Kulttuurin tukijoukot: Kulttuuri kasvattaa kriisinkestävyyttä
Kannatusyhdistyksen johtokunnan jäsenenä joulukuussa 2024 aloittanut Fazerin maineenhallinnasta vastaava viestintäjohtaja Liisa Eerola perää kulttuurikeskusteluihin sekä–että-ajattelua joko–tai-ajattelun sijaan. Kulttuuri on monimuotoista ja kuuluu kaikille. Se on myös osa maamme kriisinkestävyyttä.

Miten kulttuuri näkyy arjessasi?
Kulttuurin osa-alueista koen taiteen itselleni läheisimmäksi. Lähipiirissäni on aina ollut muusikoita, ja olen nuorena itsekin soittanut muun muassa Sinfoniaorkesteri Vivossa ja laulanut yhden kesän Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa. Viihdyn niin kevyen musiikin keikoilla kuin klassisen musiikin konserteissa. Lisäksi nautin museoista, oopperasta ja teatterista.
Olen myös toiminut Martoissa eri luottamustehtävissä vuosien ajan. Kansalaisjärjestön työ hyvän arjen edistämiseksi sopii hyvin yhteen elintarvikealalla tekemäni uran kanssa.
Jos saisit muuttaa yhden asian Suomen kulttuurikeskustelussa, mikä se olisi?
Omaan silmään keskustelu kulttuurista pyörii paljon kustannusten ja säästöjen ympärillä. Se on tässä ajassa tavallaan ymmärrettävääkin, mutta itse toivoisin, että puhuttaisiin myös kulttuurin ja taiteen positiivisista vaikutuksista, joista on paljon tutkimustietoakin. Kulttuuri luo hyvinvointia.
Kulttuuri ei ole mikään harvojen etuoikeus, vaan se kuuluu meille kaikille. Usein kulttuuri ja taide ymmärretään synonyymeiksi, mutta kulttuuri on paljon laajempi käsite. Meillä on esimerkiksi valtavan monipuolinen ruokakulttuuri, joka pitää pitkää perinnettä yllä ja tuo meitä yhteen. Ajatellaan vaikkapa niinkin arkista asiaa kuin leipä, joka on erilaista idässä ja lännessä. Suomalainen saunakulttuuri on sekin vahva ja luo yhteenkuuluvuutta.
Ystäväni, viulisti ja kulttuurivaikuttaja Eriikka Maalismaa korosti eläessään sitä, että kulttuurikeskustelun ei pitäisi olla koskaan joko–tai, vaan sekä–että. Hänen perintöään haluan vaalia. Näkökulmien monimuotoisuus on tärkeää.
Viestintäjohtajana ymmärrät myös kriiseihin varautumisen merkityksen. Miten kulttuuri ylläpitää Suomen kriisinkestävyyttä?
Tämä onkin intohimoaiheeni! Kulttuurihan on mainittu myös virallisessa yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Se on osa henkistä kriisinkestävyyttä. Kyseessä ei ole vain se, miten säilytämme arvokkaan kulttuuriperintömme kriisitilanteissa, vaan myös se, miten yhteisönä kestämme kriisejä. Tilanteissa, joissa kansakunnan turvallisuudentunnetta halutaan horjuttaa luomalla kiiloja ja vastakkainasettelua, on tärkeää, että meillä on jotain, mikä meitä yhdistää ja mihin tukeudumme. Sitä on kulttuuri. Se kasvattaa resilienssiämme vaikeissakin tilanteissa.
Taiteen ja kulttuurin yhdistävä vaikutus on kiistatonta. Olin Lontoossa katsomassa Mamma Mia -musikaalia ja koin, kuinka kymmenistä eri kansallisuuksista tulevat ihmiset tunsivat yhteenkuuluvuutta laulaessaan tuttuja musikaalin lauluja.
Myös vierauden kautta voi lähentyä. Taide auttaa meitä näkemään asioita uudella tavalla ja sitä kautta ymmärtämään erilaisia tapoja ajatella.