Alla olevan testin avulla voit kirkastaa omia näkemyksiäsi siitä, mitä pidät pyhänä ja mitä muut suomalaiset ajattelevat.
Artikkeli jatkuu testin jälkeen.
Pyhyyden ytimessä – tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemisesta -julkaisun mukaan kirkko, uskonto ja uskonnollisuus ovat pyhiä noin yhdelle kuudesta suomalaisesta.
- Lukuja voidaan pitää matalina. Usein pyhyyden ajatellaan liittyvän juuri uskontoon tai uskonnollisiin instituutioihin. Pyhien asioiden kärjessä on kuitenkin monia niistä teemoista, joita kirkko pitää esillä, kuten rauha ja rakkaus, kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi arvioi.
Pessi on yksi tutkimuksen tekijöistä yhdessä e2:n tutkijoiden, valtiotieteiden tohtorien Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen sekä yliopistolehtorin Henrietta Grönlundin kanssa. Tutkimus pohjautuu yli 6000 vastaajan kyselyaineistoon.
- Yhteistä suomalaisille on, että käytännössä jokaiselle jokin on pyhää. Lisäksi pääosa suomalaisista vastasi kysymykseen sangen monipuolisesti. Enemmistö nimesi neljästä kymmeneen pyhää asiaa, Pessi korostaa.
Vastaajille esitettiin tutkimuksessa kaikkiaan 17 kategoriaa, joiden pyhyyttä itselleen vastaajat arvioivat.
Joka seitsemäs suomalainen kokee itsensä ja mielipiteensä pyhiksi
Yksi tutkimuksen hämmästyttävistä tuloksista on, että 14 prosenttia suomalaisista kokee itsensä ja mielipiteensä pyhiksi. Erityisesti näin ajattelevat alle 30-vuotiaat (27%).
- Some-aikakaudella jokaisen oikeus mielipiteeseen korostuu. Onko nykyinen keskusteluilmapiiri yhteydessä siihen, että osa suomalaisista pitää omia mielipiteitään jopa pyhinä, tutkija Jussi Westinen pohtii.
Puoluekanta jakaa näkemyksiä ihmisarvosta ja isänmaasta
Enemmistö perussuomalaisten (70%), sinisten (66 %), keskustan (58 %) ja kokoomuksen (56 %) kannattajista pitää Suomea ja sen itsenäisyyttä pyhänä. Vasemmistoliiton (23%) ja vihreiden (29%) kannattajista näin ajattelee noin neljäsosa.
Ihmisarvoa painottavat puolestaan keskimääräistä enemmän vasemmistoliiton (68%) ja vihreiden (65%) kannattajat. Perussuomalaisten (31%) ja sinisten (37 %) kannattajista ihmisarvoa pitää pyhänä noin kolmannes.
Sukupuoli, ikä, ammatti, koulutus ja asuinpaikka selittävät sen sijaan melko vähän ihmisen käsityksiä pyhyydestä. Pyhyys ylittää siis monia väestöryhmärajoja.
Arvokonservatiiveilla ja -liberaaleilla toisistaan poikkeava pyhyyskäsitys
Selkeimmät erot ovat arvokonservatiivien ja arvoliberaalien välillä. Näiden ryhmien vastakohtaisuudet ovat olleet voimakkaasti esillä politiikassa ja julkisessa keskustelussa. Erot ulottuvat myös pyhyyskäsityksiin. Erittäin arvokonservatiiveista 70 prosenttia pitää Suomea ja sen itsenäisyyttä pyhänä. Erittäin arvoliberaaleista näin ajattelee 20 prosenttia.
Traditioita ja perinteitä sekä kirkkoa ja uskontoa pitää pyhinä erittäin arvokonservatiiveista noin kolmannes (30%) ja erittäin arvoliberaaleista yksi kymmenestä (9%).
Erittäin arvoliberaalit pitävät keskimääräistä useammin ihmisarvoa (64%), yksilönvapautta (52%) tiedettä ja uutta tietoa (33%) sekä taidetta ja kulttuuria (28%) pyhinä. Erittäin arvokonservatiiveista näin ajattelee selvästi harvempi.
– Nämä erot voivat selittää julkisen keskustelun ristiriitoja. Asia, joka on itselle yhdentekevä, voi olla toiselle pyhä ja koskematon. Yhteentörmäyksiä syntyy, kun toisen pyhää ei tunnisteta tai sitä halutaan tietoisesti tölviä, tutkija Ville Pitkänen pohtii.
Taide ja kulttuuri ovat pyhiä erityisesti vasemmistolaisille, harvimmin sinisille
Taiteen, kulttuurin ja musiikin korottaa pyhäksi joka viides. Vasemmistoliiton kannattajista 36 prosenttia pitää taidetta pyhänä. Sinisten kannattajakunnassa tämä ajattelu on harvinaisinta (10%). Ylipäätään taiteen pyhyyttä korostavat vasemmistolaiset ja liberaalit.
Myös suurten kaupunkien keskustoissa asuville (29%) taide, kulttuuri ja musiikki ovat useammin pyhiä kuin maaseudun haja-asutusalueilla asuville (12%). Lisäksi alle 30-vuotiaat nostavat ne pyhiksi muita useammin.
”Pyhyyden ytimessä. Tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemisesta” on identiteettitutkimushankkeen neljäs julkaisu. Tutkimustulokset perustuvat 6 398 henkilön vastauksiin. Taloustutkimus keräsi aineiston käyntihaastatteluin ja internetpaneelilla 5.10.2017 –11.1.2018. Suomen Kulttuurirahasto ja e2 Tutkimus ovat vastanneet yhdessä tutkimushankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja rahoituksesta.
Tutkimusraportti julkistetaan Finlandia-talolla 12.12.2018 klo 10. Tilaisuuden avaa Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava. Tulosten esittelyn jälkeen tutkimuksesta keskustelevat Kirkko & Kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki, Sitran johtaja Paula Laine ja THL:n johtaja Tuire Santamäki-Vuori.
- Lisätietoja TT, professori Anne Birgitta Pessi, 041 5443424, anne.b.pessi@helsinki.fi
- VTT, tutkija Ville Pitkänen, 040 777 0869, ville.pitkanen@e2.fi
- VTT, tutkija Jussi Westinen, 040 833 5799, jussi.westinen@e2.fi
