Roolipeli on laaja käsite, joka kattaa valtavan kirjon erilaisia variaatioita tietokoneella pelattavista strategiapeleistä live- ja pöytäroolipeleihin. Ala on kasvussa, mutta siihen liittyy yhä paljon epätietoisuutta.

– Tarinallisuus ja kerronta ovat tyypillisesti roolipelien keskiössä. Syvimmillään pelaaminen on asettumista henkilöhahmon asemaan ja pelin tarkastelemista kyseisen hahmon näkökulmasta. Pelin ajan voi elää toisen ihmisen elämää, mennä maailmaan sisään, ja edistää itse omilla valinnoillaan tarinan syntyä, kertoo 30-vuotias pelinkehittäjä Jaakko Rinne, joka kiinnostui roolipeleistä jo lapsena.

"Pelin ajan voi elää toisen ihmisen elämää, mennä maailmaan sisään, ja edistää itse omilla valinnoillaan tarinan syntyä."

Mikkelissä, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiksi opiskeleva Rinne työstää opintojensa ohella uudenlaista, Japanin historiaan pohjautuvaa roolipelimallia yhdistelemällä elementtejä perinteisistä pöytäroolipeleistä sekä verkossa pelattavista ja strategisista lautapeleistä. Tekstipohjaista peliä pelataan verkossa 5-7 pelaajan ryhmissä pelinjohtajan ohjaamana ja yksi pelivuoro saattaa kestää jopa kaksi viikkoa. Pelin nimi Gekokujō viittaa ilmiöön, jossa pieni onnistuu kukistamaan itseään suuremman vastuksen.

– Peli pohjautuu feodaalikauteen, jolloin Japanin historiassa tapahtui vallanvaihtoja, kun pieni nousi vastustamaan suurta. Japanin historia on yksi lempiaiheistani, josta innostun uudestaan ja uudestaan, Rinne kertoo.

Hyvät perinteet luovat pohjan kasvulle

Pelin kehittämisessä suurin työmäärä on Rinteen mukaan aiheutunut materiaalin keräämisestä. Taulukoihin on kertynyt tietoa niin feodaalikauden aikaisista lääninomistuksista kuin provinssien tuottavuuksista, sillä Rinteelle on tärkeää, että tarinallinen peli tarjoaa pelaajille uskottavaa ja todenmukaista tietoa, jonka hän aikoo saattaa kaikkien ulottuville pelin julkaisun yhteydessä.

– Ymmärrän, että peleissä tehdään usein designvalintoja sisällön suhteen, mutta haluan tarjota historiaan pohjaavia materiaaleja ja oikeasti uskottavaa dataa, eikä vain sinne päin. Pelin ja pelaamisen mekaniikan suunnittelu on minulle helpoin osuus – isoin työ on se, kuinka saan kaiken datan taulukoitua ja matikan toimimaan. Haluan, että pelin säännöt ovat kunnossa, muuten se on vain tarina, hän kertoo.

Rinne aikoo työstää peliä toden teolla eteenpäin tulevana kesänä, jolloin hän myös kokoaa yhteen ensimmäisen testiryhmän. Toiveissa on, että peli on julkaisukunnossa kesän 2021 loppuun mennessä.

"Tärkein tavoitteeni on, että roolipelaaminen nähdään taidemuotona, jota arvostetaan ja johon voi saada rahoitusta."

Lopullisena tavoitteena ei ole maailmanvalloitus, sillä tekeillä on pienelle, Japanin historiasta ja strategisesta pelaamisesta kiinnostuneella yleisölle suunnattu peli, joka vaatii syventymistä. Yksi onnistumisen määre on kuitenkin jo täyttynyt, sillä Rinne sai roolipelin kehittämistä varten 8 000 euron apurahan Etelä-Savon maakuntarahastosta.

– Tärkein tavoitteeni on, että roolipelaaminen nähdään taidemuotona, jota arvostetaan ja johon voi saada rahoitusta. Suomessa on hyvä lähtökohta tehdä asioita; meillä on hyvät perinteet ja kovia, korkeakoulutettuja tekijöitä, jotka tuottavat materiaaleja ja julkaisevat omia pelejä. Toivoisin, että kenttä alkaisi kehittyä entisestään ja että voisin olla ylpeä roolipelaamisesta ja tehdä siitä itselleni työn, hän sanoo.

Pelisuunnittelija Jaakko Rinne sai vuonna 2020 Etelä-Savon rahaston apurahan Gekokujō-roolipelin suunnitteluun ja toteuttamiseen.