Likapyykki, joka ei pesemällä puhdistu
Oikeustieteen tohtori Tatu Hyttinen sai 27.2.2016 Saara ja Teuvo Kallion rahastosta 28 000 euron apurahan rahanpesua ja rikosvastuuta käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen
Ihmissalakuljetus, huumekauppa, paritus, talousrikollisuus ja laiton asekauppa ovat paitsi rikollisuutta, myös tuottavaa bisnestä. Oikeustieteen tohtori Tatu Hyttinen tutkii rikollisen rahan talousrikosvastuuta.
Rikoksella ansaittu raha on lähes kaikkialla laitonta, niin sanottua likaista rahaa. Sen alkuperän piilottamiseksi nähdään vaivaa. Rahaa pestään kierrättämällä sitä maasta toiseen, pienissä erissä tileiltä toisille (smurffaus), kiinteistö- ja osakekaupoilla, kyber- ja internethuutokaupalla tai ostamalla virtuaalivaluuttaa. Pitämällä raha liikkeessä.
Vuosittain maailmassa pestään rahaa yli kymmenen kertaa Suomen bruttokansantuotteen määrä, noin 2,7 prosenttia maailman BKT:sta.
Hyttinen tutkii rahanpesun rikosoikeudellista sääntelyä, kielletyn ja sallitun rajaa: miksi ja miten rahanpesu on syytä kriminalisoida.
Aihepiiriä on tähän asti tutkittu vähän. Rikosoikeus on perinteisesti kansallisesti määriteltyä, mutta yhä kasvava osa rikollisuudesta liittyy kansainvälisiin sopimuksiin ja kriminaalipolitiikkaan kuten terrorismi, ihmiskauppa ja rahanpesu.
– Lainsäädännön harmonisointi on vaikeaa, mutta välttämätöntä, Hyttinen sanoo.
Tietoa tarvitaan heti
Rahanpesu ei helpolla lopu. Se on kuitenkin vaikeutunut, koska Euroopan unioni on poikkeuksellisen aktiivinen rahanpesunvastaisissa toimissa.
Suomalaisilla pankeilla on vahva velvoite puuttua rahaliikenteeseen, jossa alkuperä ei ole läpinäkyvä ja selvä. Pankit voivat reagoida jo muutaman satasen tilillepanoon.
– Suomen laissa kaikki rikoksella saatu raha on likaista rahaa, Hyttinen sanoo.
– Eniten sitä tulee talousrikoksista, maailmanlaajuisesti eniten huumekaupasta.
Hyttisen post doc -tutkimus vastaa kotimaiseen tietotarpeeseen ja tavoitteena on tuottaa suomenkielinen monografia muun muassa poliisin, tuomarien, syyttäjien, sijoituspalveluyritysten ja verottajan käyttöön. Suomen oikeustoimintaperiaatteilla ja aihepiirillä on kansainvälistä kiinnostavuutta, joten kolme artikkelia suunnataan kansainväliselle lukijakunnalle.
