Pohjois-Karjalan rahasto jakoi apurahoina ennätyssumman, lähes 1,1 miljoonaa euroa
Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahasto jakoi vuosijuhlassaan 19. toukokuuta lähes 1,1 miljoonaa euroa tieteen, taiteen ja tapahtumien tukemiseen. Jakosumma on maakuntarahaston kaikkien aikojen suurin.
”Tavoitteenamme on lisätä apurahojemme vaikuttavuutta painottamalla kokovuotisia apurahoja pitkäjänteisen työskentelyn mahdollistamiseksi. Lisäksi haluamme tukea eri puolilla maakuntaa järjestettäviä tapahtumia ja paikallista elinvoimaa vahvistavaa toimintaa”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Harri Siiskonen.
Apurahansaajia on 49, ja rahasta 56 % kohdistuu tieteeseen ja 44 % taiteeseen. Apurahojen pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnettiin 25 (18 tieteeseen ja seitsemän taiteeseen) ja puolen vuoden työskentelyapurahoja kuusi. Kaksivuotisen apurahan sai FM Nina Kumpulainen karujen soiden kasvillisuuden monimuotoisuuden ennallistamista käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Tieteiden yhteishanke soiden ilmastovaikutusten tutkimukseen
Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen tiedeapuraha, 100 000 euroa, myönnettiin dosentti Anna Laine-Petäjäkankaan työryhmälle karujen ennallistettujen soiden ilmastovaikutusta tutkivaan hankkeeseen.
Hankkeen toteutuksesta vastaavat Itä-Suomen yliopiston ennallistamisekologian yliopistotutkija dos. Anna Laine-Petäjäkangas Metsätieteiden osastolta Joensuusta ja professori Marja Maljanen ympäristö ja biotieteiden laitokselta Kuopiosta.
Soiden ennallistaminen nähdään maailmanlaajuisesti tehokkaana luontaisena keinona torjua ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Ennallistettujen soiden pinta-alan oletetaan kasvavan merkittävästi seuraavien vuosikymmenten aikana. Soiden ennallistamisen ilmastovaikutus ja sen takana olevat biologiset prosessit tunnetaan kuitenkin vielä varsin huonosti. Tiedetään, että vedenpinnan nosto vähentää turpeen hajoamista ja hiilidioksidipäästöjä ilmakehään ja lisää metaanipäästöjä.
Tutkimushanke selvittää ennallistetun suon kasvihuonekaasunvaihdon ja siihen vaikuttavien prosessien kehitystä ennallistamista seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana. Mitkä tekijät ja olosuhteet ennallistetulla suolla vaikuttavat näihin prosesseihin? Tutkimus keskittyy vajaatuottoisiin, pääosin ravinneköyhiin, metsäojitettuihin soihin. Koska tällaisten kohteiden ennallistaminen on yleisesti hyväksyttyä, niitä on hyvin saatavilla ennallistusta varten myös yksityisiltä omistajilta.
Kaikki Pohjois-Karjalan rahaston apurahansaajat
Palkinto pianovirtuoosi Kemal Achourbekoville
Pohjois-Karjalan rahaston palkinto, arvoltaan 15 000 euroa, myönnettiin pianotaiteilija Kemal Achourbekoville, sävelten tulkitsijalle, kulttuurien yhdistäjälle. Achourbekov on monipuolinen ja suosittu esiintyjä, opettaja ja Rajaton Taide -festivaalin taiteellinen johtaja.
AzerbaidžaninAzerbaidzanin pääkaupungissa Bakussa syntynyt Achourbekov opiskeli pianonsoittoa Bakun musiikkikoulussa, Saratovin musiikkiopistossa ja Moskovan valtiollisessa konservatoriossa (1983−1991).
Rakkauden perässä Joensuuhun muuttanut Kemal aloitti ravintolapianistina kulttuuriravintola Jokelassa vuonna 1994 ja hänen soittoilloistaan on tullut käsite joensuulaisessa kulttuurielämässä. Jokelan lakkauttamisen jälkeen Kemalin soittoillat ovat jatkuneet keskiviikkoisin Sointulassa. Hän on viihdyttänyt nyt joensuulaisia taidokkailla esiintymisillään kolmen vuosikymmenen ajan.
Kemal Achourbekov on monipuolinen ja pidetty esiintyjä, joka hallitsee laaja-alaisesti musiikin kirjon klassisesta musiikista jazziin ja kansanmusiikista suomalaiseen iskelmään. Kemal on esiintynyt ahkerasti eri kokoonpanoissa Suomessa ja kansainvälisissä musiikkitapahtumissa.
Vuonna 2018 Kemal Achourbekov perusti yhdessä sellotaiteilija Seppo Kimasen kanssa Rajaton Taide -festivaalin Joensuuhun. Festivaalin tavoitteena on koota yhteen ulkomailta Suomeen muuttaneita muusikoita ja tarjota esiintymistilaisuuksia ja mestarikursseja nuorille lahjakkuuksille. Kulttuurien kohtaaminen ja innostavan ilmapiirin luominen on ollut festivaalin taiteellisen johtajan Achourbekovin tavoitteena tapahtuman alusta saakka.
Kemal tunnetaan ystävällisenä ja rentona henkilönä, joka nauttii esiintymisistä niin pienemmille kuin suuremmillekin yleisöille. Kapellimestari Atso Almilan sanoin ”Kemalin sydämellinen persoona ja erinomainen soittotaito sekä tyylitaju tekevät hänestä hyvän yhteistyökumppanin kaikissa olosuhteissa”.
Lakan Betoni Oy:n 50 000 euron lahjoitus nimikkorahastoonsa
Pohjois-Karjalan rahastossa on yleisrahaston lisäksi 38 nimikkorahastoa, joista jaetaan apurahoja lahjoittajien toiveiden mukaan.
Lakan Betoni Oy lahjoitti 50 000 euroa yhtiön perustajien Irja ja Ahti Lakan nimikkorahastoon. Samalla yhtiö toivoo, että jatkossa rahaston tuottoja ohjataan myös ympäristöasioiden edistämiseen.
Lakan rahastosta saa tänä vuonna apurahan kuvataiteilija Leila Tanskanen taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen.
