Teksti ja kuvat: Laura Iisalo

Klassista musiikkia pidetään joskus abstraktina ja jopa elitistisenä taidemuotona. Musiikkipedagogi Teemu Laasasta lokeroiminen harmittaa, ja siksi hän on halunnut profiloitua klassisen musiikin puolestapuhujana.

Laasanen on toiminut pianonsoiton lehtorina Mikkelin musiikkiopistolla vuodesta 2003, ja Mikkelin musiikkijuhlien festivaalijohtajana vuodesta 2018 lähtien. Vaikka hän aloitti pianonsoiton jo kuusivuotiaana, vei klassinen musiikki hänet mennessään vasta parikymppisenä matematiikan opiskelijana.

– Klassinen musiikki vaatii keskittymistä ja hiljentymistä, ja se on nopeaa mielihyvän tavoittelua suosivassa yhteiskunnassa jäänyt marginaaliseen asemaan. Minulle se tarjosi hyvin rikkaan maailman ja päätin sittenkin opiskella musiikkia, eikä paluuta ole sen jälkeen ollut, Laasanen kertoo.

Tuota ilosanomaa hän haluaa välittää myös muille. Vuonna 2014-2015 Laasanen toteutti Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston myöntämän apurahan avulla kiertueen, jossa hän soitti pianoa ja kertoi Tšaikovskin Lastenalbumin ympärille kirjoittamaansa kertomusta Etelä-Savon kouluissa.

– Usein sanotaan, ettei musiikkia voi selittää, mutta minulle se on monen taiteenlajin summa. Musiikki välittää tunteita ja sen tarinallisuus on aina ollut minulle luontevaa, Laasanen sanoo.

Kyläkoulukiertueen päätyttyä Laasanen päätti levyttää tarinansa ja pyysi lukijaksi Mikkelin teatterista tutun näyttelijän Risto Kopperin. Syntyi kuunneltava ja luettava musiikkisatu, jonka kuvituksesta vastasi Marija Dergaeva. Työryhmälle myönnettiin Etelä-Savon rahastosta 10 000 euron apuraha, ja Nuken tarina julkaistiin omakustanteena elokuussa 2017.

Ensimmäinen 600 kappaleen painos myytiin loppuun hetkessä, ja samaan aikaan Laasasen ajatuksissa muhi jo seuraava kirjaidea Edvard Griegin lyyrisiin kappaleisiin pohjautuen, jonka Laasasen musiikkipedagogina ja kirjoittajana työskentelevä vaimo Noora Nikka otti työstääkseen.

Klassisella musiikilla on tutkittuja terveysvaikutuksia

Laasasen pitkän tähtäimen suunnitelmana on rakentaa kansainvälinen kirjasarja ja luoda uusia tapoja tehdä klassista musiikkia tutuksi suurelle yleisölle. Tammikuussa 2019 Laasanen, Nikka ja Kopperi perustivat luovan alan MusicFairyTales-yrityksen, jonka uusin aluevaltaus on musiikkia, teknologiaa ja tarinankerrontaa yhdistävä Satuseinä.

Interaktiivista seinää koskettamalla lapset voivat omin käsin ohjata klassiseen musiikkiin pohjautuvia satuja esimerkiksi maalaamalla tai soittamalla seinälle heijastettua fantasiaharppua.

Konsepti on toteutettu yhteistyössä interaktiivisia ratkaisuja tuotteistavan OiOin kanssa ja se soveltuu Laasasen mukaan varhaiskasvatuksen ja musiikkiterapeuttien käyttöön, tai vaikkapa sairaaloiden, kauppakeskusten ja lentokenttien leikkihuoneisiin.

Musiikkisatukirjoja on tähän mennessä julkaistu kolme kappaletta ja niistä uusin, Sibeliuksen ja Madetojan musiikkiin pohjautuva Maaria Taivaanlaulaja, on ensimmäinen vartavasten Satuseinää varten tuotettu tarina. Sen kirjoittamisesta vastannut Nikka työstää paraikaa Kulttuurirahaston kuuden kuukauden työskentelyapurahan turvin ranskalaissäveltäjien Debussyn ja Ravelin musiikkiin perustuvaa Meren Salaisuus -satua.

– Vaikka pääasiallista kohderyhmää ovatkin lapset, olemme saaneet etenkin ikäihmisiltä positiivista palautetta. Yksi tulevaisuuden tavoitteista onkin tuottaa räätälöityjä musiikkitarinatuotteita myös palvelutalojen käyttöön, Laasanen kertoo.

Viiden vuoden päästä, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, löytyy Satuseiniä kymmenistä kohteista Suomessa ja ulkomailla. Laasaselle hanke on kuitenkin enemmän kuin liiketoimintamahdollisuus, sillä se tarjoaa tilaisuuden saattaa klassisen musiikin ilosanomaa maailmanlaajuisesti.

– Klassisen musiikin terveysvaikutuksista on tutkittua tietoa; se parantaa keskittymistä ja auttaa käsittelemään monenlaisia tunteita. Haluan osaltani tukea pitkäjänteisyyttä ja kestävää kehitystä musiikin avulla, hän tiivistää.