Katse on perustavanlaatuinen ja tutkimuskohteena helppo vuorovaikutuksen muoto. Psykologian professori Jari Hietanen Tampereen yliopistosta on tutkinut, millaisia reaktioita katsekontakti kahden elävän ihmisen välillä synnyttää. Nyt on aika selvittää, miten meihin vaikuttaa robotin katse.

”Erilaisten laboratoriossa tehtävien mittausten avulla on systemaattisesti osoitettu, että ihmisillä katseiden kohtaaminen synnyttää positiivisen tunnereaktion. Se tapahtuu alle sekunnissa ja vain oikeassa vuorovaikutuksessa, ei esimerkiksi toisen ihmisen kuvaa katsottaessa”, sanoo Hietanen.

"Ihmisillä katseiden kohtaaminen synnyttää positiivisen tunnereaktion. Se tapahtuu alle sekunnissa ja vain oikeassa vuorovaikutuksessa."

Sen takia tutkimuksessa käytetään oikeata, ihmisvauvan kokoista humanoidirobotti Naoa. Sen kyky vuorovaikutukseen ihmisen kanssa tekee siitä sosiaalisen, ja sosiaalisten robottien odotetaan yleistyvän lähivuosina esimerkiksi palvelu- ja hoivatehtävissä.

Kun koehenkilö ja Nao kohtaavat laboratoriossa, tutkijat mittaavat tutkittavan ihon sähkönjohtavuutta, kasvolihasten sähköistä toimintaa ja sykettä. Ne kertovat koehenkilössä viriävästä tunnereaktiosta, joka saattaa vain häivähtää ja on siksi vaikea tunnistaa itse.

Ihmisellä on herkkä taipumus nähdä älykästä käyttäytymistä elottomissakin olioissa, uskoa esimerkiksi robotin katsovan häntä ja näkevän hänet. Sen perusteella Hietanen arvelee, että Naon katse voi aiheuttaa samanlaisia, joskin ehkä heikompia reaktioita kuin ihmisen katse. Joka tapauksessa tuloksista seuraa uusia mielenkiintoisia kysymyksiä.

”Jos suhtaudumme robotteihin kuin ihmisiin, tekeekö se niistä hyväksyttävämpiä? Ja miten suhtautumisemme, olipa se positiivinen tai negatiivinen, vaikuttaa tulevaisuudessa robottien esiinmarssiin?” pohtii Hietanen.

Monitieteisessä Robotit ja me: vuorovaikutuksen fysiologinen, psykologinen ja sosiaalinen ulottuvuus -hankkeessa tutkitaan myös ihmisten asenteita sosiaalisia robotteja kohtaan. Siihen soveltuvat kuvat, joita otetaan Tampereen teknillisessä yliopistossa toteutettavista ja muokattavista roboteista. Niiden avulla voidaan tutkia muun muassa, miten robotin ulkonäkö muokkaa asenteita.

Ihmisellä on herkkä taipumus nähdä älykästä käyttäytymistä elottomissakin olioissa, uskoa esimerkiksi robotin katsovan häntä ja näkevän hänet. Jos suhtaudumme robotteihin kuin ihmisiin, tekeekö se niistä hyväksyttävämpiä?

”Oleellinen kysymys on se, millaisia ominaisuuksia robotille annetaan. Mikä robotista tekee miellyttävän ja mikä epämiellyttävän? Ja mikä robotissa on se pienin vihje, joka riittää vuorovaikutuksen kokemukseen ihmisessä?”, sanoo akatemiatutkija Veikko Sariola. Hän toivoo, että tutkimustiedon avulla voidaan vaikuttaa tulevaisuuden robottien suunnitteluun.

Asenteisiin vaikuttavat tietysti myös yksilön sosiaaliset taustatekijät, kuten kuuluminen eri väestö- ja muihin ryhmiin. Niiden yhteyttä tutkimuksessa selvittää sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen. Sosiaalisen median robottiaiheisten keskustelujen analysointi ja verkossa toteutettava kysely tuottavat paitsi käsityksen siitä, miten roboteista ja ihmisten korvaamisesta roboteilla puhutaan myös laajempaa yhteiskunnallista ymmärrystä ihmisten suhtautumisesta robotteihin.

Professori Jari Hietanen ja työryhmä saivat 11.5.2018 Pirkanmaan rahastolta 130 000 euron apurahan robottien ja ihmisen välistä vuorovaikutusta käsittelevään monitieteiseen hankkeeseen.

Teksti: Kati Vastamäki