Takaisin artikkelilistaukseen
Tieteestä & Taiteesta
Romaniaktivismin juuret ulottuvat luultua syvemmälle menneisyyteen
8.4.2021
Suomen kulttuurirahaston keskusrahasto myönsi 30 000 euron apurahan Risto Blomsterin hankkeelle, joka pyrkii selvittämään romaniaktivismia ja sen suhdetta musiikin mustalaisromantiikkaan 1900-luvun alkupuolella.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Risto Blomster on perehtynyt romanikulttuuriin 1980-luvun lopulta alkaen.
1950-lukua on pidetty Suomen romaniaktivismin alkuaikoina, mutta filosofian tohtori Risto Blomsterin mukaan toiminta käynnistyi jo vuosisadan alussa. Hän aikoo uudessa tutkimuksessaan selvittää, mitä tuolloin tapahtui.

Teksti ja kuvat: Laura Iisalo 

Risto Blomster, kuva: Laura Iisalo

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Risto Blomster on perehtynyt romanikulttuuriin 1980-luvun lopulta alkaen. Hän kertoo ymmärtäneensä vasta viime vuosina, että romaniaktivismi alkoi Suomessa luultua aikaisemmin, ja ettei vuonna 1953 perustettu Romanengo Staggos olekaan ensimmäinen yhdistys, jonka romanit perustivat kohentaakseen sosiaalista asemaansa.

Jo keväällä 1917 Suomessa toimi Suomen romanien sivistysseura, joka sai alkunsa useiden romanimuusikoiden toimesta heidän erkaantuessaan pääväestön perustamasta Suomen mustalaislähetyksestä. Mitä Suomen itsenäisyyden alla tarkalleen ottaen tapahtui, on edelleen hämärän peitossa.

– Ilmiötä ei ole aikaisemmin juuri tunnettu, eikä sitä ole siksi tutkittu. Yritän nyt selvittää, keitä Suomen romanien sivistysseurassa oli mukana, miksi he erkaantuivat evankeliselta pohjalta omaa yhteiskunnallista toimintaansa harjoittaneesta Suomen mustalaislähetyksestä, ja millaiseksi toiminta muotoutui, Blomster sanoo.

Keskeistä vuosisadan alun romaniaktivismissa oli sen suhde musiikkiin, ja erityisesti 1700-luvulta asti pinnalla olleeseen mustalaisromantiikkaan. Blomsteria kiinnostaa, kuinka romanit itse suhtautuivat pääväestön luomaan ilmiöön, joka ei vastannut todellisuutta.

– Romaniaktivistit olivat aikakautensa taiteilijoita, jotka pyrkivät aktiivisesti kehittämään itseään ja siinä ohessa tuomaan yhteiskunnallista sanomaansa esille. Lähtivätkö he esittämään ilmiön edellyttämää kuvaa mustalaisuudesta ja omaksuivatko he näitä mustalaisromanttisia sävellyksiä kaupallisista tai muista syistä, hän pohtii.

Musiikki oli romaniaktivismin kantava teema

Uusi tutkimus on jatkoa aikaisemmille hankkeille, jossa Blomster on ollut mukana. Hän oli yksi vuonna 2012 julkaistun, Suomen romanien historia -tietokirjan tekijöistä, ja jo tuolloin työryhmä pani merkille, kuinka vähän romaneja koskevaa henkilö- ja yhdistysaineistoa suomalaisissa arkistoissa on ylipäätään olemassa.

Keskeistä vuosisadan alun romaniaktivismissa oli sen suhde musiikkiin, ja erityisesti 1700-luvulta asti pinnalla olleeseen mustalaisromantiikkaan.

Tilanteen parantamiseksi vuonna 2016 käynnistettiin Suomen Kulttuurirahaston rahoittama romanien kulttuuriperintöhanke, jonka avulla taltioitiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Kansallisarkiston kokoelmiin toistakymmentä arkistoa. Nyt Blomster aikoo hyödyntää kerättyä materiaalia tutkimuksessaan.

Hän arvelee perehtyvänsä hankkeen aikana erityisesti muutamiin, Suomen romanien sivistysseurassa vaikuttaneisiin henkilöihin, ja heidän elämänkulkuunsa. Yksi keskeisistä hahmoista oli Säkkijärvellä syntynyt viulisti Aleksander Åkerlund, joka Helsinkiin muuttaessaan verkostoitui paikallisten teatteri- ja taidepiirien kanssa. Myös Aino Acktén oppilaana ollut Ida Blomerus ja viulisti Ferdinand Nikkinen olivat aktiivisesti mukana toiminnassa.

Lähdeaineistojen, vanhojen sanomalehtien ja musiikkikiertueita varten laadittujen ohjelmistojen sekä puheiden lisäksi Blomster aikoo perehtyä menneisyyden tapahtumiin tekemällä tiivistä yhteistyötä romaniyhteisön kanssa.

– En aio istua yksin kammiossani. Haluan keskustella ja tutkiskella aihetta romaniväestön kanssa. Yritän saada ihmisiä kiinnostumaan aikakaudesta ja jakamaan suvuissa kulkevaa muistitietoa eteenpäin. Olen myös Suomen romaniyhdistyksen hallituksen jäsenenä jatkuvasti yhteydessä tämän päivän romaniaktivisteihin, hän kertoo.

Blomsterin tarkoituksena on saada tuloksille laajaa näkyvyyttä julkaisemalla niitä kansainvälisen RomaInterbellum: Roma Civic Emancipation Between The Two World Wars -tutkimushankkeen julkaisuissa. Alustavana suunnitelmana on myös järjestää vuoden 2022 Etnosoi!-festivaalin yhteydessä aiheeseen liittyvä luentokonsertti.

– Koska kantavana teemana tutkimuksessa on musiikki, niin pitäähän se saada soimaan. Uusien tulkintojen mukaisia, mustalaisromanttisia iltoja on tiedossa, Blomster lupaa.

Suomen kulttuurirahasto myönsi vuonna 2021 30 000 euron apurahan Risto Blomsterin hankkeelle, joka pyrkii selvittämään romaniaktivismia ja sen suhdetta musiikin mustalaisromantiikkaan 1900-luvun alkupuolella.