisteri Roosa Leväinen asevelvollisen oikeusturvaa kurinpitomenettelyssä käsittelevään väitöskirjatyöhön, filosofian maisteri Marko Niemelä Rovaniemen markkinoiden äänimaisemaa 1881-1930 käsittelevään väitöskirjatyöhön ja musiikin maisteri Anna Näkkäläjärvi-Länsman Itä-Enontekiön joikuperinteen kartoittamiseen.

Apurahoja myönnettiin myös mm. kasvatustieteen maisteri Tiina Yrjänheikille Learning Study -tutkimusotetta opettajan työn kehittämisessä ja oppilaiden minäpystyvyyden arvioinnissa käsittelevään väitöskirjatyöhön ja Ph.D. Nafisa Yeasminille maahanmuuttajaoppilaiden hyvinvointia kouluyhteisössä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.

Visuaalisen taiteen apuraha kahdelle taiteilijalle

Visuaalisten taiteiden kokovuotisia erityisapurahoja taiteelliseen työskentelyyn (24 000 euroa) myönnettiin kaksi kappaletta: Sanna Haimilalle ja Samuli Kontiolle.

Sanna Haimila (s. 1974) on torniolainen taidemaalari. ”Taiteessani käsittelen universaaleja teemoja henkilökohtaisista lähtökohdista. Aiemmin olen käsitellyt mm. surua, kuolemaa ja äitiyttä. Pääosassa on ihminen, useimmiten kuvaan kasvoja. Jokainen viiva ja siveltimen veto, tai se mitä pyyhin ja mitä jätän näkyviin, kertoo jotain minusta, tekijästä, tekemisen hetkellä.”

Samuli Kontio (s. 1975) on rovaniemeläinen taidemaalari. Hän on elävöittänyt Rovaniemen kaupunkikuvaa vuodesta 2007 asti graffitein ja muraalimaalauksin. ”Rovaniemi on pieni, mutta matkailullisesti merkittävä kaupunki. Se on osa sitä Suomi-kuvaa, jota tuhannet turistit vievät mukanaan kuvin ja kertomuksin omaan kotimaahansa. Arktinen talvi tekee kaupungista yksivärisen, joten kaikille avoimella taiteella on merkitystä sekä kaupungin asukkaille että matkailijoille.” Kontion tavoitteena on avata uusia näkökulmia arktiseen yhdistämällä mystikon maailmannäkemystä pop-maailman kuvastoon.

Tänä vuonna uutuutena pelit sekä Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat

Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahastosta olivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa haettavina pelitaiteen alan apurahat sekä Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat. Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Timo Multamäelle myönnettiin apuraha globaalin maailman valtarakenteita käsittelevän lautapeliteoksen kehittämiseen. Taidetta hoitolaitoksiin -hankkeita tuettiin kolmella apurahalla, mm. tanssitaiteen maisteri Marjo Selinin ja harmonikkataiteilija Tatu Kantomaan Meren yllä hiljaa yössä -tangokonserttisarjan järjestämiseen.

Maakunnan kärkihankkeille 50 000 euroa

Kemijoen kulttuurituki ry sai toisen vuoden apurahana 30 000 euroa Kemijokivarren kylien elvyttämiseen kulttuurin ja taiteen avulla. Apurahan turvin yhdistys tuottaa Karvalakkioopperan, jossa historiallinen dokumentaarinen aines yhdistyy nykymusiikkiin. Ooppera käsittelee kysymystä syyllisyydestä ja siitä, voiko luontoa, kulttuuria ja ihmisyyttä kohtaan tapahtuneen vääryyden antaa anteeksi. Kemijoen kulttuurituki -yhdistyksen tarkoituksena on nostaa lappilainen elämäntapa ja paikallisuus osaksi Lappiin suuntautuvan matkailun sisältöä.

Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry sai 20 000 euroa Hiljaisuus-festivaalin 10-vuotisjuhlaohjelmiston tuottamiseen. Vuonna 2010 perustetusta Hiljaisuus-festivaalista on muodostunut tärkeä osa suomalaista esittävän taiteen ja musiikin kenttää. Nykysirkuksen ja -musiikin lisäksi ohjelmistossa on mm. poikkitaiteellisia projekteja, työpajoja, pirtti-iltamia sekä Ounasjoen rannoille ja Kaukosen kylän raitille ponnahtavia performansseja. Vuonna 2019 festivaalin ohjelmistoon tekee mielenkiintoisen lisän Rovaniemellä järjestettävä Arktisen taiteen huippukokous, jonka yhteistyökumppanina se tarjoaa pohjoisen alueen taiteen vaikuttajille innostavaa taidesisältöä.

Tukea alueelliselle kulttuuritoiminnalle

Arktinen keramiikkakeskus sai apurahan IAC:n (International Academy of Ceramics) kansainvälisen keramiikkataiteen kongressin näyttelyiden järjestämiseen. Apurahoja myönnettiin myös mm. Nuorten LuontoClassic soi -tapahtuman ja Skábmakovat-elokuvafestivaalin järjestämiseen. Taidemaalari Helena Junttila ja työryhmä sai apurahan monitaiteisen Spirit of North -hankkeen toteuttamiseen, jossa suomalaiset ja japanilaiset taiteilijat käsittelevät ekokatastrofin syitä ja seurauksia taiteen keinoin. Toimittaja Risto Pyykkö sai apurahan Lapin valokuvauksen uranuurtajaa, Hildur Larssonia, käsittelevän teoksen kirjoittamiseen. Lappilaiset nuoret muusikot saivat apurahoja soitinhankintoihin, mm. Sonja Jussila huilun ja Jukka Nurmela kontrabasson hankintaan.

Yliopistonlehtori Tanja Äärelän vaikuttavan juhlapuheen löydät alta.

Tanja Äärelä piti juhlapuheen Lapin rahaston vuosijuhlassa 2019 aiheenaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Kuva: Arto Liiti

Tanja Äärelä piti juhlapuheen Lapin rahaston vuosijuhlassa 2019 aiheenaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Kuva: Arto Liiti

Etelä-Karjalan rahastolta apurahoina yli puoli miljoonaa, kulttuuripalkinto Pentti Pylkölle

Etelä-Karjalan rahaston 10 000 euron arvoisen kulttuuripalkinnon sai maat. ja metsät. maisteri Pentti Pylkkö. Maakunnallinen Kärkihankeapuraha jaettiin kahden hankkeen kesken. Tekn. tohtori Johanna Naukkarinen ja työryhmä saivat 30 000 euroa tytöille suunnatun Shaking up Tech -tapahtuman järjestämiseen. Toisena Kärkihankkeena kuvataiteilija Atte Paju sai 24 000 euroa Veijo Rönkkösen perustaman Parikkalan Patsaspuiston kunnostamiseen ja ylläpitoon. Vuoden 2019 jako oli yhteensä 530 000 euroa.

Tieteen osuus apurahoista oli 34 % ja taiteen 66 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat tekniset tieteet (41 %), luonnontieteet (30 %) ja humanistiset tieteet (22 %). Taiteenaloista apurahoja eniten saivat kuvataiteet (33 %), säveltaiteet (19 %) ja näyttämötaiteet (18 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 66 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 17 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 12 000 euroa.

Kärkihankkeet tieteeseen ja taiteeseen

Kuvataiteilija Atte Paju sai kärkihankeapurahan Parikkalan patsaspuiston ylläpitoon. Kuva: Veli Granö

Kuvataiteilija Atte Paju sai kärkihankeapurahan Parikkalan patsaspuiston ylläpitoon. Kuva: Veli Granö

Tänä vuonna Kärkihankeapurahaa jaettiin yhteensä 54 000 euroa. Tekn. tohtori Johanna Naukkarisen ja työryhmän hankkeessa järjestetään tytöille suunnattu Shaking up Tech -tapahtuma, jossa on mahdollisuus tutustua tekniikkaan ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen ja sitä kautta saada enemmän innostusta hakeutua opiskelemaan tekniikan alaa. Tapahtuma järjestetään yhdessä LUT-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Aalto yliopiston kanssa ja se toteutetaan samanaikaisesti Skinnarilan, Otaniemen ja Hervannan kampuksilla lokakuussa 2019.

Toinen Kärkihankeapuraha myönnettiin kuvataiteilija Atte Pajulle Veijo Rönkkösen perustaman Parikkalan Patsaspuiston kunnostamiseen ja ylläpitoon. ITE-taiteilija Veijo Rönkkösen (k. 2010) patsaspuisto kerää vuosittain 40 000-50 000 kävijää. Noin 560 betonipatsaan puisto ei saa ylläpitokustannuksiinsa julkista rahoitusta, vaan puistoa hoidetaan pääsymaksujen ja tuotemyynnistä saaduilla varoilla. Parikkalan patsaspuiston hoitamisesta vastaa nykyisin kuvataiteilija Atte Paju. Puiston ylläpitoon kuuluvat mm. patsaiden kunnostus, Veijo Rönkkösen elämäntyöstä kertovan Paratiisin puutarhuri-näyttelyn uudistaminen sekä puutarhan ja muun ympäristön vaatimat huoltotyöt.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa haettiin runsaasti

Tänä vuonna maakuntarahastoista ensimmäisen kerran jaettava Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha herätti runsaasti kiinnostusta. Maakuntarahasto oli alustavasti varannut hoitolaitoksissa toteutettaviin hankkeisiin noin 20 000 euroa. Apurahaa haki yhteensä 14 korkeatasoista hanketta hakusumman ollessa yht. 163 885 euroa. Apurahaa myönnettiin neljään eri puolilla maakuntaa toteutettavaan hankkeeseen yhteensä 25 000 euroa. Apurahan saivat Karjalan Laulu-Veikot ry mieskuoroesityksien toteuttamiseen hoitolaitoksissa, muusikko Tommi Ollikainen ja kuvataiteilija YAMK Veera Metso ikäihmisille suunnatun Kohtaamisia-konserttisarjan toteuttamiseen, musiikkipedagogi Tuija Rantalainen ja näyttelijä Veini Nupponen runo-, näytelmä- ja musiikkiesitysten toteuttamiseen Etelä-Karjalan senioritaloissa ja lastenkodeissa sekä Savitaipaleen Vanhaintuki ry Naiseuden voima ikääntyessä -valokuvatyöpajojen järjestämiseen Toimintakeskus Suvannossa.

Kokovuotisia kahdeksan, puolivuotisia seitsemän

Tieteen kokovuotisen saivat M.Sc. (Tech) Natalia Araya Gómez, tekn. tohtori Svetlana Butylina, fil. tohtori Ulla Ijäs sekä fil. maisteri Johannes Nokelainen. Taiteen kokovuotiset menivät kuvataiteilija YAMK Tiina Marjetalle, kuvataitelija Atte Pajulle (Kärkihankkeena), kuvataiteilija AMK Jussi Pirttiojalle sekä kuvataiteilija Jouni Viljakaiselle. Seitsemän puolivuotista apurahaa menivät taiteen eri aloille ja saajina olivat tait. maisteri Mikko Haiko, kuvataiteilija Paula Humberg, mus. kand. Marika Hölttä, kuvataitelija AMK Viivi Kiiskinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Aapo Stavén, kuvataiteilija Heidi Suikkanen ja kuvataiteilija AMK Enni Vekkeli.

Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinto maat. ja metsät. maisteri Pentti Pylkölle

muistitiedon tallentajalle, paikallishistorian tutkijalle

Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinto 2019 Pentti Pylkölle. Kuva: Jani Kautto

Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinto 2019 Pentti Pylkölle. Kuva: Jani Kautto

Pentti Pylkkö syntyi Savitaipaleella Nikkilän kylässä elokuussa vuonna 1941. Jatkosota oli alkanut kaksi kuukautta ennen seitsenlapsisen perheen kuopuksen maailmaan tuloa. Sodan päättymisen jälkeen perhe muutti Taipalsaarelle Pönniälän kylään, josta vanhemmat olivat ostaneet pienen maalaistalon Saimaan rannalta. Kylässä oli paljon lapsia, joista Pentti sai hyviä leikki- ja urheilukavereita. Sodan läheisyys kuitenkin näkyi ja tuntui tuolloin vielä lähes kaikkialla.

Pentti Pylkön koulupolku alkoi Tukiansalmen kansakoulusta 1948 jatkuen Savitaipaleen keskikouluun 1954. Kesken opintojen Pylkön perhe muutti Lahteen, jossa Pentti pääsi jatkamaan opintojaan Lahden Lyseoon. Ylioppilaaksi hän kirjoitti 1962. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen hän aloitti jatko-opinnot Helsingin yliopiston maatalous ja metsätieteellisessä tiedekunnassa, josta valmistui 1968. Työura käynnistyi metsähallituksen palveluksessa jatkuen myöhemmin mm. eri metsäyhtiöiden palveluksessa. Vuonna 1986 Pentti Pylkkö muutti Arja-vaimon ja lasten kanssa takaisin Savitaipaleelle, jonne perustettiin myös oma yritys Karelsilva Oy. Yrittäjävaiheiden jälkeen Pentti Pylkkö jatkoi työelämässä ensin Savitaipaleen kunnan ja sitten Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen palveluksessa aina eläkkeelle siirtymiseen saakka.

Eläkkeelle päästyään vuonna 2005 Pentti Pylkkö suuntautui pitkäaikaiseen harrastuksensa, historian pariin. Erityisesti häntä kiinnostivat vuoden 1918 tapahtumat Savitaipaleella. Muutaman muun samasta aiheesta kiinnostuneen kaverinsa kanssa Pylkkö perustikin työryhmän ja yhdessä he alkoivat tutkia, mitä alueella oli tuolloin tapahtunut. Monet arkistot tulivat vuosien aikana tutuiksi, erityisesti Kansallisarkisto, jota työryhmä kutsuukin historian tutkijan aarreaitaksi. Selvitystyön tuloksena on syntynyt useita kirjoja, mm. Pelon päivät (toim.) 2009, Kauhun kevät (toim.) 2010, Vaiettu vuosi 2013, Punainen viima 2016 sekä Savitaipaleen sankarivainajat 2019. Edellisten lisäksi Pentti Pylkkö on ollut kirjoittajana kolmessa Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen julkaisemassa teoksessa.

Yhtenä merkittävänä saavutuksenaan Pentti Pylkkö pitää Sovinnon muistomerkin pystyttämistä Savitaipaleelle vuonna 2014 julistamaan sovintoa vuosina 1917-1918 erilleen ajautuneiden osapuolten välille. Pylkkö toimi hankkeesta vastanneen toimikunnan puheenjohtajana ja muotoili graniitista valmistettuun muistomerkkiin sanat ”Soikoot sanat sovinnon, tiellä taiston tauonneen”.

Historian tutkiminen ja erityisesti vuosiin 1917-1918 liittyvistä tapahtumista kirjoittaminen ja kertominen pitävät Pentti Pylkön edelleen aktiivisena. Historian lisäksi hänen harrastuksiinsa kuuluvat liikunta, sotaveteraanityö, vapaaehtoinen maanpuolustustyö, ilmailu ja mehiläisten hoitaminen. Iloa ja uutta sisältöä elämään tuovat myös yksitoista lastenlasta, jotka vierailevat isovanhempiensa luona Savitaipaleella.

Pohjois-Pohjanmaan rahastolta apurahoja ensimmäistä kertaa pelialalle ja Taidetta hoitolaitoksiin -eritysapurahana

Taloust. professori, dekaani Mikko Puhakka sai Pohjois-Pohjanmaan rahaston palkinnon 2019.

Taloust. professori, dekaani Mikko Puhakka sai Pohjois-Pohjanmaan rahaston palkinnon 2019.

Professori Mikko Puhakalle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto hänen ansioistaan taloustieteen dynamiikan tutkijana ja taloustieteilijöiden kouluttajana. Juhlapuheen piti tietokirjailija, kolumnisti Risto Uimonen, joka kertoi, miltä meno Pohjois-Pohjanmaalla näyttää Rössypottuseuran aktiivin silmin etelästä katsottuna. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto lahjoitti vuosijuhlapaikkakunnalle Tyrnävälle 15 000 euroa Anna Matinlaurin teoksen ”Me” hankintaan.

Apurahoja eri aloille

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto vastaanotti 560 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 55 hakijalle.

Työskentelyapurahoja myönnettiin muun muassa seuraaville: 18 000 euroa filosofian maisteri Merja Aakolle käsikirjoittamiseen; 24 000 euroa kasvatustieteen maisteri Jutta Karhulle optimismin psykologista kehitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön, Fanny ja Yrjö Similän rahastosta; 24 000 euroa äänitaiteilija Sasu Ripatille sävellystyöhön ja 24 000 euroa terveystieteen maisteri Jenni Konttilalle sairaanhoitajien kohtaamaa väkivaltaa aikuispsykiatrisessa avohoidossa käsittelevään väitöskirjatyöhön, Heikki Ruotsalaisen rahastosta.

Kärkihankkeena myönnettiin 40 000 euroa taiteilija, tutkija Kai Latvalehdolle. Apuraha kohdistuu uuteen ja rohkeaan hankkeeseen, ruotsinsuomalaisen kulttuurilähetystötoiminnan käynnistämiseen Oulussa.

Kotiseututyön apurahoja myönnettiin muun muassa kirvesmies Jarmo Mustoselle ja diplomi-insinööri Matti Hanhelalle. Mustoselle myönnettiin 5 000 euroa tukkilaisnäytösten valmisteluun ja esittämiseen ja Hanhelalle 5 500 euroa taivalkoskelaisen kyläsepänpajan kunnostamiseen. Pelialalle myönnettiin tukea Pohjois-Pohjanmaan rahastosta ensimmäistä kertaa. Pelisuunnittelija Johanna Verhiö sai 6 000 euron apurahan nuorille suunnatun tunnetaitopelin suunnittelemiseen

Myös Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat myönnettiin Pohjois-Pohjanmaalla nyt ensimmäisen kerran. Apurahan saivat muun muassa Lakeuden palveluyhdistys ry kehitysvammaisten henkilöiden orkesterin perustamiseen ja kiertuetoimintaan sekä luokanopettaja Maiju Marttinen vauvaperheille suunnatun Värivarpaat-projektin toteuttamiseen Oulun ensi- ja turvakodissa.