Yhteiskuntatieteiden tohtori Paula Rauhala tutkii Karl Marxin Pääoman editio-, käännös- ja reseptiohistoriaa Neuvostoliiton ja lännen välissä: jaetussa Saksassa ja Suomessa. "Apurahan ansiosta pääsen työskentelemään Saksaan kirjastoihin ja arkistoihin. Opiskelen myös saksan kielen kääntäjäksi, joten on hienoa, että pääsen vihdoin asumaan pidemmäksi aikaa Saksaan ja kehittämään kielitaitoani", Rauhala toteaa innoissaan ja kertoo tutkimuksestaan.

"Marx tuo monille mieleen pompöösit neuvostopatsaat ja punaliput, joissa vanha Marx poseeraa tuimana Leninin ja Stalinin rinnalla. Hän oli tosiasiassa kuitenkin 1800-luvun puolen välin eurooppalainen, ei neuvostoliittolainen ajattelija", Rauhala kertoo. Hän erittelee projektissaan sitä, mikä Pääoman alkukielisissä editioissa – ja teoksen suomennoksissa – suodattuu 1900-luvun ajattelutapojen kautta.

Rauhalan mukaan mielikuvamme Marxista neuvostoideologia marxismi-leninismin "klassikkona" on suurelta osin peräisin Neuvostoliiton ja DDR:n rahoittamista massiivisista kustannusprojekteista, mukaan luettuna näissä maissa tuotetut Pääoman editiot. Hän kysyy tutkimuksessaan, kuinka teoksen alkukielisissä, kylmän sodan aikaisissa editioissa heijastuu kilpailu siitä, kenelle Marx klassikkona kuului –  sosiaalidemokraateille, radikaalivasemmistolle vai neuvostomarxismille? Entä miten neuvostoideologia heijastuu teoksen suomennoksessa? Mikä ensimmäisen osan 110 vuotta vanhassa (ja ainoassa) suomennoksessa kaipaa päivittämistä?

Filosofian tohtori Chaoxiong Ye puolestaan tutkii ihmisten tiedonkäsittelykykyä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, kuinka ihmisen aivot käsittelevät visuaalista tietoa ja kohdistavat resursseja työmuistin tukemiseen. Tämän tutkimiseksi Ye työryhmineen ehdottaa käytettäväksi kaksivaiheista mallia.

”Teemme kaksivaiheista tutkimusta käyttämällä elektroenkefalografiatallenteita (EEG) sekä kognitiivisia harjoitusparadigmoja. Toivomme paljastavamme sekä kognitiiviset että hermostolliset mekanismit, jotka helpottavat visuaalisen työmuistin (VWM) resurssien joustavaa allokointia. Suunnittelemme myös kognitiivisia harjoitusmetodeja, jotka voivat parantaa yksilöiden VWM-kapasiteettia”, Ye kertoo. Projektin tulokset antavat tärkeitä näkökulmia VWM-resurssien kohdistamisen kognitiivisista ja hermostollisista perusteista. Kognitiivisia harjoitusmetodeilla voidaan myös mahdollisesti luoda käytännön sovelluksia ihmisen kognitiivisen kapasiteetin parantamiseksi.

Post doc poolin tavoitteet

Poolin tehtävänä on edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä. Kahdenkymmenenseitsemän hakukierroksen jälkeen jo yli 700 tohtoria on saanut poolin kautta rahoituksen vähintään yhden lukuvuoden kestävän ulkomaisen tutkimusjakson järjestämiseksi. Heistä noin kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen.

Vuodesta 2022 alkaen post doc -poolista voi hakea rahoitusta myös entistä lyhyemmille, vähintään puoli vuotta kestäville ulkomaisille tutkimusjaksoille. Poolin seuraava hakukierros järjestetään 15.8.–15.9.2023, jolloin jaettavana on noin 1,8 miljoonaa euroa. Haun tulokset julkistetaan marras-joulukuussa 2023.

Säätiöiden post doc -pooli on osoittautunut tärkeäksi tiederahoituksen instrumentiksi, jonka ansiosta nuoret perheelliset tutkijat voivat rahoittaa tutkimusjakson ulkomaisessa huippuyliopistossa. Poolin kautta myönnetyt apurahat määräytyvät joustavasti hakijan tarpeen mukaan ja niihin voidaan sisällyttää esimerkiksi perheen muuttokulut sekä lasten hoito- tai koulumaksut.

Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009. Siihen kuuluu kaudella 2022–2024 kolmetoista säätiötä, jotka ovat sijoittaneet pooliin yhteensä 3,25 miljoonaa euroa vuosittain. Mukana ovat Ella ja Georg Ehrnroothin Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Ulla Tuomisen Säätiö.

Kulttuurirahaston myöntämät Post doc -apurahat:

• Lääket. tohtori Shady Awad, biolääketiede, 76 000 €
• Tekn. tohtori Niko Cajander, tuotantotalous, 28 400 €
• Maat. ja metsät. tohtori Ehsan Daneshvar, maatalous- ja metsätieteet, 48 000 €
• Fil. tohtori Nicholas Downes, solubiologia, 60 000 €
• Tekn. tohtori Md Nurul Huda, tekniset tieteet, 75 000 €
• Fil. tohtori Olesia Ignatenko, biolääketiede, 48 000 €
• Fil. tohtori Jasmin Lukkari, historia, 39 000 €
• Tekn. tohtori Ekaterina Nepovinnykh, tekniset tieteet, 59 000 €
• Teol. tohtori Marika Pulkkinen, teologia, 39 000 €
• Yhteiskuntat. tohtori Paula Rauhala, filosofia/käännöstutkimus, 41 000 €
• Yhteiskuntat. tohtori Jenny Säilävaara, naistutkimus, 55 000 €
• Tekn. tohtori Henna Tahvanainen, tekniset tieteet/akustiikka, 44 000 €
• Dos. Chaoxiong Ye, neurotiede, 50 0000 €

www.postdocpooli.fi