Kainuun rahaston apurahat jaettu

Tanssinopettajat Minna Palokangas ja Arto Petjala saivat apurahan ”Hyppyjä, hoppia ja hiljaa hiipimistä” -tanssikasvatushankkeen toteuttamiseen.

Tanssinopettajat Minna Palokangas ja Arto Petjala saivat apurahan tanssikasvatushankkeen toteuttamiseen.

Taiteen apurahoja jaettiin 20 ja tieteen apurahoja viisi. Kärkihankeapurahat, yhteensä 40 000 euroa, myönnettiin kahdelle hakijalle. Tanssinopettajat Minna Palokangas ja Arto Petjala saivat apurahan ”Hyppyjä, hoppia ja hiljaa hiipimistä” -tanssikasvatushankkeen toteuttamiseen. Hanke tarjoaa kainuulaisille lapsille ja nuorille ala- ja yläkouluissa laaja-alaista oppimista tanssin kautta.

Toisen kärkihankeapurahan sai Kainuun lasten- ja nuorten kulttuurikeskus ry (Kulttura) Kainuun kuntiin suuntautuvaan ”Korpien kummitaiteilijat” -hankkeeseen. Kulttura kartoittaa ja valitsee Kainuuseen viisi  kummitaiteilijaa, jotka toteuttavat Kainuun kuntiin taidetoimintaa sekä kehittävät kuntien kanssa kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmia. Hankkeen kohderyhmänä ovat 12–16-vuotiaat varhaisnuoret.

Tieteessä myönnettiin kaksi kokovuotista apurahaa. Fil. maisteri Antti Pöllänen sai apurahan metsäpeuran muuttuvaa ympäristöä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Luonnont. kand. Matias Rusaselle myönnettiin apuraha puettavia ja älykkäitä aivosähkökäyrän mittaustekniikoita unihäiriöiden seulonnassa käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Taiteen puolelta kokovuotinen apuraha myönnettiin kuvataiteilija Mikko Raassinalle lastenkirjan kirjoittamiseen ja kuvittamiseen. Kaikki Kainuun rahaston apurahamyönnöt löydät täältä.

Kirsi Heikkiselle Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali

Artenomi Kirsi Heikkiselle Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali Kainuun rahastolta vuonna 2021.

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on Kainuun rahaston aloitteesta myöntänyt Elias Lönnrot -mitalin artenomi Kirsi Heikkiselle ”kainuulaisen käsityöhengen vaalimisesta”.

Kirsi Heikkisen rakkaus käsityöhön syttyi jo 12-vuotiaana, jolloin hän ryhtyi kehittämään taitojaan erilaisilla käsityökursseilla. Vaatetus- ja tekstiilialojen suunnittelijaksi, artenomiksi, hän valmistui vuonna 1990. Vuosina 2005–2007 Heikkinen suoritti eMBA-koulutuksen.

Espe Oy:n palveluksessa 1990–1992 Heikkinen suunnitteli mm. kolme makuuhuonetekstiilimallistoa italialaisen muotisuunnittelija Laura Biagiotin lisenssin alla. Suomessa mallistot otti tuotantoonsa Familon. Tackla Finland Oy:n palveluksessa 1994–1998 Kirsi Heikkisen työ keskittyi urheiluun ja yritysmaailmaan.

– Tehtäväni oli haastava ja antoisa. Tackla valmisti urheiluasut Suomen jääkiekkoliigan joukkueille, Superpesikseen ja lukuisille yrityksille, hän kertoo.

Kirsi Heikkinen toimi Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry:ssä toiminnanjohtajana ja Kainuun Pirtti Oy:ssä toimitusjohtajana 2001–2019. Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry oli aktiivisesti mukana erilaisissa käsityöhankkeissa ja toteutti mm. saunaan liittyvän VASTA-hankkeen, jossa suunniteltiin ja valmistettiin kainuulaiseen saunaan liittyviä tuotteita ja palveluita. Vallattomasti villasta 2011 -hankkeessa pelastettiin kainuulaisten lampoloiden villoja poltolta ja kaatopaikoilta. Yhteistyö 14 eri lampaiden kasvattajan, Pirtin kehräämön sekä lukuisten käsityötaitajien kanssa johti puhtaaseen lampaanvillan tuotantoon. Vuonna 2002 Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry solmi sopimuksen Kuhmon kamarimusiikin kanssa ja perusti vuosittain myymälän Amati-musiikkikeskukseen. Tuotevalikoimassa oli pääasiassa kainuulaisten osaajien tuotteita.

–  Vuonna 2009 sain yhteydenoton Tanskan hovista. Hyrynsalmelainen käsityötaituri oli kutonut räsymattoja tyttärentyttärelle, ja hänen kauttaan mattojen kuvat esiteltiin kuningatar Margaretha II:lle, Kirsi Heikkinen kertoo. Tuon yhteydenoton tuloksena Kainuun käsityöyhdistyksessä valmistettiin Tanskan hoville 12 räsymattoa vuosina 2009–2013.

Kainuun Pirtti Oy:n kautta toteutettiin jo 1970-luvulta alkaen vientikauppaa ja tuettiin kainuulaisten käsityötaitajien työllistymistä. Vientimaita olivat mm. Japani ja Saksa, jonne vietiin ripsiraanuja, ryijyjä ja räsymattoja. Korona-aikana tutuksi tullut etätyöskentely toimi Kainuussa vuosikymmeniä, sillä tuotteiden malliohjeet- ja materiaalit toimitettiin taitaville tekijöille kotiin, jossa he valmistivat tuotteet valmiiksi asti. Tämä toi Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry:lle myönteistä julkisuutta.

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.

Kulttuurirahastolta kahden miljoonan euron lisätuki freelancereille

Taiteen apurahahakemusten määrä kasvoi Kulttuurirahaston Tammikuun haussa merkittävästi. Tammikuun haun kokonaismäärä oli 10 239 (viime vuonna 9 549), josta taiteen hakemuksia oli 7 539 eli 13 % enemmän kuin vuoden 2020 Tammikuun haussa. Eniten taiteen hakemusten määrä kasvoi Uudellamaalla, jossa kasvua oli 600 hakemuksen verran eli 30 %. Varsinais-Suomessa kasvua oli 24 % ja Pirkanmaalla 21 %.

Koska lisätuki kohdistetaan nimenomaan työrauhan tarjoaviin kokovuotisiin ja puolivuotisiin apurahoihin, niiden saamista ei estä esimerkiksi Taiteen edistämiskeskukselta saatu lyhyempi kriisiapuraha. Kahden miljoonan lisätuki jaetaan maakuntiin taiteen hakemusmäärien nousun suhteessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. Uudellemaalle 50 kokovuotisen tai 100 puolivuotisen apurahan lisäystä.

– Kulttuurialan korona-ahdinko jatkuu, ja freelancereiden tilanne on todella vaikea. Osoittamalla tukea erityisesti pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn täydennämme muita saatavilla olevia tukimuotoja, sanoo Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

Tammikuun haun hakemusten käsittely on parhaillaan käynnissä, ja päätökset ilmoitetaan hakijoille pääosin huhtikuun aikana.

Nyt jaettava tuki mukaan lukien Kulttuurirahasto on jakanut lisätukea taiteisiin koronan takia 4,5 miljoonaa euroa. Viime keväänä jaettiin ylimääräisiä apurahoja puolella miljoonalla eurolla maakuntarahastojen kautta sekä samalla summalla osana OKM:n ja muiden säätiöiden lisärahoituspakettia. Joulukuussa 2020 myönnettiin 1,5 miljoonaa euroa taiteen vapaan kentän yhteisöille. Yhteensä Kulttuurirahaston tuki tieteelle ja taiteelle on tällä toimintakaudella noin 50 miljoonaa euroa.