Lapin Kulttuurirahasto vastaanotti 425 hakemusta, yhteensä yli 7,2 miljoonalla eurolla. Eniten hakemuksia tuli Rovaniemeltä, jonne myös myönnettiin eniten apurahoja. Apurahoja myönnettiin myös Inariin, Kemiin, Kittilään, Kolariin, Kemijärvelle, Sodankylään, Tornioon ja Utsjoelle sekä Helsinkiin, Ouluun ja Turkuun. Apurahan myönnön edellytyksenä on, että hakija on syntynyt, toimii, tai hanke toteutetaan tai kohdistuu maakuntaan.

Lapin rahaston maakunnallisesti merkittävälle kärkihankkeelle 40 000 euroa nuorten talousosaamisen kehittämiseen

Lapin rahaston suurin 40 000 euron apuraha myönnettiin Talous ja Nuoret TAT ry:lle Yrityskylä Yläkoulu yhdeksäsluokkalaisten maailmankaupan peliareenan avaamiseen lappilaisille nuorille. Uusi yhdeksäsluokkalaisille suunnattu yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristö avataan Rovaniemelle, ja se tulee toimikautensa 1.9.2021–31.5.2024 aikana tavoittamaan yli 3 800 Lapin alueen yhdeksäsluokkalaista. Apurahalla mahdollistetaan Lapin alueen yhdeksäsluokkalaisille tutkitusti vaikuttava talous, -työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetus.

Tarve laadukkaalle ja monipuoliselle talousopetukselle on merkittävä, sillä vaikka Suomi menestyi talousosaamisen PISAssa kiitettävästi, nousi tuloksissa esiin osaamisen kytkeytyminen nuorten sosioekonomiseen taustaan. PISA-tutkimus myös osoitti, että koulussa annettavalla taloustietojen opetuksella on Suomessa erityisen vahva yhteys oppilaiden talousosaamiseen (Laine ym., 2020). Nuorten tulee myös jatkossa Lapin alueella saada monipuolista opetusta taloudesta, yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä, jotta talousosaamisen taso pysyy korkeana, PISAssa todetut erot kaventuvat ja nuoret toimivat yritteliäinä yhteiskunnan jäseninä.

Yrityskylä Yläkoulu on Talous ja nuoret TAT ry:n toteuttama taloutta, yhteiskuntaa, työelämää ja yrittäjyyttä käsittelevä pelillistetty oppimiskokonaisuus. Yrityskylä Yläkoulu -oppimisympäristöjä on jo 9 paikkakunnalla ja 65 % Suomen yhdeksäsluokkalaista osallistuu toimintaan vuosittain.

Yrityskylä Yläkoulussa oppilas harjoittaa työelämätaitojaan ja oppii liiketoiminnan perusperiaatteet. Oppilas tutustuu yritysten toimintaan kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä yritysten rooliin yhteiskunnassa. Oppilas saa itsevarmuutta ja uskaltaa haastaa itseään.

Rovaniemen kaupungin koulutuspalvelujen koulutuspäällikkö Kai Väistö arvioi, että Yrityskylä-toiminta lisää koulutuspalveluiden yhteistyötä Lapin kuntien välillä.

– On tärkeää, että tuemme aktiivisesti nuorten henkilökohtaista talousosaamista sekä työelämän ja yrittäjyyden tuntemusta. Lisäämällä nuorten talousosaamista voimme edistää koulun tasolta myös maakunnan elinvoiman kehittämistä. Lappi on mahdollisuuksien maakunta, jonka kehittämisessä kouluilla on oma tärkeä merkityksensä. Positiivinen asenne esimerkiksi yrittäjyyteen ja yhdessä tekemiseen voidaan luoda jo peruskoulussa, Väistö sanoo.

Lääketieteen apurahoja Kerttu Uutelan nimikkorahastosta

Kerttu Uutelan (1917–1967) nimikkorahasto jakaa apurahoja ohjesäännön mukaan Lapin keskussairaalan henkilökunnan koulutukseen. Uutelan rahastosta myönnettiin kaksi apurahaa, yhteensä 13 000 euroa.

Rovaniemeläiselle filosofian tohtori Jenny Joutsenelle myönnettiin 3 000 euroa rintasyövän uusia biomerkkiaineita käsittelevään tutkimukseen. 

– Biolääketieteellinen tutkimus ei ehkä historiallisesti ole ollut Lapissa kovinkaan yleistä, organisaatiomme tavoitteena on lisätä sitä tulevaisuudessa, maltillisesti ja realiteetit huomioiden, Joutsen kertoo.

Proviisori Päivi Sova sai 10 000 euron apurahan väitöskirjatyöhön, jossa tutkitaan kodin ja erikoissairaanhoidon yksikön välimatkan vaikutusta Lapin sairaanhoitopiirin päivystyspotilaisiin.

Eniten hakemuksia ja eniten apurahoja kuva- ja säveltaiteisiin

Hakemuksia saatiin kuvataiteisiin 1,6 miljoonan euron edestä. Kuvataiteelle myönnettiin apurahoja 115 500 euroa. Visuaalisten taiteiden kokovuotinen apuraha, 26 000 euroa, myönnettiin taiteelliseen työskentelyyn rovaniemeläiselle taiteiden maisteri Elina Hurtigille.

– Pohjoisessa minulla on hyvä olla: tilaa on ympärillä, puhdas luonto ja aidot ihmiset. Maalaaminen on minulle tärkeä kuvallinen ilmaisumuoto. Se on tapa jäsentää havaintoja ja kokemuksia elämästä ja antaa niille visuaalinen muoto. Olen loputtoman kiinnostunut väristä ja tutkin sen mahdollisuuksia maalauksissani. Värit resonoivat minussa ja siksi tunne/mielentila ja väri ovat maalausteni lähtökohta ja sisältö. Taiteellista työskentelyäni kuvaa ekspressiivisyys. Maalaukseni syntyvät tarpeesta ilmaista sisäistä maailmaani.

Kuvataiteille myönnettiin kolme 18 000 euron suuruista apurahaa taiteelliseen työskentelyyn; taiteen maisteri Konsta Huuskolle, kuvanveistäjä AMK Essi Korvalle ja taiteen maisteri Johanna Saarenpäälle.

Säveltaiteisiin tuli 78 hakemusta ja viisi hakijaa sai yhteensä 66 000 euroa. Kolmelle musiikinopiskelijalle myönnettiin 10 000 euroa soittimen hankintaan: Elsa Hasu, viulu; Jetamio Juopperi, melodiabassoharmonikka ja Aino Lankila, huilu.

Lapin rahaston taiteen palkinto Niillas Holmbergille

Lapin rahaston 10 000 euron taiteen palkinto myönnettiin utsjokelaiselle kirjailija, muusikolle Niillas Holmbergille, "saamelaisuuden ja alkuperäiskansojen moniääniselle tulkitsijalle".

Holmberg on julkaissut kuusi runokokoelmaa ja hänen teoksiaan on käännetty yli kymmenelle kielelle. Holmbergin esikoisromaani Halla Helle julkaistiin helmikuussa 2021. Häneltä on esitetty myös kaksi näytelmää. Musiikin saralla Holmberg on työskennellyt vokalistina, kitaristina, säveltäjänä ja sanoittajana. Hän on tehnyt joiku-, folk-, elektro- ja maailmanmusiikkia ja työskennellyt myös näyttelijänä teatterissa ja TV:ssä.

Holmberg on ollut mukana useissa liikkeissä, jotka vastustavat kestämätöntä tai paikallisella tasolla hyväksymätöntä luonnonvarojen käyttöä Saamenmaalla. Hänet tunnetaankin saamelaisten ja alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden puolestapuhujana.

Hän on juuri saanut valmiiksi Katja Gauriloffin kanssa kirjoitetun pitkän fiktioelokuvan käsikirjoituksen Je´vida. Elokuvasta tulee ensimmäinen koltansaamenkielinen pitkä fiktioelokuva.

Saamelaiskäsityölle kokovuotinen apuraha

Duojár-saamenkäsityötaiteilija, poromies Ilmari Tapiolalle myönnettiin kokovuotinen apuraha, 26 000 euroa, saamelaisen perinteen korusarjan toteuttamiseen.

Tapiola käyttää korusarjan pääasiallisena materiaalina uudistuvia luonnonmateriaaleja kuten sarvea ja koivupahkaa. Korusarja tulee kertomaan saamelaisen luonnon kiertokulusta ja kestävän kehityksen tarpeellisuudesta, ja saamelaisen perinteeseen kuuluva luonnon kunnioittaminen näyttäytyy korusarjassa vahvasti kautta linjan.

Matkalla Suomessa – maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla 

Maakuntarahastot järjestävät tänä vuonna yhteisen virtuaalisen vuosijuhlan. Matkalla Suomessa -tapahtuman ensilähetys on keskiviikkona 26.5. klo 18. Mukana on apurahansaajia eri vuosilta ja jokaisesta maakunnasta. Parituntisen verkkolähetyksen aikana toimittaja Kimmo Ohtonen, apurahansaajat ja muut kiinnostavat vieraat puhuvat maakuntien perinnöstä globaalissa maailmassa sekä luovuuden salaisuudesta ja voimasta. Lisätietoja vuosijuhlasta sekä ohjelmasisällöstä skr.fi/matkallasuomessa