Revontulien äänten mysteeriä ratkaisemassa
”Hauki”, kuulostaa naisen ääni kuiskaavan kohinan keskellä. Aalto-yliopiston akustiikan professori Unto K. Laine soittaa äänitystä, jonka on tehnyt Kolin maisemissa revontulten valaistessa taivaan.
Laineen mukaan revontulten aiheuttamat äänet voivat kuulostaa myös vesiputouksen jylinältä, rätinältä tai paukkeelta. Äänistä on kertomuksia ympäri maailmaa vuosisatojen ajalta, mutta tiedemaailmassa moni epäilee yhä, onko ilmiötä edes olemassa.
– Tieteen puolella oltiin aika tylyjä, että tämä on kansantarinaa. Se oli tilanne vielä vuonna 2000, Laine kertoo. Hän päätti tutkia aihetta. Nyt takana on satoja öitä äänityksiä ja Laineella on ilmeisesti ensimmäisenä maailmassa tallenteita revontulten ääni-ilmiöistä.
Akustiikan asiantuntemus ratkaisi
Laine on ensimmäinen ilmiötä tutkinut akustiikan asiantuntija, ja hän uskoo sen olleen ratkaisevaa onnistumisen kannalta. Laitteistoa on pitänyt rakennella itse ja mikrofonien on oltava äärimmäisen herkkiä. Laine käyttää äänitykseen kolmea mikrofonia, jotta tietäisi, mistä suunnasta ääni tulee. Äänityspaikan on oltava avoin ja hyvin hiljainen.
– On pieni lottovoitto saada revontuliääniä talteen. Pitää olla rasvatyyntä, ei liian kosteaa ja taivaalla on oltava kunnon show.
Vuosituhannen vaihteesta ilmiötä tutkineen Laineen ensimmäinen äänitys onnistui yllättävänkin nopeasti tutkimuksen aloittamisen jälkeen. Huhtikuussa 2000 hänen opiskelijansa soitti ja käski katsoa ulos.
– Siellä oli hurjat revontulet. Silloin tuli kiire.
Laine pakkasi autoon ne äänityslaitteet, mitkä sattui löytämään ja oli pian pikkukengissä pakkasessa mikrofonin kanssa kuuntelemassa rätinää. Mikrofonikin oli halpamallia.
– Se jäi harmittamaan, ja piti päästä jatkamaan paremmilla välineillä.
Totta vai tarua?
Mutta miten revontulten äänet voivat olla edelleen kiistanalainen kysymys? Sitä Lainekin ihmettelee.
– Revontulia on pelätty ympäri maailman, ehkä se traditio jatkuu.
Äänten leimaaminen humpuukiksi olikin yksi syy, miksi Laine halusi alkaa tutkia aihetta. Moni ei ollut edes uskaltanut kertoa kuulemistaan äänistä, koska pelkäsi leimautuvansa hulluksi.
– Luin ääniä kuulleiden kertomuksia ja siinä kohtaa kävi jonkinlainen eettinen kolahdus, että entäs jos nämä havainnoijat ovatkin täysin oikeassa ja sitten niitä haukutaan ja mollataan. Tuli sellainen olo että olisikohan aika tehdä jotain tälle asialle.
Äänen aiheuttaja yhä mysteeri
On yhä mysteeri, millainen fysikaalinen ilmiö äänen aiheuttaa. Laineen hypoteesi on, että revontulivalon liikkuessa myös sähkömagneettinen kenttä muuttuu laukaisee ilmiön, joka aiheuttaa äänen alle sadan metrin korkeudessa.
Nyt Laine pyrkii tekemään uusia äänityksiä ja käy vanhoja tallenteita läpi. Toiveissa on, että jossain vaiheessa tietokone pystyisi automaattisesti tunnistamaan tallenteista oikeanlaiset äänet.
Ilmiön lopulliseksi todistamiseksi tarvitaan myös Laineesta riippumattomien ryhmien tutkimustuloksia. Monet tutkimus on kuitenkin jo vakuuttanut. Viime kesänä Laine sai viestin pohjoisirlantilaiselta tutkimusryhmältä, joka tutkii meteorien aiheuttamia ääniä ja toivoi voivansa tehdä yhteistyötä. Meteorit palavat noin 20 kilometrin korkeudessa, joten niistä ei pitäisi syntyä kuultavaa ääntä, mutta äänistä on kuitenkin havaintoja. Onkin mahdollista, että äänten takana on samoja tekijöitä kuin revontulien kohdalla.
Kuvat tallannustilanteesta: Janne Kommonen
Kuvat hauki-tallenteesta: Harri Tahvanainen
