Kymenlaakson rahastolta yli 400 000 euroa maakunnan kulttuurille
Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston apurahat jaettiin maakuntarahaston 55. vuosijuhlassa 19.5.2016 Kotkan Höyrypanimossa.
Määräaikaan mennessä saapuneita hakemuksia vastaanotettiin 255 kappaletta ja apuraha myönnettiin 48 hakijalle. Jakosumma oli yhteensä 437 000 euroa. Kymenlaakson Kulttuurirahaston 10 000 euron kulttuuripalkinto luovutettiin Äijäkanteleet ry:lle. Vuoden 2016 Kärkihanke-apurahan 40 000 euroa sai Haminan linnoituksen wanhat talot ry. Haminan linnoituksen vanhojen asuinrakennusten historiaa käsittelevään tutkimukseen.
Taiteen osuus apurahoista oli 54 % ja tieteen 45 %. Taiteen aloista eniten tukea saivat säveltaiteet (31 %), kuvataiteet (18 %) ja lastenkulttuuri (17 %). Tieteen apurahat jaettiin humanististen tieteiden (57 %), lääketieteen (37 %) ja luonnontieteiden (6 %) kesken. Apurahan sai noin joka kuudes hakija (n. 15 %) ja heistä naisten osuus oli 59 %. Apurahojen keskisuuruus oli n. 10 000 euroa. Kokovuotisen (24 000 euron) apurahan saajia oli kaksi ja vähintään puolivuotisen (12 000 euron) apurahan saajia oli kolmetoista.
Kärkihankkeena Haminan linnoituksen vanhat talot
Kymenlaakson Kulttuurirahaston 40 000 euron Kärkihanke-apuraha myönnettiin Haminan linnoituksen wanhat talot ry:lle Haminan linnoituksen vanhojen asuinrakennusten historiaa käsittelevään tutkimukseen. Ympyräasemakaavastaan tunnettu Hamina on Kymenlaakson vanhin kaupunki ja kulttuuriperintönä ainutlaatuinen. Linnoituksen aluetta on entisöity kiitettävästi museoviraston ohjauksessa, myös kaupungin yleinen historia on tunnettu ja hyvin dokumentoitu. Vanhan linnoituksen asuinrakennuksiin liittyvä historia on kuitenkin sirpaleinen ja hajallaan. Hankkeen tavoitteena onkin tuottaa lisätietoa linnoituksen asuinrakennuksista noin 300 vuoden ajalta, vuodesta 1721 ainanykypäivään. Hankkeen tuloksena muodostuvaa tietopankkia voidaan hyödyntää myöhemmin erilaisissa kirja- ja av-tuotannoissa.
Lasten- ja nuortenkulttuurin esiinmarssi
Kymenlaakson Kulttuurirahaston tämän vuoden nuorin apurahansaaja on 13-vuotias musiikinopiskelija Maria Morfin Venäläinen. Hänelle myönnettiin opintostipendi sellonsoiton mestarikurssille osallistumiseen. Nuori musiikinopiskelija Essi Höglund (s. 1997) sai puolestaan tukea viulun jousen hankintaan sekä viulunsoiton mestarikurssille osallistumiseen. Musiikinalalta apurahaa saivat myös musiikinopiskelijat Annika Lyytikäinen (s. 1995) työryhmineen sekä duo Minerva Skyttä (s. 1995) ja Tarmo Rajamäki (s. 1996).
Edellisten lisäksi muita lasten- ja nuortenkulttuurin suuntautuvia eri hankkeita (7 kpl) tuettiin yhteensä 38 500 eurolla. Apurahan saivat Haminan Teinisirkus ry, Nadja Holopainen ja Teatteri Riemu, Mari Keto ja Piia Keto-Aro, Kotkan Nuoret Jouset ry, Hanna Maria Laakso ja Minna Metsärinne, Satu Liikkanen sekä Vuolenkosken nuorisoseura Vunse ry.
Tukea tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn
Kokovuotisia 24 000 euron suuruisia työskentelyapurahoja myönnettiin yksi tieteen ja yksi taiteen puolelle. Taiteen kokovuotisen sai taidegraafikko Jouni Salonen taiteelliseen työskentelyyn. Tieteen kokovuotinen myönnettiin fil. maisteri Virve Sihvolalle valtimokovettumatautia käsittelevään väitöskirjatyöhön. Puolivuotiset työskentelyapurahat jakautuivat tasaisesti tieteen ja taiteen kesken; kuusi taiteelliseen työskentelyn ja seitsemän väitöskirjatyöhön eri tieteenaloille. Taiteen puolivuotiset menivät kirjailija Jukka Behmille, tait. kand. Jussi Lehtomäelle, kuvataiteilija AMK Sanna Maria Paanaselle, fil.lis. Petri Pietiläiselle, fil. lis. Mika Rissaselle sekä fil. kand. Jouni Sjöblomille. Väitöskirjatyöhön tukea saivat fil. maisteri Regina Budi, fil. maisteri Toni Karhu, fil. maisteri Anni Lappela, fil. maisteri Sara Liljander, fil. maisteri Johanna Mäkinen, fil. maisteri Taina Vuorio sekä fil. maisteri Pyry Wahlman.
Kulttuuripalkinto Äijäkanteleet ry:lle
Kymenlaakson rahaston 10 000 euron kulttuuripalkinto myönnettiin Äijäkanteleet ry:lle soittamisen ilosta, rajojen riemukkaasta rikkomisesta.
Äijäkanteleet on vuonna 2012 perustettu reipashenkinen kansanmusiikkiyhtye. Sen kokoonpano muodostuu 13 raavasta miehestä iältään parikymppisestä liki seitsemäänkymmeneen. Ryhmän jäsenet on koottu oman kotikylän Aitomäen Sonniyhistyksestä sekä Hyppälän Urosmartoista ja Nuttuskehvelit-tanssiryhmästä. Ryhmän ensiaskeleita on ollut tukemassa ja tietä kansanmusiikin pariin viitoittamassa kanteletaiteilija, kansanmusiikin lisensiaatti Minna Raskinen. Kanteleen soiton alkeet lähtivät sointujen opettelusta ja taitojen karttuessa edettiin laulutaitoihin. Erityisen huolellisesti Äijät ovat panostaneet ryhmän ulkonäköön. Esiintymisasuna käytetään virallisia kansallispuvun liivejä, jotka yhdistetään rennosti farkkuihin.
Äijäkanteleet ei tähtää ammattilaisuuteen. Leikkisästi äijämuskarilaisiksi itseään kutsuva ryhmä kokee ensisijaiseksi tehtäväkseen, hauskanpidon ohella, pöllyttää ilolla ja hyvällä itseluottamuksella ennakkokäsityksiä kansanmusiikista ja kymenlaaksolaisesta miehestä. Äijäkanteleiden esiintymisissä vahva ja möreä mieslaulanta yhdistettynä heleä-äänisiin pikkukanteleisiin luo totutusta poikkeavan kontrastin. Musiikki yhdistettynä konstailemattomaan lavahuumoriin tarjoaa antoisan elämyksen Äijäkanteleen laajenevalle ja aktiiviselle fanijoukolle. Kansanmusiikin lähettiläät ovat tehneet esiintymiskeikkoja kotimaan lisäksi myös Japaniin. Äijäkanteleita voi fanittaa ja sen kuulumisia ja keikkailua seurata mm. Facebookissa.
Lisätietoja:
Asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä, etunimi.sukunimi@skr.fi
Äijäkanteleet ry sai Kymenlaakson rahaston kulttuuripalkinnon. Kuva: Johannes Wiehn.
