Ihmisen toiminnasta aiheutuva paine, kuten kaivosten, tehtaiden ja yhdyskuntien päästöt, vaikuttavat lähes aina haitallisesti vesiekosysteemeihin. Vesistövaikutuksia arvioidaan, ennen kuin hankkeille myönnetään lupia, sekä luvan myöntämisen jälkeen ns. velvoitetarkkailussa. Muutosten seuranta on tehokkainta, kun mitataan kunkin vesiekosysteemin ja sen ravintoverkon kannalta olennaisinta tietoa.

Kulttuurirahasto on myöntänyt miljoona euroa tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään vuosina 2022–26 yhdeksän eri puolilla Suomea sijaitsevan järven vesiekosysteemien tila ja testataan erilaisia kustannustehokkaita seurantamenetelmiä. Tutkittavat järvet on valittu niin, että ne ovat erilaisen ihmistoiminnan vaikutuksen alaisina (kaupunkiasutus, kaivostoiminta, metsäteollisuus, turvetuotanto). Tutkimuksen toteuttavat paleoekologian dosentti Jan Weckströmin johtama työryhmä Helsingin yliopistossa sekä KVVY Tutkimus Oy. Hankkeeseen liittyy myös Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) soveltava osuus, jota rahoittaa 100 000 eurolla ympäristöministeriö.

Hankkeen tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä, miten taloudellisesti raskaat seurannat kohdennetaan optimaalisesti.

– Hankkeessa tutkimme mm., minkä kalalajien seuranta kuvaisi parhaiten kuormituksen vaikutuksia sekä voidaanko paleolimnologisella aineistolla verrata järven nykytilaa ja sen historiallista luonnontilaa, kertoo Jan Weckström.

Soveltavassa osuudessa selvitetään, miten tarkemmat ja erilaisiin ekosysteemeihin räätälöidyt seurantamenetelmät voitaisiin ottaa käyttöön velvoitetarkkailussa.

– Seurantaohjelmien kehittäminen on erittäin hyödyllistä ja keino saada tietoa vesistöjemme tilasta sekä kohdentaa tarvittavia toimenpiteitä tilan parantamiseksi, toteaa ympäristöneuvos Saara Bäck ympäristöministeriöstä.

Ihmistoiminta Suomen luonnossa ei tule vähenemään, ja esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentäminen lisää kaivostoiminnan merkitystä.

– Poliittisissa päätöksissä joudutaan ottamaan huomioon toisaalta yhteiskunnan tarpeet ja elinkeinotoiminta, toisaalta ekosysteemien kestävyys ja luonnon virkistyskäyttö. Tasapainoilu näiden välillä ei tule helpottumaan, joten tarkat tiedot tehokkaimmista tavoista vähentää haittoja ovat kaikkien edun mukaisia, Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava sanoo.

Hanketta seuraa ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina Suomen Kulttuurirahasto, ympäristöministeriö, SYKE, Kainuun ELY-keskus, Kaivosteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Helsingin yliopisto sekä Suomen luonnonsuojeluliitto. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii työelämäprofessori, ympäristöministeriön entinen kansliapäällikkö Hannele Pokka.

Lisätietoja

Suomen Kulttuurirahasto, yliasiamies Antti Arjava, puh. 09 6128 1234, antti.arjava@skr.fi
Helsingin yliopisto, dosentti Jan Weckström, puh. 050 448 6471, jan.weckstrom@helsinki.fi