Kymenlaakson rahastolta 32 apurahaa, kulttuuripalkinto muusikko Markus Vanhalalle

Kulttuuripalkinto pitkän linjan hevimiehelle

Kymenlaakson rahaston kulttuuripalkinto luovutettiin ”melodisen metallin soitosta, raskaan rockin tulkinnasta” muusikko Markus Vanhalalle.

Markus Vanhala syntyi huhtikuun lapsena (2.4.) Kotkassa 1981. Markus-pojan soittoura käynnistyi jo 5-vuotiaana piano-opintojen parissa. Kun 12-vuotias hevinalku perusti ensimmäisiä bändejään, mukaan kuvioihin tuli myös kitara, pianolla kun ei metalli taittunut ihan yhtä notkeasti kuin sähkökitaralla. Vaikka musiikkiura veti nuorta miestä väkevästi, malttoi Markus kuitenkin suorittaa ylioppilastutkinnon Karhulan lukiossa ja liiketalouden tradenomitutkinnon Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Taskussa on myös kulttuurituottajan opintoja Helsingin Humakissa. Talous- ja tuottajaosaaminen osoittautuivat myöhemmin varsin hyödyllisiksi.

”Pyöritän bändien puolesta kahta osakeyhtiötä eli kyllähän tuo liiketalous ja kulttuurituotanto ovat jokapäiväisessä elämässäni hevibisneksenkin kautta läsnä” Markus Vanhala kertoo.

Markus Vanhalan pääbändit ovat Omnium Gatherum ja Insomnium, molemmissa hän soittaa kitaraa ja säveltää. Omnium Gatherumin Vanhala perusti jo 14-vuotiaana 1996. Kumpikin bändi on kiertänyt aktiivisesti kymmeniä isoja kiertueita ja festivaaleja Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Australiassa. Kansainvälisten levy-yhtiöiden kautta on julkaistu 19 täyspitkää albumijulkaisua sekä 3 EP:tä (Extended Play) ja niitä on myyty tuhansittain ympäri maailmaa. Suomessa Insomnium on kaksinkertainen Suomen virallisen albumilistan ykkönen, top3-sijoituksia on tullut useita. Parhaillaan työn alla on Insomniumin seuraavan albumin nauhoitukset.

Vanhalan elämäntyyli on varsin liikkuva, ennen pandemiaa pääosin ulkomaille suuntautuneita keikkoja oli vuosittain yli 200. Matkustamista hän ei ole kokenut millään tapaa rasitteeksi, päinvastoin. Pysyvämpää imua suurkaupungin sykkeeseen Vanhala ei ole tuntenut, kotipaikka on aina ollut Karhulassa tai Kotkassa.

”Kymenlaaksosta ei ole koskaan ollut hinku pois, vaikka olen kiertänyt maailman moneen otteeseen soittohommien kera ympäri. Olen elävä esimerkki siitä, että aina ei tarvitse mennä asioiden luo muualle pärjätäkseen, asiat voi myös tuoda ja houkutella luoksesi sekä tehdä nykymaailmassa etänä”, kertoo Markus Vanhala.

Kotona Markus Vanhalan arkea jakavat vaimo, koira ja kissa. Musiikin ja matkustamisen lisäksi Vanhalan intohimona ovat vanhat amerikkalaiset autot sekä kitarat. Autotallissa majailee pari kesä-Chevroletia ja kotoa löytyy yli 30 kitaraa. Keräilykohteena on myös musiikkitallenteet, kotihyllyssä on vinyyleitä ja cd-levyjä arviolta 5000 kappaletta. Markus Vanhala toimi aiemmin aktiivina kotkalaisessa musiikkiyhdistyselämässä, sittemmin harrastustoiminta on jäänyt vähemmälle ajanpuutteen vuoksi.

Apurahat

Maakunnallisen Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, sai tait. tohtori Petteri Ikonen ja työryhmä Kouvolan keskustassa järjestettävän Pelien vapaakaupunki -tapahtuman toteuttamiseen. Hankkeessa vuokrataan Kouvolan keskustassa sijaitsevia tyhjillään olevia tiloja pelitaiteen ja -kulttuurin käyttöön yhden kuukauden ajaksi syksyllä 2022. Tiloihin tuodaan pelejä taiteena esitteleviä näyttelyitä ja tehdään pelejä näkyväksi muillakin tavoin. Pelien vapaakaupunki -tapahtuma on osa Pelitaiteen pääkaupunki -kokonaisuutta.

Taidetta kaikille -apurahaa jaettiin kahdelle hankkeelle yhteensä 26 000 euroa. Fil. lis. Petri Pietiläinen ja mus. lis. Minna Raskinen saivat 10 000 euroa Koirien Karjala -esityskiertueeseen ikääntyneiden ja erityisryhmien asumispalveluyksiköissä. Toinen 16 000 euron erityisapuraha myönnettiin yhteisöpedagogi, muusikko Jussi-Mikko Salmiselle lastensuojeluyksiköissä toteutettaviin media- ja taidetyöpajoihin.

Lääketieteen apurahan väitöskirjahankkeisiinsa saivat fil. maisteri Lotta Luiskari 35 500 euroa ja fil. maisteri Anni Soikkeli 7 500 euroa. Luiskarin väitöskirja käsittelee ravinnon rasvahappo­koostu­muksen merkitystä suolen solujen väliseen läpäisevyyteen ja suoliston tulehdukseen, ja Soikkelin somaattisen hypermutaation merkitystä syöpien kehityksessä. Fil. maisteri Henna Auno ja tait. maisteri Piia Keto-Aro saivat 7 500 euroa syövästä ja syöpähoidoista kertova tarinallisen lasten tietokirjan kirjoittamiseen ja kuvittamiseen.

Neljä kokovuotista, kahdeksan puolivuotista työskentelyapurahaa

Kokovuotisia (12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin neljä, kaksi taiteeseen ja kaksi tieteeseen. Taiteen kokovuotiset saivat kuvataiteilija Merita Koskimies ja taidegraafikko Jouni Salonen. Tieteen kokovuotisen sai Lotta Luiskarin lisäksi mus. maisteri Esa Ylönen.

Puolivuotisia (6 kk) kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin kahdeksan, viisi taiteeseen ja kolme tieteeseen. Koko- ja puolivuotisten kokoaikaisten lisäksi apurahoja myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Viisi yhteisöä sai kuluapurahaa erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen maakunnassa.

Tieteen osuus apurahoista oli 28 % ja taiteen 72 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (38 %), luonnontieteet (24 %) ja yhteiskuntatieteet (22 %). Taiteenaloista apurahoja jaettiin eniten kuvataiteisiin (32 %), säveltaiteisiin (20 %) ja kirjallisuuteen (18 %). Hakemusten läpimenoprosentti oli 14,5 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 13 500 euroa.

Kaikki Kymenlaakson apurahan löytyvät täältä.