Lahjoittajien rahasto – esittelyssä kuusi nimikkorahastoa

Suomen Kulttuurirahasto on yksi Suomen merkittävimmistä tieteen, taiteen ja kulttuurin tukijoista. Sen mahdollistaa vahva talous, joka on rakentunut vuosikymmenten aikana saatujen lahjoitusten ja testamenttien varaan. Yhteensä Suomen Kulttuurirahastolla on jo yli 900 nimikkorahastoa, joissa lahjoittajan tai hänen läheisensä nimi säilyy tulevaisuuteen.  

Esittelemme tässä jutussa kuusi nimikkorahastoa. Jutun lopusta pääset tutkimaan Kulttuurirahaston muita nimikkorahastoja ja niiden tarkoituksia.

Muotokuva Maija-Liisa Heinistä lakki päässä. Pöydällä on kahvikuppi.

Maija-Liisa Heini

Suomenkielisiä sanomalehtitoimittajia tukeva rahasto perustuu toimittaja Maija-Liisa Heinin (1917–1988) testamenttilahjoitukseen. Heini oli aikoinaan Suomen tunnetuimpia sanomalehtinaisia. Hän viihtyi työssään, ja siitä tuli hänen elämänsä sisältö. Uransa eri vaiheissa hän oli esimerkiksi Dagens Nyheterin Helsingin-kirjeenvaihtaja, Helsingin Sanomien erikoistoimittaja, kärkevän humoristinen pakinoitsija Ksantippa ja Ilta-Sanomien päätoimittaja.

Artturi ja Aina Helenius

Artturi ja Aina Heleniuksen miljoonan markan lahjoitus vuonna 1938 oli perusteilla olleen Suomen Kulttuurirahaston ensimmäisiä suurlahjoituksia. Artturi Helenius oli menestyvä huopatehtailija, joka halusi edistää ”vähäväkisten pyrkimyksiä sivistyksen osallisuuteen”. Artturi ja Aina Heleniuksen nimikkorahasto tukee taloudellisten ja teknisten alojen tutkijoita sekä vaalii karjalaista kulttuuria.

Mirjam ja Hans Helin

Professori Mirjam Helinin (1911–2006) suurlahjoitukseen perustuva Mirjam ja Hans Helinin rahasto tukee laulutaidetta ja muita säveltaiteita. Kolmen vuoden välein järjestettävä Mirjam Helin -kilpailu toteuttaa Mirjam Helinin toiveen kansainvälisestä laulukilpailusta, ja Mirjam Helin -akatemia kannustaa nuoria laulajia tavoittelemaan kansainvälistä tasoa. Mirjam Helin oli paitsi laulutaiteilija, myös pidetty laulunopettaja, joka rakasti opetustyötään ja jatkoi sitä yli 80-vuotiaaksi asti.

Harry Hendunen

Valtiotieteen maisteri, finanssineuvos Harry Hendusen (1925–2001) testamenttilahjoitukseen perustuva rahasto edistää suuria ja kansallisesti merkittäviä kulttuurihankkeita, etusijalla arvosoittimien hankkiminen ja meriarkeologia. Hendunen rakasti kirjallisuutta ja musiikkia. Moni ei tiennyt, että tarkka rahankäyttäjä oli kerännyt mittavan omaisuuden.

Juhani Korpivaara

Juhani Korpivaaran Toyota-rahasto perustuu kauppaneuvos Juhani Korpivaaran ja hänen puolisonsa Aune Korpivaaran lahjoitukseen 1954 sekä Jouko, Paavo ja Timo Korpivaaran sekä Korpivaara Oy:n myöhempiin lahjoituksiin. Rahasto tukee tutkimusta, joka liittyy autoliikenteeseen, liikenneturvallisuuteen ja liikenteen ympäristönsuojelukysymyksiin.

Stig-Erik Leiponen ja Heikki Kaitaranta

Rahasto perustuu varatuomari Stig-Erik Leiposen (1937–2016) ja valtiot. kandidaatti Heikki Kaitarannan (1941–2017) testamentteihin. Se tukee yleisesti tiedettä ja taidetta. Leiponen toimi 33 vuotta palvelualojen edunvalvojana Liiketyönantajain keskusliitossa ja Kaitaranta muun muassa tutkijana Sosiaaliturvan tutkimuslaitoksessa. Pariskunta harrasti matkailua sekä laajan hyötykasvi- ja kukkamaan hoitoa.

Yksityiskohta pronssin värisestä patsaasta.

Nimikkorahastot tiedettä ja taidetta tukemassa

Nimikkorahastoissa lahjoittajan nimi säilyy tulevaisuuteen ja varat voidaan ohjata tiettyyn tarkoitukseen. Monilla lahjoittajilla tarkoitus liittyy henkilöhistoriaan tai omaan uraan. Tarkoituksena voi olla myös yleinen tieteen ja taiteen tukeminen. Aiempia lahjoittajia -sivulla voit tutkia Kulttuurirahaston nimikkorahastoja ja niiden tarkoituksia.

Haluaisitko lahjoittaa?

Harkitsetko lahjoituksen tai testamentin tekemistä tieteen ja taiteen hyväksi? Lue lisää lahjoittamisesta alla olevan linkin kautta. Voit myös ottaa yhteyttä juristiimme Anna Kuljuun, joka vastaa mielellään kysymyksiin.

Lue lisää lahjoittamisesta

Anna Kulju

Juristi

testamentti-, lahjoitus- ja lakiasiat

Soita: Anna Kulju 050 575 0087

Kulttuurin tukijoukot: Kulttuurirahaston juristi Anna Kulju haastattelussa

Mikä on yllättänyt, kun olet uudessa työssä aloitettuasi tutustunut paremmin Kulttuurirahastoon?

Tiesin toki Kulttuurirahaston tekemästä työstä. En silti ollut osannut hahmottaa, kuinka laajaa ja vaikuttavaa tuki tieteelle ja taiteelle on ja miten monessa olemme mukana kaikkialla Suomessa. Moni tietää Kulttuurirahaston, koska joku tuttu on saanut apurahan, mutta meillä on myös paljon omia hankkeita.

Työ tieteen ja taiteen puolesta tuntuu merkitykselliseltä, mutta huikeaa on myös se, että oma tietämys kasvaa työn ohessa. Vastaan tulee monenlaista kiehtovaa tietoa esimerkiksi taiteilijoista tai tiedeprojekteista.

Tummahiuksinen nainen harmaassa jakussa istumassa pöydän reunalla.
Juristi Anna Kulju Kulttuurirahaston toimistolla Bulevardilla.

Millaisia työtehtäviä sinulla ja tiimilläsi on?

Päätyömme on hoitaa Kulttuurirahastolle tulevia testamentteja ja lahjoituksia. Huolehdimme siitä, että lahjoittaminen onnistuu helposti ja saadut lahjoitukset käytetään antajansa tahdon mukaisesti. Toimimme ikään kuin pienenä perhejuridiikan toimistona.

Lahjoittajan toiveet määrittelevät, kuinka paljon olemme mukana. Tilanteet myös vaihtelevat suuresti. Joskus saamme tietyn rahasumman tieteelle ja taiteelle jaettavaksi, joskus taas hoidamme kaikki testamenttiin ja kuolinpesään liittyvät yksityiskohdat alusta loppuun asti.

Kulttuurirahaston piiriin kuuluu laaja verkosto ihmisiä, jotka ovat lahjoittaneet säätiölle varoja tai tehneet sen hyväksi testamentin. He ovat meille suunnattoman tärkeitä ja haluamme tarjota heille mahdollisuuden seurata Kulttuurirahaston toimintaa läheltä.

Lahjoittajien tiedot pysyvät meillä ehdottoman luottamuksellisina, kunnes on aika perustaa nimikkorahasto tai julkistaa tehty lahjoitus. Silloinkin lahjoittaja voi pyytää nimensä pitämistä salassa.

Kulttuurirahastolla on jo yli yhdeksänsataa nimikkorahastoa. Mikä nimikkorahastojen ajatus on?

Nimikkorahastot ovat yksi tapa antaa perinnölleen jatkuvuutta. Nimikkorahastoissa lahjoittajan nimi säilyy tulevaisuuteen ja varat voidaan ohjata tiettyyn tarkoitukseen. Monilla lahjoittajilla tarkoitus liittyy henkilöhistoriaan tai omaan uraan.

Nimikkorahasto voidaan perustaa silloin, kun lahjoituksen suuruus on vähintään 100 000 euroa. Summa on tarpeeksi suuri, jotta sijoitukselle kertyy riittävästi tuottoa apurahoina jaettavaksi. Otamme toki vastaan myös pienempiä lahjoituksia. Silloin varat jaetaan nimikkoapurahoina.

Monilla lahjoittajilla on todella kiinnostavia elämäntarinoita. Niihin voi tutustua Kulttuurirahaston sivuilla.

Tunnet olosi kotoisaksi Kulttuurirahastossa. Miksi?

Vaikka olen tehnyt tähänastisen urani rahoitusalalla, olen aina kokenut tieteen ja yliopistojen maailman eräänlaiseksi henkiseksi kodiksi. Akateeminen ajattelu antaa perspektiiviä, asiayhteyksiä ja mittakaavaa tässä lyhytjänteisessä maailmassa.

Myös taide on ollut aina elämässäni läsnä. Olen harrastanut kuvataidetta, varsinkin keramiikkaa. Lukeminen on minulle kuin hengittäminen. Siksi Kulttuurirahaston monet lasten lukemiseen liittyvät hankkeet, kuten valtion rahoituksen piiriin siirtynyt Lukulahja lapselle ja tänä vuonna huipentunut Selkopolku, tuntuvat merkityksellisiltä. Mikä voisi olla sen tärkeämpää kuin lasten lukemisen tukeminen hälyisessä digiajassamme?

Kulttuurin tukijoukot -juttusarjassa esitellään ihmisiä, jotka antavat panoksensa tieteen, taiteen ja kulttuurin hyväksi toimimalla Suomen Kulttuurirahaston luottamushenkilöinä tai työntekijöinä.