Uudenmaan rahastolta apurahaa haki Suomen Kulttuurirahaston Tammikuun haussa 2 836 henkilöä, yhteisöä tai työryhmää. Hakijamäärä kasvoi  30 %:lla vuodesta  2020 ja hakusumma oli  yli 51 000 000 euroa, ilmentäen koronapandemian aiheuttamaa taidekentän ahdinkoa.  Suomen Kulttuurirahasto reagoi nopeasti kasvaneeseen hakijamäärään ja kaksinkertaisti Uudenmaan rahaston jaettavissa olevan rahamäärän.  

Apurahansaajia oli 190 eli vajaa 7 % hakijoista. Apurahoista 121 kpl myönnettiin yksityishenkilöille vähintään puolivuotisina työskentelyapurahoina.  Näistä 21 oli kokovuotisia apurahoja.  Apurahansaajista 25 % edusti kuvataiteita, 21 % säveltaiteita, 18 % näyttämötaiteita, 10 % kirjallisuutta ja 1-7% elokuva- ja valokuvataiteita, kotiseututyötä, lastenkulttuuria, muotoilua, pelitaidetta ja arkkitehtuuria. Apurahan keskisuuruus oli 13 000 euroa.

Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin Kulttuurin ja hyvinvoinnin liitto Kukunori ry:lle Game Jamming Laboratory -projektin toteuttamiseen. Hanke toteutetaan yhteistyönä Kukunori ry:n, SICK!-festivaalin ja Suomen Britannian ja Irlannin instituutin kanssa. Tavoitteena on lisätä nuorten osallisuutta pelitaiteen keinoin sekä kehittää toimiva prototyyppi pelistä, joka tukee mielenterveyttä, hyvinvointia ja elämänhallintaa yhdessä koodaustaitoisten syrjäytymisriskissä olevien nuorten kanssa.

Uudenmaan rahasto jakoi toista kertaa Taidetta Yhdessä -erityisapurahoja. Tukimuodon tavoitteena on edistää osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tai lisätä vähemmistöjen, erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien taikka muutoin haavoittuvassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten elämänlaatua korkeatasoisen taiteen ja kulttuurin keinoin. Taidetta yhdessä -apuraha myönnettiin mm. kirjoitus- ja koreografiatyöpajojen, katuteatteriesitysten, tanssi- ja elokuvahankkeen, monikulttuurisen kesäleirin sekä draamallisen audiodokumenttisarjan toteuttamiseen. Osallistujina hankkeissa on mm. kehitysvammaisia, lapsia, nuoria, mielenterveyskuntoutujia, ikääntyneitä ja vankeja.

Apurahojen avulla toteutetaan useita tapahtumia kuten Defunenensemblen festivaali, Liebestod -oopperailta ja Klang-konserttisarja Helsingissä, Kerava Jazz -festivaali, nuorille sellisteille suunnattu Porvoon sellokilpailu, Loviisan Sibeliuspäivät, Le Petit -monitaidefestivaali Hangossa, Tammisaaren kesäkonsertit, Meri ja Musiikki -kamarimusiikkifestivaalit Inkoossa, Kuplat-Juhlat -esitystapahtuma Järvenpäässä sekä useita tanssi- ja teatterityöryhmien esityksiä eri puolilla Uuttamaata.

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen virtuaalinen vuosijuhla on katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa. Uusmaalaisia taiteilijoita tapahtumassa edustaa Karina-yhtye.

Kulttuuripalkinto puuseppä Matti Salmiselle ”kiireettömän puun käsittäjälle, syyn ja seurausten selvittäjälle”

Matti ”Masa” Salminen (s. 1975) on Helsingissä toimiva puuseppä. Ammatinvalinta oli hänelle selviö jo 13-vuotiaana, jolloin hänen teknisen työn opettajansa sai hänet innostumaan puutöistä. Jo yläkoululaisena hän teki ensimmäiset tilaustyönsä ulkopuolisille. Puusepäksi hän valmistui Vihdin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta, jossa hän tutustui muotoilija Mikko Paakkaseen. He perustivat Vihdissä ensimmäisen puutyöverstaansa ja työskentelevät edelleen yhdessä 8. yhteisessä verstaassaan. Tutustuttuaan arboristi Kai Vogtiin he aloittivat kaadettavien puistopuiden hyödyntämisen tuotteiden valmistamiseen – puut muussa tapauksessa pääosin haketetaan. 2000-luvun alkupuolella lastensa ollessa pieniä Salminen siirtyi puutyön opettajaksi eri peruskouluihin.  Mm. ranskalais-suomalaisessa koulussa hän toimi opettajana seitsemän vuotta; tänä aikana hän ryhtyi kehittämään Pekki-pöydän ideaa ja brandiä. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen tultua voimaan hän on suunnitellut puualan koulutusta ja sen järjestämistä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian puualan tutkintovastaavana ja opettajana.

Matti Salmisella on puusepänverstas Malmilla idyllisen Longinojan (ent. Pekki) varrella. Siellä on myös Salmisen yhteisomistuksessa oleva tukkisaha. Kiinteistössä toimivat saha, puutavaravarasto, puusepänverstas, Pekki-showroom ja kattava puutyöteemainen kirjasto. Kokonaisuus huokuu syventyneisyyttä, rauhaa, kädentaitoja, tyylitajua, yhteisöllisyyttä ja huippumuotoilua. Malmin Sahalla on myös järjestetty perinteisestä puukäsityöstä kiinnostuneille sahauspäiviä. Aika pysähtyy, taimenet polskivat purossa, pannukahvi porisee nuotiolla, vaikka kehätien huminan voi kuulla. Tukeista sahataan lankkuja, mielessä kenties jokin tuonnempana valmistuva esine. Lankut ladotaan suuliin odottamaan – mänty Porkkalasta, lehtikuusi Fiskarsista, tammi Sipoosta, saarni Pakilasta, puutavaraa eri puolilta Uuttamaata, puita, jotka olisi muutenkin kaadettu.

Salminen haluaa edistää ekologista ajattelua valmistamalla pitkäikäisiä tuotteita, jotka kuluttavat mahdollisimman vähän luontoa. Hän käyttää materiaalina mahdollisimman pitkälle vain massiivipuuta ilman liimoja tai metalliosia. Vastalauseena kertakäyttökulttuurille, jossa tavarat heitetään vaihtelunhalusta mieluummin pois kuin korjataan ja huolletaan, hän haluaa tehdä laadukkaita, pitkäikäisiä huonekaluja, jotka säilyvät ja halutaan säilyttää sukupolvelta toiselle.

Matti Salminen valmistaa verstaallaan suunnittelemiaan Pekki-pöytiä käsityönä tilauksesta. Hän aikoo valmistaa 100 numeroitua pöytää, ei yhtään enempää. Hän käyttää tuotteissaan urbaaniympäristössä kasvanutta puuta, joka olisi joka tapauksessa kaadettu, aiheuttaen näin mahdollisimman vähän hävikkiä. Asiakas voi myös tilata pöydän esimerkiksi omasta tärkeästä pihapuustaan, jolloin puu jatkaa elämäänsä asiakkaan kodissa. Pöytä valmistuu puun omassa, luonnollisessa tahdissa ja puu on valmis työstettäväksi hitaan kuivumisen ja eri työvaiheiden jälkeen aikaisintaan noin viiden vuoden kuluttua. Esimerkiksi tammella kuivumiseen menee kuusi vuotta. Salmisen mukaan puun luonnollisen kuivumisen odottamisella on tarkoitus: kun ihminen joutuu odottamaan jotain asiaa, siitä tulee luultavasti hänelle merkityksellisempi. Salmisella menee pöydän varsinaiseen tekemiseen vähintään kuukausi. Pöydät ovat yksilöitä, joissa huomioidaan puulajin ja kyseisen rungon erityispiirteet. Yksi erityinen puu saa uuden elämän erityisenä kalusteena. Valmistamalleen Pekki-pöydälle hän antaakin elinikäisen takuun ja huollon. Pekki-pöytä oli myös yhtenä tutkimuskohteena juuri tarkistetussa Helsingin Yliopiston, Laia Saló i Nevadon väitöskirjassa: Problem Solving and Use of  Mathematics at Work.