Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Kymenlaakson kulttuurille tukea lähes puoli miljoonaa

Kärkihankeapurahaa jaettiin kahdelle hankkeelle. Kymenlaakson Kansanmusiikkiyhdistys ry sai 20 000 euroa Kymmene -kansanmusiikki- ja -tanssiproduktion valmistamiseen ja esittämiseen Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla sekä Kymenlaaksossa. Toisena kärkihankkeena Uuno Klami -seura ry:lle myönnettiin 25 000 euroa Uuno Klami 120 vuotta -juhlavuoden tapahtumien järjestämiseen. Kulttuuripalkintoa ei tänä vuonna jaettu. Kymenlaakson rahaston hoitokunta päätti ohjata palkintosumman jaettavaksi apurahoina Kulttuurirahaston hallituksen päättämän 23 000 euron lisärahoituksen kanssa.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa jaettiin neljään hankkeeseen yht. 20 000 euroa. Apurahan saivat hum. kand. Kirsi Komulainen riimipiireihin palvelutaloissa, Kotkan seudun mielenterveysseura ry mielen hyvinvointia vahvistaviin runo- ja musiikkitapahtumiin eri ympäristöissä, Langinkosken Leidit ry osallistaviin musiikkitapahtumiin hoivakodeissa sekä pianonsoitonopettaja Kirsi Saari ja viulunsoitonopettaja Anna Carlson-Perkkiö konsertointeihin hoivakodeissa.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja kolme, puolivuotisia kymmenen

Arboretum Mustilan dendrologi Jaakko Saarinen sai Kymenlaakson rahaston apurahan 2020. Kuva: Johannes Wiehn

Arboretum Mustilan dendrologi Jaakko Saarinen matkustaa Kymenlaakson apurahalla Lounais-Yhdysvaltain vuorille siemenkeruumatkaan

Kokovuotisia (11-12 kk) työskentelyapurahoja myönnettiin tieteeseen kolme ja ne menivät yhteiskuntat. maisteri Eeva Nummelle, fil. maisteri Heta Oravalle ja fil. tohtori Taina Vuoriolle.

Puolivuotisia myönnettiin kymmenen, seitsemän taiteeseen ja kolme tieteeseen. Taiteen puolivuotisen saivat kirjailija Jukka Behm, kuvataiteilija Varpu Eronen, performanssitaiteilija Meri Hietala, kuvanveistäjä Markku Hirvelä, freelancetoimittaja Harri Mannonen, kuvataiteilija Markku Metso sekä toimittaja Henna Mäkelin. Tieteen puolivuotisen saivat psykol. maisteri Tuula Maarit Karatvuo, teol. maisteri Moona Kinnunen sekä B.A. Jeremy Thorne.

Koko- ja puolivuotisten lisäksi apurahoja jaettiin runsaasti henkilökohtaiseen työskentelyyn ja työryhmille lyhytkestoiseen muutaman kuukauden työskentelyyn. Kuluapurahaa myönnettiin kymmenelle yhteisölle kulttuurihankkeiden toteuttamiseen maakunnassa.

Tieteen osuus apurahoista oli 42 % ja taiteen 58 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (34 %), humanistiset tieteet (28 %) ja yhteiskuntatieteet (21 %). Taiteenaloista apurahoja jaettiin eniten säveltaiteisiin (36 %), kuvataiteisiin (22 %) ja kirjallisuuteen (22 %). Naisten osuus apurahansaajista oli noin 60 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 20 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 9 500 euroa.

Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Tammikuun haku käynnistyi, jaettavana 13 miljoonaa euroa

Maakuntarahastojen erityiskohteet

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.

Kärkihankeapurahaa voi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.

Taidetta hoitolaitoksiin –apurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.

Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen, paikallisyhteisöjen ja -yhdistysten historiikkeihin, näyttelyihin ja tapahtumiin.

Lisää joustoa apurahan käyttömahdollisuuksiin

Vuoden 2020 haussa apurahan erilaisia käyttömahdollisuuksia ja joustoa on lisätty. Esimerkiksi, aiemmasta poiketen, apurahaa voidaan myöntää kokoaikaisen palkkatyön ohessa toteutettavaan tieteelliseen tai taiteelliseen hankkeeseen, joka ei liity varsinaiseen palkkatyöhön. Hankkeen suuruutta ei määritellä, mutta tällainen ns. puhdeapuraha voi olla korkeintaan 3 000 euroa henkilöä kohden.

Lisätietoa tammikuun hausta löytyy osoitteesta skr.fi/tammikuunhaku. Hakuohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti. Tutustuthan myös maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeisiin.

Hakuaika päättyy maanantaina 10.2.2020 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.

Apurahainfotilaisuus

Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfotilaisuus järjestetään torstaina 23.1.2020 klo 15.00–16.30 Intellin auditoriossa osoitteessa Seminaarinkatu 2, Kajaani. Tilaisuutta voi seurata myös suorana tai tallenteena jälkikäteen sosiaalisen median kanavissamme:

Kymenlaakson rahastolta 48 apurahaa ja kulttuuripalkinto Kymijoen Taidepato ry:lle

Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto jakoi apurahansa ja palkintonsa 58. vuosijuhlassa Kotkassa torstaina 16.5.2019. Määräaikaan mennessä maakuntarahasto vastaanotti 238 hakemusta hakusumman ollessa lähes 3 milj. euroa. Apuraha myönnettiin 48 hakijalle. Kymenlaakson Kulttuurirahaston 10 000 euron arvoinen kulttuuripalkinto luovutettiin Kymijoen Taidepato ry:lle. Maakunnallisen Kärkihankeapurahan 40 000 euroa sai PRO Kaakon kirjamessut ry. Vuoden 2019 apurahakierroksella jaettiin yhteensä 470 000 euroa.

Tieteen osuus apurahoista oli 27 % ja taiteen 73 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat käyttäytymistieteet (31 %), lääketieteet (30 %) ja humanistiset tieteet (29 %). Taiteenaloista apurahoja jaettiin eniten kirjallisuuteen (31 %), kuvataiteisiin (30 %) ja säveltaiteisiin (20 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 57 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 20 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 9 500 euroa.

Kymenlaakson apurahansaajat vuodelta 2019. Kuva: Johannes Wiehn

Kymenlaakson apurahansaajat vuodelta 2019. Kuva: Johannes Wiehn

Runsaasti tukea kirjallisuudelle

Tänä vuonna kirjallisuuden alan eri hankkeita tuettiin apurahoin yhteensä 106 000 eurolla (22,5 % koko jakovarasta). Kärkihankeapurahan lisäksi tukea myönnettiin tutusti henkilökohtaiseen työskentelyyn sekä pienempien kohdennettujen hankkeiden ja tilaisuuksien toteuttamiseen.

Kymenlaakson rahaston hoitokunnan valinta vuoden 2019 Kärkihankkeeksi on KYMI LIBRI -kirjamessut, jonka järjestämiseen PRO Kaakon kirjamessut ry:lle myönnettiin Kärkihankeapuraha 40 000 euroa. Neljäpäiväiseksi suunnitellun heinäkuisen messutapahtuman päätapahtumapaikka on Myllykoskella sijaitseva Kulttuuritalo Wanha Rautakauppa. Pääpaikan lisäksi ohjelmaa järjestetään 10-15 kohteessa eri puolilla Kymenlaaksoa mm. kirjailijaristeilyillä Myllykoskelta Korialle sekä VR:n paikallisjunassa, runojunassa, reitillä Kouvola-Kotka. Messujen eri taidetapahtumissa esiintyy kaikkiaan 40-50 kirjailijaa ja artistia.

Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha kiinnosti!

Ensimmäistä kertaa maakunnissa jaossa olevaa Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa haettiin innokkaasti. Maakuntarahasto vastaanotti 24 hakemusta hakusumman ollessa 256 432 euroa. Apurahaa myönnettiin kolmeen hankkeeseen yhteensä 24 000 euroa (läpimenoprosentti 12,5). Kotkan Nuoriso-orkesteriyhdistys ry sai 4 000 euroa konserttien järjestämiseen mielenterveys- ja päihdeongelmia kohdanneille, valtiot. maisteri Leena-Kaisa Laakso ja kasvatust. maisteri Päivi Eskola 16 000 euroa monitaiteellisten ja luontohoivaan perustuvien työpajojen järjestämiseen Kymenlaakson palvelutaloissa sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja Annika Niskanen ja lähihoitaja Eveliina Mäkelä 4 000 euroa infektioriskistä kärsivien lasten perheille tarkoitetun ARTE MOBILE -pilotointihankkeen toteuttamiseen.

Uudelle Pelit-hakualalle kohdistettiin 4 hakemusta hakusumman ollessa 58 850 euroa. Apuraha, 5 000 euroa, myönnettiin datanomiopiskelija Veeti Sundqvistille The Lovebirds -videopelin valmistamiseen.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja neljä, puolivuotisia kuusi

Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja tieteen ja taiteen eri aloille myönnettiin neljä ja niiden saajina olivat teol. maisteri Antti Heikkonen, kuvanveistäjä Irma Laukkanen, tait. maisteri Hanna Peräkylä ja psykol. maisteri Jaakko Tammilehto. Puolivuotisia myönnettiin viisi ja ne menivät kuvanveistäjä Olli Mantereelle, lääket. lis. Tuuli Mustoselle, kuvatait. maisteri Heini Niemiselle, kasvatust. tohtori Antti Saarelle ja kirjailija Henriikka Taville.

Kymenlaakson rahaston kulttuuripalkinto Kymijoen Taidepato ry:lle  

– mahdollisuuksien avaamisesta, yhteisöllisyyden rakentamisesta 

Kymijoen Taidepato ry perustettiin v. 2014 edistämään kuvataiteiden harrastusta yhdistyksen kotipaikkakunnalla Kouvolassa. Yhdistyksen muodostavat kolme varsinaista jäsentä: Vesa Parvinen pj., Amanda Hyökki vpj. ja Janne Harjula, sihteeri. Sen toimintaa tukee vuosittain noin kolmenkymmenen kannatusjäsenen joukko. Tapahtumien organisoinnissa on usein mukana myös ahkeria ja innokkaita talkoolaisia.

Yhdistys kokoaa taiteen ammattilaisia ja harrastajia yhteiseen toimintaan ja tarjoaa heille myös näyttelymahdollisuuksia. Suurimmat näyttelyponnistukset yhdistykselle ovat olleet Pato Klubin galleriassa järjestetyt kesänäyttelyt kesä-heinäkuun aikana. Näyttelyiden aiheina ovat olleet Aarnikotkan historia (UPM-Kymmene), Työnumero 105 (teollisuuden työntekijöiden luvalliset ja ”luvattomat” puhdetyöt) ja kotiseutumme Kymijoki. Tulevana kesänä toteutetaan iso näyttely yhteistyönä Kotkan Repin-Instituutin kanssa. Näyttelyt ovat yleisölle maksuttomia.

Kymijoen Taidepato ry osallistuu aktiivisesti myös lasten ja nuorten taidekasvatukseen tarjoamalla lähinnä peruskoulujen ryhmille/luokille ympäri vuoden mahdollisuuden ilmaisiin, pienimuotoisiin näyttelyihin Kuusankosken Taideruukin 2. kerroksen aulatilassa. Yhdistys myös muistaa vuosittain pienellä taidestipendillä Pilkanmaan koulun aktiivista, taide- ja kulttuurimyönteistä peruskoululaista.

Kymijoen Taidepato ry:n yhteistyöverkostot ovat laajat. Yhteistyötä tehdään Kuulas – Lasten teatteriteatteritapahtuman kanssa ja yhdistys on ollut mukana julkaisemassa Sampsa Sarparannan taidekuvajulkaisua, taidepostikortteja sekä paikallisten runoilijoiden runojulkaisua. Aina mahdollisuuksien mukaan yhdistys on järjestänyt retkiä kiinnostaviin taidekohteisiin, esim. elämysmatkat Riihimäelle lasinpuhalluksen pariin.

Tällä hetkellä yhdistyksen toiminta keskittyy suurelta osalta Pato Klubin ja Areenan tiloissa järjestettäviin konsertti- ja musiikkitapahtumiin, joista tunnetuin lienee sunnuntaisin järjestettävä Sunnuntaiklubi. Ajankohdallisesti omintakeinen, ikärajaton sunnuntai-iltana klo 18.00 toteutettava tapahtuma on sekoitus klubi- ja konserttitapahtumaa. Sunnuntaiklubin artistikattaus on tarjonnut elämyksiä Suomen musiikkimaailman huipulta Samuli Edelmannista jazziin ja RSO:n/ Avantin klassisen musiikin konsertteihin.

Viimeisen kolmen vuoden aikana yhdistys on järjestänyt noin 150 kulttuuritapahtumaa ja vuoden 2018 aikana näyttelyissä ja tapahtumissa vieraili lähes 33 000 kävijää.

Lähes puoli miljoonaa Kymenlaakson kulttuurille

Kymenlaakson rahasto jakoi apurahansa ja palkintonsa 57. vuosijuhlassaan Kouvolassa keskiviikkona 16.5.2018.

Tämän vuoden hakukierroksella Rahasto vastaanotti 260 määräaikaan mennessä tullutta hakemusta ja apuraha myönnettiin 44 hakijalle. Kymenlaakson Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto, 10 000 euroa, luovutettiin viulunsoitonopettaja Airi Koivukoskelle ja kapellimestari Jouko Koivukoskelle. Maakunnallinen Kärkihankeapuraha jakautui kahden hakijan kesken, Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys ry:lle myönnettiin 35 000 euroa sekä Tommi Parkolle ja työryhmälle 20 000 euroa. Vuoden 2018 apurahakierroksella jaettiin yhteensä 473 000 euroa.

Tieteen osuus apurahoista oli 35 % ja taiteen 65 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (40 %), humanistiset tieteet (33 %) ja tekniset tieteet (11 %). Taiteenaloista apurahoja jaettiin eniten kuvataiteisiin (28 %), säveltaiteisiin (24 %) ja kirjallisuuteen (12 %). Tällä kierroksella miesten osuus apurahansaajista oli naisia suurempi (miehet 56 ,% naiset 44 %). Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 17 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 10 500 euroa.


Kymenlaakson rahaston apurahansaajat vuosimallia 2018. Kuva: Johannes Wiehn

Kärkihankkeina mobiilisovellus ja runotapahtuma

Kärkihankeapurahaa jaettiin kahdelle hankkeelle yhteensä 55 000 euroa. Sen saivat Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys ry mobiilisovelluksen ja www-sivujen valmistamiseen (35 000 euroa) sekä Tommi Parkko ja työryhmä Runo tulee Haminaan -tapahtuman järjestämiseen (20 000 euroa).

Karhulan Teollisuuspuistoyhdistyksen hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä Kymenlaakson teollisten toimijoiden ja alan asiantuntijoiden kanssa uusinta teknologiaa hyödyntävä, satelliittipaikannukseen perustuva mobiilisovellus ja sovellusta tukeva www- sivusto maakunnan merkittävimmistä teollisista arkkitehtuurikohteista. Hankkeen tavoitteena on lisätä suuren yleisön kiinnostusta Kymenlaakson kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävään rakennustaiteeseen sekä lisätä kymenlaaksolaisten kotiseututuntemusta. Hankkeessa toteutettavat sovellus ja verkkosivut soveltuvat sekä matkailijan oppaaksi että paikallisoppaiden ja matkailuyritysten työkaluiksi. Aineisto sopii myös koulujen opetuskäyttöön.

Tommi Parkon ja työryhmän Runo tulee Haminaan –hankkeessa toteutetaan kolmipäiväinen runotapahtuma, jossa jokainen päivä on luonteeltaan erilainen. Tapahtuma käynnistyy runoilijoiden ammatillisella tapaamisella ja jatkuu yleisötilaisuuksilla huipentuen viimeisen illan laajemmalle yleisölle järjestettyyn runotilaisuuteen. Jamilahden kansanopiston lisäksi yleisötilaisuuksia järjestetään mm. kirjastossa, kouluissa ja päiväkodeissa eli paikoissa, joissa tavoitetaan laajasti uusia yleisöjä. Hankkeen tavoitteena on runouden tunnettuuden lisääminen ja kirjallisuuden harrastamisen edistäminen.

Kokovuotisia neljä ja puolivuotisia kuusi

Kokovuotisia työskentelyapurahoja (9-12 kk) jaettiin neljä, kaksi taiteeseen ja kaksi tieteeseen. Taiteen kokovuotisen saivat mus. maisteri Tuomas Kivistö ja taidemaalari Mikko Sakala. Tieteen kokovuotisen saivat puolestaan fil. maisteri Essi Korhonen ja kasvatust. maisteri Heli Talaslampi.

Puolivuotisia työskentelyapurahoja jaettiin kuusi, kaksi taiteeseen ja neljä tieteeseen. Sen saivat kuvanveistäjä Markku Hirvelä, fil. maisteri Reeta Holopainen, teol. maisteri Moona Kinnunen, tait. maisteri Tero Kuitunen, fil. tohtori Sami Louekari, fil. maisteri Tomi Rautaoja.

Kulttuuripalkinto musiikin ilosta, taiteen intohimosta Airi ja Jouko Koivukoskelle

Kymenlaakson musiikkielämässä törmää tuon tuostakin sukunimeen Koivukoski eikä ihme, sillä pariskunta Airi ja Jouko Koivukoski on ollut maakunnan musiikkivaikuttajia yli 40 vuoden ajan. Vaikuttaminen ei tosin ole jäänyt ainoastaan maakuntaan, vaan aktiivinen työ musiikin parissa on vienyt Koivukoskia eri puolille Suomea ja ulkomaille. Uransa aikana Airi ja Jouko Koivukoski ovat molemmat saaneet useita palkintoja ja huomionosoituksia. Director musices -arvonimi myönnettiin Airi Koivukoskelle vuonna 2010 ja Jouko Koivukoskelle 2011.

Airi Koivukoski (synt. 1944) valmistui ylioppilaaksi Joensuun tyttölyseosta 1964. Opintojaan hän jatkoi Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin yliopistossa valmistuen viulunsoitonopettajaksi. Vuodesta 1966 alkaen Airi Koivukoski on toiminut mm. soitonopettajana musiikkiopistoissa eri puolilla Suomea (mm. Helsingissä, Porissa, Hyvinkäällä, Mikkelissä ja Kotkassa), ollut viulupedagogiikan opettajana Sibelius-Akatemiassa, pitänyt kursseja musiikkioppilaitosten opettajille ja oppilaille, toiminut Sibelius-viulukilpailun sihteeristössä. Viimeisimmäksi hän toimi erityislahjakkaille suunnatun Viuluakatemian intendenttinä, mistä työstä hän jättäytyi eläkkeelle 2018.

Airi Koivukosken oppilasryhmän Viuluviikarit opetustavasta muodostui kansainvälisesti laajaa kiinnostusta herättänyt opetusmetodi. Ryhmä on käynyt konsertoimassa ja demonstroimassa kansainvälisissä kongresseissa. Oppilaista ammattimuusikoiksi valmistuneita, opiskelijoita tai musiikkia pääasianaan työssään käyttäviä on yli 40, heistä Kotkan seudun musiikkiopiston oppilaita yli kaksikymmentä. Opetusmetodista on koottu julkaisu, jota on jaettu eri musiikkiopistoihin.

Jouko Koivukoski (synt. 1946) kirjoitti ylioppilaaksi Porin Lyseosta 1966. Tämän jälkeen opinnot jatkuivat Helsingin opettajakorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa, josta hän valmistui 1973. Kapellimestarina ja sellonsoitonopettajana Jouko Koivukoski toimi eri musiikkiopistoissa ja orkestereissa mm. Hyvinkäällä, Oulussa, Mikkelissä, Kuopiossa ja Kotkassa. Kotkan musiikinjohtajana hän toimi vuosina 1997-2010. Koivukosken työ ei kuitenkaan rajoittunut ainoastaan orkestereihin. Hän toimi myös kuorokapellimestarina johtaen Kotkan Kantaattikuoroa 36 vuoden ajan. Hän on toiminut myös Kamarikuoro Kotka-Canton johtajana ja Kotkan Lyseon Kuoropoikien Senioreiden johtajana.

Jouko Koivukosken kapellimestarikautena musiikkia edistettiin Kotkassa aktiivisesti. Orkesteria kehitettiin pienestä harrastajaorkesterista 23 vakanssin ammattiorkesteriksi, joka toimi pohjana myöhemmin muodostetulle Kymi Sinfonietalle. Kotkaan saatiin myös kaivattu konserttisali, kun työväentalo peruskorjattiin konserttitaloksi. Yhteistyö teatterin ja Kotkan oopperayhdistyksen kanssa tiivistyi, kun kapellimestarin ja orkesterin työkuvaan kuuluivat myös musikaalit ja operetit sekä oopperaproduktiot.  Jouko Koivukoski oli aktiivisesti luomassa myös uusia musiikkitapahtumia maakuntaan. Kotkan Merimieslaulufestivaalissa, Kotkan Urkuviikoissa sekä Kotkan kansainvälisen urkukilpailujen suunnittelussa ja toteutuksessa näkyy hänen kädenjälkensä. Helminauhasinfonikkoja eli Kotkan, Loviisan ja Haminan alueella asuvista harrastajista, eläkkeellä olevista ammattimuusikoista ja pitemmälle kehittyneistä musiikkiopiston oppilaista koostuvaa sinfoniaorkesteria hän johti 1991-2013.

Airi ja Jouko Koivukoski saivat Kymenlaakson kulttuuripalkinnon vuonna 2018. Kuva: Johannes Wiehn

Haminan vanhojen talojen tarinat tutkitaan

Haminan linnoituksen wanhat talot ry haluaa selvittää kaupungin vanhan linnoituksen asuintalojen historian elävöittääkseen kaupunkia.

Matti Parpola, Haminan Wanhat talot -yhdistyksen perustajajäsen

Matti Parpola, yksi yhdistyksen perustajajäsenistä

– Haminan vallit, linnoitus sekä julkiset rakennukset kuten kirkot ja raatihuone on kunnostettu upeasti ja niiden historia tunnetaan hyvin, mutta linnoituksen vanhoja taloja ei, yksi yhdistyksen perustajajäsenistä, Matti Parpola kertoo.

Yhdistyksen jäseniä kiinnostavat sekä linnoituksen talot että tontit joille ne on rakennettu, sillä tonteilla on tapahtunut paljon jo ennen nykyisten talojen rakentamista. Tähän mennessä on tehty alueen tonttikartta vanhimpien tunnettujen tonttien mukaan, selvitetty vanhat tonttinumerot, kadunnimet ja palovakuutusasiakirjat.

– Niiden avulla kaivamme arkistoista tietoja ja määrittelemme, mihin nykytaloon mikäkin historiallinen tapahtuma liittyy.
Tietoa haetaan Kymenlaakson maakunta-arkistosta sekä Viipurin, Tukholman ja Pietarin arkistoista.

– Haluamme, että tieto on julkista ja kaikkien käytössä. Meille on myös tärkeää tehdä huippulaatuista työtä ja kerätä aukotonta tietoa, Parpola sanoo. Yksi päätavoitteista on tietokirjan julkaisu.

Toiveissa on myös Haminan matkailun edistäminen.

– Aina siellä asuneet ovat saattaneet sokeutua kaupungin hienoudelle ja sille, kuinka ainutlaatuinen kaupunki on, Parpola arvelee. Yhdistyksen tavoitteena on, että vanhoista taloista kerätyt tiedot olisivat jokaisen matkailijan käytössä esimerkiksi älypuhelimen sovellusten kautta.

Vanha julkisivu Haminassa

Vanhaan linnoitusalueeseen liittyy Parpolan mukaan paljon tarinoita, joita ei ole kirjattu ylös.

Tarinat heräävät henkiin

Vanhaan linnoitusalueeseen liittyy Parpolan mukaan paljon tarinoita, joita ei ole kirjattu ylös. Hänen omassa kotitalossaan toimi 1900-luvun alussa suutarinverstas, ja kellarissa viinikellari. Verstas olikin kasakoiden suosiossa, sillä he saattoivat hiippailla sukkasillaan kellariin nauttimaan juomista kunnes saappaat olivat valmiit.

– Myös kaupungin suurin konna on omistanut talon. Hänet tuomittiin aika kamalista rikoksista, joten jos tontilla alkaisi kaivella, sieltä voisi löytyä kaikenlaista.

Yhdistys onkin jo järjestänyt alueella erilaisia tapahtumia. Esimerkiksi Hamina Tattoon aikana talojen pihat avattiin yleisölle ja niillä järjestettiin konsertteja ja taidenäyttelyjä. Toinen tapahtuma on ollut polkuautokilpailu, jossa kierretään korttelia 24 minuutin ajan.

– Juuri tällaista toimintaa haluammekin, jotta kaupunki herää henkiin uudessa ajassa.

Meretojan taudin jäljillä

Meretojan tauti, hienommalta nimeltään suomalainen perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi on suomalaiseen tautiperimään kuuluva tauti, jota esiintyy erityisesti Kymenlaaksossa.

Tuuli Nikoskinen pyrkii selvittämään taudin leviämisreittiä ja sitä, missä ja milloin tauti on saanut alkunsa.

– Jouko Meretojan alkuperäisen hypoteesin mukaan ensimmäinen mutaatio tapahtui Lammilla 1300-1400-luvulla ja levisi sieltä Valkealaan ja edelleen muualle Kymenlaaksoon, Nikoskinen kertoo. Nikoskisen tutkimus laittaa tämän hypoteesen testiin.

Tutkimus on osa isompaa hanketta, jossa Meretojan tautia sairastavista on tehty potilasrekisteri ja potilaiden oireita on kerätty haastatteluiden ja kyselytutkimusten avulla. Hankkeen myötä on saatu kerättyä Suomen laajin aineisto taudista.

Tuuli Nikoskinen pyrkii selvittämään Meretojan taudin leviämisreittiä ja sitä, missä ja milloin tauti on saanut alkunsa.

Tuuli Nikoskinen pyrkii selvittämään Meretojan taudin leviämisreittiä ja sitä, missä ja milloin tauti on saanut alkunsa.

Sukututkimusta

Nikoskisen tutkimus on tähän mennessä ollut lähinnä sukututkimusta. Tutkimalla vanhoja papereita ja potilaiden antamia tietoja hän on hahmottanut potilaiden sukulaissuhteita ja pystynyt määrittelemään 80 pääsukua, joissa tautia esiintyy. Näihin sukuihin kuuluu yhteensä 777 tautia sairastavaa tai sairastanutta.

Seuraavaksi jokaisesta suvusta valitaan yksi henkilö edustamaan koko sukua ja näistä edustajista otetaan verinäytteet. Verinäytteiden geenianalyysit paljastanevat, ovatko kaikki sairastavat sukua toisilleen ja miten vanha tauti on.

Analyysin avulla Nikoskinen selvittää, onko tauti lähtöisin yksittäisestä ihmisestä, vai onko useilla ihmisillä tapahtunut sama mutaatio. Hypoteesina on, että tauti olisi todella alkanut yhdestä ihmisestä – jonka elinajan ja –paikan tutkimus nyt toivottavasti osoittaa.

Myöhemmin tarkoituksena on viedä tutkimus kansainväliselle tasolle, sillä Meretojan tautia esiintyy muuallakin maailmassa, vaikkakin hyvin vähän.

Tuntematon tauti

Meretojantautia sairastavilla gelsoliinigeenissä tapahtuu pieni mutaatio, jonka seurauksena geenin tuottama gelsoliiniproteiini alkaa pilkkoutua väärin. Sen seurauksina sairastavan kudoksiin alkaa kertyä amyloidiproteiinia, mikä aiheuttaa kudostuhoa. Taudin oireita ovat muun muassa sarveiskalvon rappeutuminen, silmien kuivuus, luomien roikkuminen ja kasvohermohalvaus.

– Oireet voivat olla tosi moninaisia ja niitä voi olla paljon, sillä amyloidoosia kertyy kaikkialle kehoon, Nikoskinen valaisee. Oireissa riittää vielä tutkittavaa.

– Aiempien tutkimusten mukaan tauti ei vaikuta elinajanodotteeseen, mutta elämänlaadun kannalta vaikutukset ovat merkittävät. Esimerkiksi silmiin liittyvät oireet ovat usein todella hankalia.

Nikoskinen toivoo, että tutkimus toisi Meretojan tautia tunnetummaksi.

– Potilaille on hankalaa, että tautia ei tunneta kovin hyvin. Lääkäreiden voi olla joskus vaikea diagnosoida näin harvinaista tautia ja toisaalta potilaiden kertoman mukaan joskus oireita saatetaan pistää Meretojan taudin piikkiin silloinkin, kun siitä ei ole kyse.

 Teksti: Jenni Heikkinen