Kokovuotisia työskentelyapurahoja jaetaan nyt 500, joista tieteeseen 321 ja taiteeseen 179. Monivuotisia apurahoja myönnettiin peräti 135 (viime vuonna 72). Kaksivuotisia apurahoja on 93, kolmivuotisia 36 ja nelivuotisia 6. Eniten kokovuotisia apurahoja, 208 kappaletta, myönnettiin väitöskirjojen tekemiseen.

– Olemme viime vuosina määrätietoisesti kasvattaneet pitkäjänteistä tieteellisen ja taiteellisen työskentelyn tukea, sanoo hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

– Siksi tulevina vuosina apurahan saajien lukumäärä ei välttämättä kasva, vaikka euroissa jaammekin toivottavasti enemmän.

Maamme lahjakkaimmat nuoret sellistit saavat laadukasta lisäopetusta ja mahdollisuuden vertaisoppimiseen ja yhdessä soittamiseen Selloakatemiassa, jolle myönnettiin taiteen suurin, 200 000 euron apuraha.

– Apuraha turvaa toimintamme useaksi vuodeksi. Sen avulla voimme laskea opiskelijoiden kurssimaksuja sekä monipuolistaa toimintaamme vierailevien opettajien ja konserttitoiminnan muodossa. Pääsemme näin kasvattamaan uutta sellistisukupolvea ja rikastuttamaan Suomen musiikkielämää, iloitsee Selloakatemian perustajajäsen Tuomas Ylinen. 

– Yksi kiinnostava trendi tämän vuoden apurahoissa on tekoälyyn liittyvä tutkimus. Rahoituksen sai mm. Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Kunal Ghosh, joka tutkii tekoälyä uusien teknisten materiaalien löytämisessä, sekä HUSin kardiologian professori Juha Sinisalon työryhmä, jolle myönnettiin 150 000 euroa keinoälyn kliinistä soveltamista valtimokovettumataudissa käsittelevään tutkimukseen, yliasiamies Antti Arjava kertoo.

Dokumentaristi Juhani Haukan elokuva liittyen Kansallisarkiston laajaan tutkimukseen Venäjällä kadonneista Suomen kansalaisista sai 105 000 euron apurahan.  Haukan dokumentissa seurataan Kansallisarkiston tutkijoiden työtä ja tutkimuksen etenemistä viiden vuoden ajan Suomessa ja Venäjällä. Professori Pirjo Hiidenmaa ja työryhmä saivat 120 000 euron apurahan kaksivuotiseen hankkeeseen, jossa selvitetään, miten kirjallisuus on läsnä lukijoiden elämässä ja mikä merkitys teoksilla ja lukemisella on.

Saamelaiskulttuuria tukeviin hankkeisiin myönnetään kymmenen apurahaa. Kolttakulttuurisäätiön 200 000 euron apurahalla toteutetaan kolttasaamelaisten lasten ja nuorten omakielinen koulupolku kielipesistä peruskouluun ja tuotetaan koltansaamenkielistä oppimateriaalia. Professori Arja Rautio ja saamelaisista, suomalaisista ja kanadalaisista tutkijoista koostuva työryhmä saa 100 000 euron apurahan saamelaisten poronhoitajien hyvinvointia ja voimavaroja selvittävään tutkimukseen. Sámi Duodji ry saa 22 000 euron Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan Saamelaiskulttuuri taiteena Utsjoen hoitolaitoksiin -hankkeeseen.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoilla tuetaan ikäihmisten hyvinvointia

Taiteen aloilla jaetaan Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoja kaikkiaan 24, yhteissummaltaan 401 500 euroa. Tukimuodon tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin.

– Olemme halunneet tukea erityisesti ikäihmisten hyvinvointia taiteen avulla. Koronan takia monet ovat joutuneet olemaan eristyksissä läheisistään pitkiä aikoja. Toivomme, että myös taide voisi antaa ikäihmisille voimaa ja merkitystä elämään heti, kun se koronapandemian näkökulmasta on turvallista, sanoo Antti Arjava.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan saivat mm. seuraavat: Sirkustaiteilija-pedagogi Linda Kulmala ja sirkustaiteilija-pedagogi Marianne Vaalimaa Turusta, 11 500 euroa sirkusesityksen toteuttamiseen Turun seudun vanhainkodeissa; Lahden Lähimmäispalvelu ry, 15 000 euroa ikäihmisten esiintyvän ryhmän toimintaan ja esitysten viemiseen kotipalveluasiakkaille; mus. maisteri Heidi Luosujärvi ja mus. maisteri Petteri Waris konserttien järjestämiseen vanhusten hoitolaitoksissa Lapissa 18 000 euroa; Teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Tytti Marttila Balticum, Kalajuttu -esityskiertueeseen vanhainkotien pihoilla 4 500 euroa, ja Osuuskunta Sirkus Aikamoinen sirkuskiertueeseen Uudenmaan senioripalvelutaloissa 10 000 euroa.

Tiede hyötyy monivuotisissa

Tieteen osuus jaetuista apurahoista on viime vuoden tavoin 52 % ja taiteen 47 %. Apurahojen käyttötarkoituksista taiteellisen työskentelyn osuus kasvoi peräti 40 %:iin (viime vuonna 35 %), väitöskirjatyön osuus oli 28 %, tutkimuksen 7 % ja post doc -tutkimuksen 8 %. Apurahoista 9 % menee tapahtuman järjestämiseen, tyypillisimmin taiteen aloilla.

– Taiteellisen työskentelyn tuen osuutta on nyt nostettu. Koska monivuotisia myöntöjä tehtiin enemmän tieteen aloilla, tiede kuitenkin hyötyy enemmän jatkovuosien rahoituksen kautta, Arjava sanoo.

Tieteen hakemuksista meni läpi 13 % (kpl) ja 10 % (€), taiteessa vastaavasti 10 % (kpl) ja 8 % (€). Tieteen läpimenoprosentit olivat viime vuoden tasoa, taiteessa hieman tiukemmat. Eri tieteen ja taiteen aloilla on kuitenkin eroja Kulttuurirahaston saamien lahjoitusten takia. Helsinkiläisten osuus apurahansaajissa kasvoi 51 %:iin, hakijoissa helsinkiläisiä oli 42%.

Naisten osuus apurahansaajista on tieteessä 56 % ja taiteessa 61 %, sekä tieteessä että taiteessa naisten osuus saajista on hieman suurempi kuin hakijoista. Ulkomaan kansalaisten osuus hakemuksista oli 12 % ja apurahoista 13 %. Lokakuun hakukierroksen perusteella apurahoja jaettiin noin 90 kunnan alueelle Suomessa; maakuntarahastojen apurahat jaetaan myöhemmin keväällä tammikuun hakukierroksen perusteella.

Kuusi Eminentia-apurahaa

Kulttuurirahaston Eminentia-apurahat on tarkoitettu tieteellisen tai taiteellisen elämäntyön ja siitä saadun kokemuksen pohdiskelevaan työstämiseen, tieteiden- tai taiteidenvälisyyden edistämiseen tai aloitteelliseen työskentelyyn kulttuurin yhteiskunnallisen merkityksen lisäämiseksi.

– Eminentia-apurahat ovat mahdollisuus jakaa oman uran aikana kertynyttä osaamista muille, myös muille tieteen ja taiteen aloille, toteaa Jari Sokka. Maat. ja metsät. tohtori Markku Kanninen sai Eminentia-apurahan metsäkatoa ja metsien muutoksia sekä niiden seurauksia ilmastolle, luonnolle ja ihmiskunnan tulevaisuudelle käsittelevän kirjan kirjoittamiseen. Muut 25 000 euron suuruisen Eminentia-apurahan saajat ovat sirkustutkija Markku Aulanko, teollinen muotoilija Hannu Kähönen, kuvatait. tohtori Silja Rantanen, fil. tohtori Hannu Saha ja professori emerita Irma Sulkunen.

Keväällä jaetaan maakuntien apurahat, maaliskuun haussa mukana taas Taide2 -apurahat

Kulttuurirahasto sai lokakuun haussa yhteensä 9 700 hakemusta. Tieteen hakijamäärä pysyi ennallaan, taiteen kasvoi kymmenellä prosentilla.  Koronan takia haettavissa olleesta taiteen lisärahoituksesta kilpaili 380 hakijaa. Koronasta johtuva lisärahoitus myönnettiin jo joulukuussa 53 vapaan kentän taideyhteisölle. Koronatuen yhteismäärä oli 1,5 milj. euroa.

Kulttuurirahasto jakaa apurahoja vuonna 2021 yhteensä noin 44 miljoonaa euroa. Keskusrahaston Lokakuun 2020 haun perusteella jaettiin nyt 25 miljoonaa euroa ja maakuntarahastojen Tammikuun haussa 13 miljoonaa. Loput jaetaan mm. post doc -poolin sekä Kulttuurirahaston Maalis- ja Elokuun hakujen kautta.

Maaliskuussa ovat haettavina mm. Taide2 -apurahat, joilla tuetaan korkealaatuisia ja sisällöltään merkityksellisiä taidehankkeita entistä suurempien yleisömäärien tavoittelemiseksi. Näiden lisäksi Rahasto käyttää varoja kulttuurin hyväksi erilaisten hankkeiden kautta. Suurin käynnissä oleva hanke on Taidetestaajat. Kokonaistuki kulttuurille on toimintavuoden aikana noin 50 milj. euroa.

Katso kaikki keskusrahaston Lokakuun haun apurahansaajat täältä.