Teksti: Antti Kivimäki
Kuvat: Johannes Wiehn

Tavallisen tuntuinen ”kesäflunssa” voi olla hyttysen levittämä virustauti. Suomessa hyttyset levittävät Inkoo-virusta ja Chatanga-virusta ja varsinkin Itä- ja Keski-Suomessa Sindbis-virusta.

– Oireet jäävät näissä yleensä lyhyen kuumetaudin kaltaisiksi. Harva käy normaalioloissa lääkärissä, jos kesällä on hetken kuumetta, joten piileviä tapauksia on enemmän kuin todettuja tapauksia, kertoo virologian tutkijatohtori Essi Korhonen Helsingin yliopistosta.

Viime aikoina Sindbis-tapauksia eli pogostantautia on Suomessa rekisteröity joitain kymmeniä vuosittain, mutta vuonna 2002 sairastuneita havaittiin noin 600.

Pogostantaudin aiheuttama ihottuma häviää nopeasti, mutta huonolla tuurilla niveltulehdusten kierre voi jatkua vuosikausia. Inkoo- ja Chatanga-virukset voivat satunnaisesti aiheuttaa myös neurologisia oireita.

Hyttysistä ja niiden levittämistä viruksista on syytä pysyä kärryillä myös siksi, että lämpimissä maissa hyttysvälitteiset taudit, kuten malaria, zikavirus ja denguekuume, ovat suuri riesa.

– Ilmaston lämmetessä Suomeenkin voi levitä hyttyslajeja, jotka voivat levittää täällä uusia viruksia. Toisaalta suomalaiset voivat matkoilta palatessaan tuoda mukanaan viruksia, joita täkäläiset hyttyslajit ehkä pystyvät levittämään, Korhonen sanoo.

Hän oli Kulttuurirahaston tuella post-doc-tutkijana mukana Helsingin yliopiston lajikartoitusryhmässä, joka tänä vuonna julkaistussa artikkelissa raportoi, että Suomessa elää 43 hyttyslajia eli kaksi lajia enemmän kuin 1970-luvun kartoituksessa.

– Se ei vielä tarkoita, että lajit olisivat uusia. Ehkä ne havaittiin vasta nyt.

Hyttysiltä havaittiin myös paljon uusia viruksia. Nämä virukset eivät tartu ihmiseen ja siksi niitä ei ole aiemmin juuri tutkittu.

– Hyttysten omat virukset voivat vaikuttaa hyttysen herkkyyteen kantaa ihmisille haitallisia viruksia. Ne voivat altistaa hyttystä ihmisviruksille mutta myös estää ihmisvirusten pääsyä hyttyseen. Tällä voi olla merkitystä sen kannalta, kuinka virukset leviävät Suomeen.

Korhonen analysoi niin potilailta saatuja virtsa- ja verinäytteitä kuin hyttysnäytteitäkin. Hän kerää kuupalla hyttystoukkia seisovista vesialtaista sekä aikuisia naaraita hiustenkuivaajan näköisellä hyttysimurilla.

Jo viiden vuoden ajan hän on ollut mukana Helsingin ja Nairobin yliopistojen yhteisprojektin hyttystiimissä. Potilaiden verinäytteitä ja hyttysiä on kerätty Nairobin slummeissa, Helsingin yliopiston tutkimusasemalla Kenian Taitavuorilla ja rannikolla Mombasan seudulla. 

Tutkijat havainnoivat samalla ympäristöä, jotta voivat mallintaa, kuinka se vaikuttaa hyttysvirusten leviämiseen. Taitavuorilla he havaitsivat hyvin urbaanin, intialaista alkuperää olevan dengueviruskannan.

Työreissut ovat kaukana huvittelusta. Päivät kuluvat hyttysimurin kanssa pienen kylän yleisessä käymälässä kontaten, tiheissä usvametsissä samoten ja autokorjaamojen rengaspinoissa kiipeillen.

Usein hyttysiä kerätään ihmisten kodeissa ja markkinapaikoilla.

– Kun palataan puoli kahdeksalta tukikohtaan, ne kaikki pitää vielä lajitella ja pakastaa, muuten keruu on ollut turhaa. Työ kestää usein aamuyön puolelle, ja auringonnousun aikaan pitääkin jo valmistautua uudelle keruumatkalle.

Samalla suomalaistutkijat auttavat kenialaisia luonnontieteilijöitä luomaan omaa tutkimusinfrastruktuuriaan ja neuvovat myös tavallisia ihmisiä.

– Jos jossain kylässä on ollut erityisen paljon hyttysiä, olemme kehottaneet peittämään seisovan veden altaita. Ylipäätään ihmiset ovat suhtautuneet meihin Keniassa hyvin lämpimästi ja vieraanvaraisesti.

Tänä kesänä Korhonen on tutkinut Pohjanmaalla jänisruttoa. Jostain syystä Suomessa ja Ruotsissa hyttyset levittävät Francisella tularensis -bakteeria, mutta muualla jänisrutto ei tartu hyttysvälitteisesti.

Stadin Hyttyset -hankkeessa taas kartoitetaan pääkaupunkiseudun hyttyslajistoa ja hyttysten kantamia viruksia.

– Se on Suomen mittakaavassa tiheästi asuttua aluetta, ja siellä myös on eniten maahantuloväyliä.

Kuinka paljon Suomessa pitää pelätä hyttysten levittämiä viruksia?

– Ei kovin paljoa. En jättäisi metsässä kulkemista sen takia, Korhonen sanoo.