Mullankaivajat-apurahat myönnettiin 9 hankkeelle – koululaiset pääsevät etsimään omaa muinaisuuttaan
Mullankaivajat-hankkeen tavoitteena on tarjota koululaisille ja lukiolaisille tilaisuus osallistua arkeologiseen tutkimukseen kotiseudullaan ja lisätä oppilaiden kiinnostusta oman lähialueen menneisyyteen ja historiaan yleensä. Elokuussa haettavana olleet Mullankaivajat-apurahat myönnettiin yhdeksälle hakijalle. Apurahojen yhteissumma oli 175 500 euroa.
Suurin apuraha, 30 000 euroa, myönnettiin Arkebuusi Osuuskunnalle yhteisöarkeologisen Angelniemen mullankaivajat -hankkeen toteuttamiseen Härkämäen kivikautisella asuinpaikalla. Koululaiset pääsevät myös mm. etsimään omaa muinaisuuttaan Kemiön Ölmosissa kiukaiskulttuuriin kuuluvalla asuinalueella Sagalundgillet rf:n kaksikielisen ”Finn din forntid -arkeologipedagogik på Kimitoön”/ ”Löydä muinaisuutesi” -hankkeen avulla. Hankkeelle myönnettiin 15 000 euron apuraha.
Vuoden 2020 Mullankaivajat-apurahojen saajat
- Ainolasäätiö sr, 14 000 euroa
- Arkebuusi osuuskunta, 30 000 euroa
- Espoon kaupunginmuseo, 12 000 euroa
- Forssan museo, 22 500 euroa
- Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, 20 000 euroa
- Matti Koivurinnan säätiö / Aboa Vetus & Ars Nova -museo, 22 000 euroa
- Sagalundgillet rf, 15 000 euroa
- Satakunnan museo, 21 000 euroa
- Tiina Äikäs, 19 000 euroa
Mullankaivajat Ähtärin puolustusvarustuksilla
Vuonna 2019 Mullankaivajat-apurahan saaneessa Kansallismuseon hankkeessa Ähtärin yhteiskoulun 7.- ja 8-luokkalaiset tutustuivat lokakuussa Törön ulkoilualueella ensimmäisen maailmansodan aikaisiin puolustusvarustuksiin. Ähtärin yhteiskoulun 7.- ja 8.-luokkien noin sata oppilasta tutkivat ja kartoittivat Törön puolustusvarustusta arkeologien ohjauksessa erilaisten mitta- ja dokumentointilaitteiden avulla. Samalla he tutustuivat arkeologiseen prosessiin.
– Tavoitteemme on Arkeologiaa Ähtärissä -hankkeen avulla herättää koululaisissa innostus kulttuuriperintöä ja historiaa kohtaan. Opettajille hanke tarjoaa puolestaan työkaluja inhimillisten ilmiöiden tutkimiseen, kertoo hanketta vetävä museolehtori, arkeologi Hanna Korhonen Kansallismuseosta.
– Viime vuonna Kontiolahdella toteuttamaamme Mullankaivajat-hankkeeseen osallistuneet opettajat pitivät arkeologisia menetelmiä hyvänä tapana monipuolistaa opetusta. Tämänkaltainen työskentely tukee opetussuunnitelman mukaista ilmiöpohjaista ja monialaista oppimista.
”Tavoitteemme on Arkeologiaa Ähtärissä -hankkeen avulla herättää koululaisissa innostus kulttuuriperintöä ja historiaa kohtaan”, arkeologi Hanna Korhonen.
Hankkeen käytännön toteutuksesta vastasivat Museoviraston arkeologi John Lagerstedt ja hum. kand. Eetu Sairanen.
– Oppilaat tutustuivat ensin oppitunneilla arkeologian työvälineisiin ja perehtyivät ensimmäisen maailmansodan historiaan. He pääsivät myös tutkimaan omin käsin oikeita löytöjä, joita arkeologisilta kaivauksilta on tehty, kertovat Lagerstedt ja Sairanen.
Luokkahuonetyöskentelyn jälkeen oppilaat pääsivät lokakuussa kenttätyöhön, jota ohjasivat myös paikalle tulleet Museoviraston koekaivausryhmän arkeologit Jan-Erik Nyman, Sara Perälä ja Esa Hertell. Törön ulkoilualueen maastossa oppilaat etsivät metallinilmaisimella linnoitteiden rakenteita ja kartoittivat juoksuhautoja erilaisilla mittalaitteilla. Lisäksi otettiin valokuvia ja harjoiteltiin tutkittavien kohteiden sanallista kuvailua. Kenttätyöskentelyn jälkeen oppilaat kokosivat maastossa kerätyistä tiedoista posterin tutkimusraportiksi.
– Oppilaat olivat aktiivisesti mukana sekä luokkahuoneessa että maastossa. Erityisesti heitä innosti, kun arkeologian työvaiheita pääsi tekemään käytännössä. Suurin suosikki oli taisteluhautojen tutkiminen metallinilmaisimen avulla, John Lagerstedt ja Eetu Sairanen kertovat.
– Saamamme palautteen ja kysymysten perusteella Mullankaivajat-hanke oli oppilaille pääasiassa positiivinen kokemus, jonka ansiosta he kiinnostuivat arkeologien työstä ja omasta kulttuuriympäristöstään. Suurimpana haasteena oli syksyisen kolea sää.
Loppuvuoden 2019 aikana Ähtärin Mullankaivajat-hankkeesta laaditaan oppimateriaali myös muiden koulujen käytettäväksi. Suomea linnoitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana 1914–1918 Suomenlahden rannikolta Pohjois-Karjalaan, joten oppimateriaalia voi hyödyntää useissa Etelä-Suomen kouluissa.
