Pirkanmaan alueellinen Säätiöpäivä 1.10.2016

Pirkanmaan alueellinen Säätiöpäivän tapahtuma järjestetään 1. lokakuuta 2016 kello 12–15 Finlaysonilla Siperian aukiolla. Silloin kymmenen tieteen, taiteen ja kulttuurin aloilla toimivaa pirkanmaalaista säätiöitä esittelee toimintaansa ja tuo mukanaan mielenkiintoisia esiintyjiä.

Säätiöistä mukana ovat Aimo Tukiaisen Purnun Säätiö, Eino Salmelaisen Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Jalmari Finnen Säätiö, Kustaa Hiekan Säätiö, Majaoja-säätiö, Pro Musica Säätiö, Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto ja Tampereen Oopperatoimintasäätiö.

Tapahtuman esiintyjät ovat säätiöiden tukemia taiteilijoita ja tieteentekijöitä. Musiikkia esittävät Iidamari Ahonen (viulu) ja Maila Böhm (piano); Osuma Ensemble; Petra Käppi (irimba eli tansanialainen sormipiano) ja Pekko Käppi (jouhikko); Laura Moisio (laulu ja kitara) sekä Tampereen Oopperan kuoro johtajanaan Petra Perttula. Lisäksi kauppatieteen tohtori Elina Närvänen kertoo Kuluttajakansalaiset aktiivisina ruokahävikin vähentäjinä -tutkimuksesta ja Petra Käppi Kulttuuriosuuskunta Uulun Encounters – Kohtaamisia -hankkeesta, jossa valtaväestö ja vastaanottokeskuksissa asuvat ihmiset kohtaavat taiteen parissa.

Säätiöpäivä on kaikille tarkoitettu Euroopan laajuinen tapahtumapäivä, jolloin säätiöt kertovat hyvää tekevästä työstään. Suomessa Säätiöpäivä järjestetään nyt kolmannen kerran.

Lisätietoja:
Esa Halme, Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston puheenjohtaja, esa.halme@pirkanmaa.fi
Silja Minkkinen-Poikolainen, Pirkanmaan rahaston asiamies, silja.minkkinen-poikolainen@skr.fi
 

Laulaja ja lauluntekijä Laura Moisio oli yksi Pirkanmaan Säätiöpäivän esiintyjistä.

Oiva Ketonen -seminaari 15.11.2016

Oiva Ketonen -seminaari yrittäjyyden tulevaisuudesta Pohjanmaalla järjestetään tiistaina 15.11.2016 klo 18.00 Vaasan yliopistolla (Tritonian Nissi-auditorio, Yliopistonranta 7).

Ohjelma
Tilaisuuden avaus: Etelä-Pohjanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Matti Jakobsson
Luennot
Miksi Suomessa ja Pohjanmaalla kannattaa yrittää, toimitusjohtaja Leena Mörttinen, Perheyritysten liitto
Yrittämisen haasteet ja riskit Pohjanmaalla, toimitusjohtaja Pasi Tuominen, Wapice Oy
Kommentti: professori Jussi Kantola
Keskustelua
Päätössanat: Asiamies Mika Virkkala, Etelä-Pohjanmaan rahasto

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. Tervetuloa!

Teuvalaissyntyinen akateemikko Oiva Ketonen (1913–2000) oli merkittävä suomalainen filosofi ja korkeakoulupoliittinen vaikuttaja. Ketosen laaja-alaisen ajattelun perinteen vaalimiseksi Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto ja Vaasan
yliopisto järjestävät joka vuosi Oiva Ketonen -luennon.

PoDoCo-apurahojen haku alkanut

Tohtorikoulutettujen ja elinkeinoelämän PoDoCo -yhteistyöohjelma edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti.

Yksittäisen PoDoCo-projektin kokonaispituus on 1-2 vuotta ja se jakautuu kahteen 6-12 kuukauden osaan. Aluksi on säätiörahoitteinen tutkimusvaihe ja sitä seuraa samanmittainen yrityksen rahoittama soveltava vaihe. PoDoCoa voi hyödyntää toimialariippumattomasti mikä tahansa yritys ja siihen voi ilmoittautua kuka tahansa väitöskirjan vastikään tehnyt tai lähiaikana väittelevä henkilö.

PoDoCo-ohjelman apurahat on tarkoitettu uusia uria aukovan tutkimukseen aiheesta, joka on elinkeinoelämän kannalta relevantti. Ohjelman puitteissa tohtori ja yrityskumppani ideoivat yhdessä tutkimushankkeen, jonka toteuttavalle tohtorille haetaan rahoitusta mukana olevilta säätiöiltä. Säätiöt myöntävät ohjelmaan valituille työskentelyapurahan vuodeksi tai puoleksi vuodeksi. Vuosiapurahan suuruus on 28.000€.

PoDoCo-ohjelman apurahat ovat haettavina 15.9–31.10.2016. Haun tulokset julkaistaan viimeistään joulukuussa 2016.

PoDoCo-ohjelma järjestää vuosittain kaksi hakukierrosta, jossa kussakin jaetaan noin 13 apurahaa. Seitsemän säätiötä ovat sijoittaneet PoDoCo-ohjelmaan noin 700 000 euroa vuodelle 2016. Ohjelman rahoittajasäätiöt ovat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin Rahasto, Tekniikan Edistämissäätiö,  Kaute-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Ohjelman toteutuksesta vastaa DIMECC Oy.

Lisätietoa
www.podoco.fi
Ohjelmapäällikkö Essi Huttu, essi.huttu(at)dimecc.com, puh. +358 40 840 9259

 

Taide toiseen -apuraha kiinnosti yhteisöjä ja taidelaitoksia

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt ensimmäiset Taide² -apurahat. Apurahoja myönnettiin yhteensä 660 000 euroa neljälle hankkeelle, joiden toteuttajat ovat Vantaan taidemuseo Artsi, Hämeenlinnan kaupungin Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, Suomen Metsämuseo Lusto sekä Viitasaaren kesäakatemia.

Suomen Kulttuurirahaston Taide² -apurahat olivat haettavana helmi-maaliskuussa 2016 ensimmäistä kertaa. Apuraha suunnattiin taiteen alan rekisteröidyille yhteisöille, säätiöille ja julkisille taidelaitoksille, joita kannustettiin yhteistyöhön keskenään tai vapaiden toimijoiden kanssa.

Taide² -apurahahakemuksia jätettiin hakuaikana 263, joista 12 valittiin toiselle kierrokselle. Hakemusten jatkokehittelyn jälkeen apuraha myönnettiin neljälle. ”Hakemuksia tuli ilahduttavan paljon, monipuolisesti eri taiteenaloilta”, kertoo Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Johanna Ruohonen.

Taide² -apuraha on tarkoitettu laajamittaisiin taiteellista tuotantoa uudistaviin hankkeisiin, jotka pyrkivät lisäämään ja monipuolistamaan taiteen laatua sekä laajentamaan taiteen yleisöpohjaa. Apurahalla halutaan mahdollistaa taiteellisen tuotannon pidempiaikainen suunnittelu- ja valmistelutyö sekä laajamittainen toteutus. ”Toivoimme hakemuksia, joissa on suunniteltu uusia yhteistyön malleja vapaan kentän ja olemassa olevien instituutioiden välille, myös kansainvälisesti”, Ruohonen kertoo.

”Valituilla hankkeilla on innostavan idean lisäksi selkeä suunnitelma taiteen yleisöjen lisäämiseksi ja tuotantorakenteiden uudistamiseksi. Nämä seikat yhdessä johtavat toivottavasti taiteellisesti korkealaatuisiin hankkeisiin”, Ruohonen kuvaa.

Taide toiseen -apuraha neljälle

Seinähullu Vantaa
Vantaan taidemuseo Artsin Seinähullu Vantaa -hankkeessa luodaan kaksitoista muraalia eli suurikokoista maalausta talojen päätyseiniin neljään kaupunginosaan Vantaalla. Tekijöinä on kotimaisia ja ulkomaisia taiteilijoita ja työryhmiä. Lisäksi kaksi teosta ideoidaan ja tehdään kotimaisten taiteilijoiden ja paikallisten asukkaiden työpajoissa, joita sparraavat ulkomaiset katutaiteen huippunimet.

”Seinähullu Vantaa elävöittää kaupunkikuvaa ja tuo taiteen lähelle asukkaita. Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu, että katutaide parantaa alueiden mainetta, asukkaiden viihtyvyyttä sekä sitoutumista asuinympäristöön”, kertoo Artsin johtaja Kati Huovinmaa.
 
Hankkeen työpajatoiminnassa, viestinnässä ja toteuttamisessa hyödynnetään katutaiteen erityisosaajien Street Art Vantaan ja G-Rexin osaamista sekä kaupunkiaktivismin ammattilaisia.

Hanke jatkaa Vantaalla käynnissä olevaa katutaidetoiminnan kehittämistä tiiviissä yhteistyössä Vantaan kaupungin eri toimijoiden sekä kiinteistöjen omistajien, erityisesti Y-säätiön kanssa.

RRR Rajoja rikkovat residenssituotannot
Hämeenlinnan kaupungin Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXin RRR Rajoja rikkovat residenssituotannot -hankkeessa taiteilija ja esimerkiksi urheilun, tieteen, liike-elämän tai muun alan osaaja työskentelevät työparina yhdessä lapsi- tai nuorisoryhmän kanssa tavoitteenaan tuottaa taiteellinen teos. Hankkeita toteutetaan myös osahankkeina, yhteistyössä kymmenen lastenkulttuurikeskuksen kanssa eri puolilla Suomea.
Työpareja nimetään 15 ja ne valmistelevat teoksia erilaisissa paikallisissa tiloissa kuten leikkipuistoissa, tehdashalleissa tai vaikkapa taloyhtiön kerhohuoneissa. Tarkoituksena on, että paikka tuo oman innoituksensa taiteelliseen prosessiin. Muutamissa osahankkeissa paikat on valmiiksi valittu, osassa taiteilija on itse mukana valitsemassa kohdetta.
Kokemuksista kootaan julkaisu, jossa taiteellinen prosessi ja residenssituotantomalli kuvataan ja mallinnetaan. Julkaisua jaetaan mm. Lastenkulttuurikeskusten liiton sekä Kuntaliiton kautta.

Myrskyn merkit
Suomen Metsämuseo Luston hankkeessa Myrskyn merkit tuotetaan uudelleen hyödynnettävä myrskykonsepti: prosessikuvaus taiteen, tieteen ja kulttuurin törmäytyksestä ja siinä saaduista oppimiskokemuksista. Konsepti yhdistää eri alojen sisältöjä ja tekemisen tapaa, haastaa totuttuja prosesseja ja on jatkossa sovellettavissa muihin teemoihin ja muille toimijoille.

Myrskykonseptin avulla hankkeessa toteutetaan uusia yleisöjä etsivä näyttelyllinen ja toiminnallinen Myrskyasema: eri taiteenlajien, luonnontieteen ja kulttuurintutkimuksen tulkinta myrskystä ja sen kokemisesta. Se on kulttuurihistoriallisten museoiden esittämistavan mukaisesti juonellinen, mutta taiteen tapaan teosmainen kokonaisuus, johon voi tutustua esimerkiksi museo-, luonto- ja tiedekeskustiloissa ja joka voi jatkaa elämäänsä kiertämällä muuallakin. Myrskyaseman teokset valottavat muun muassa myrskyjen historiaa ja tulkintaa kansanperinteestä tähän päivään, myrskyjen syntymistä sekä ihmisten myrskykokemuksia ja -muistoja.

Hankkeeseen liittyy myös verkossa ja luonnossa nähtäviä osia. Hankkeen työryhmällä on monipuolista asiantuntemusta kuvataiteen, teatteritaiteen, meteorologian, kansatieteen, folkloristiikan, Suomen historian, museologian, valokuvauksen, viestinnän, teknologian ja käsikirjoittamisen alalta. Hankkeessa hyödynnetään Luston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran myrskykokemusten keruussa tallennettua aineistoa. Tallentamiseen voi osallistua 30.9.2016 asti osoitteessa www.finlit.fi/myrsky.

Lusto – Suomen Metsämuseo on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo, joka tallentaa, tutkii ja edistää suomalaista metsäsuhdetta, sen vahvistumista ja ilmenemismuotoja.

Huoltamo: Musiikin aika

Viitasaaren kesäakatemian Huoltamo: Musiikin aika -hankkeen tarkoituksena on edistää nuorten taiteen ammattilaisten valmiuksia toimia nykytaiteen kansainvälisellä kentällä, kohdata yleisöjä ja näin parantaa heidän yhteistyö- ja työllistymismahdollisuuksiaan. Tätä toteutetaan esimerkiksi työpajojen, kurssien, residenssitoiminnan, yleisötilaisuuksien ja konserttien kautta. Hankkeessa laajennetaan osaajien ja opiskelijoiden piiriä nykymusiikista muihin taiteen muotoihin sekä toteutetaan merkittäviä nykymusiikin klassikkoteoksia, joita kuullaan Suomessa harvoin tai ei koskaan.

Hanke ryhmittyy kolmen pääteeman ympärille, jotka ovat autonomia ja vuorovaikutus, digitaalisuus ja hybridit sekä tulevaisuuden kuratointi. Hanke tekee yhteistyötä mm. Sibelius-Akatemian, Korvat auki ry:n sekä Music Finlandin kanssa.

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto, erityisasiantuntija Johanna Ruohonen, johanna.ruohonen(at)skr.fi

Vantaan taidemuseo Artsi, Kati Huovinmaa, kati.huovinmaa(at)vantaa.fi

Hämeenlinnan kaupunki, Lasten ja nuorten taidekeskus ARX, palvelupäällikkö Noora Herranen, noora.herranen(at)hameenlinna.fi

Suomen Metsämuseo Lusto, vt. näyttelypäällikkö Reetta Karhunkorva, reetta.karhunkorva@lusto.fi, 050 328 9644 ja intendentti Leena Paaskoski, leena.paaskoski(at)lusto.fi
Viitasaaren kesäakatemia, taiteellinen johtaja Johan Tallgren, johan.tallgren@musiikinaika.org, 040 724 6345 ja toiminnanjohtaja Vilja Ruokolainen, vilja.ruokolainen(at)musiikinaika.org
 

Haminan vanhojen talojen tarinat tutkitaan

Haminan linnoituksen wanhat talot ry haluaa selvittää kaupungin vanhan linnoituksen asuintalojen historian elävöittääkseen kaupunkia.

Matti Parpola, Haminan Wanhat talot -yhdistyksen perustajajäsen

Matti Parpola, yksi yhdistyksen perustajajäsenistä

– Haminan vallit, linnoitus sekä julkiset rakennukset kuten kirkot ja raatihuone on kunnostettu upeasti ja niiden historia tunnetaan hyvin, mutta linnoituksen vanhoja taloja ei, yksi yhdistyksen perustajajäsenistä, Matti Parpola kertoo.

Yhdistyksen jäseniä kiinnostavat sekä linnoituksen talot että tontit joille ne on rakennettu, sillä tonteilla on tapahtunut paljon jo ennen nykyisten talojen rakentamista. Tähän mennessä on tehty alueen tonttikartta vanhimpien tunnettujen tonttien mukaan, selvitetty vanhat tonttinumerot, kadunnimet ja palovakuutusasiakirjat.

– Niiden avulla kaivamme arkistoista tietoja ja määrittelemme, mihin nykytaloon mikäkin historiallinen tapahtuma liittyy.
Tietoa haetaan Kymenlaakson maakunta-arkistosta sekä Viipurin, Tukholman ja Pietarin arkistoista.

– Haluamme, että tieto on julkista ja kaikkien käytössä. Meille on myös tärkeää tehdä huippulaatuista työtä ja kerätä aukotonta tietoa, Parpola sanoo. Yksi päätavoitteista on tietokirjan julkaisu.

Toiveissa on myös Haminan matkailun edistäminen.

– Aina siellä asuneet ovat saattaneet sokeutua kaupungin hienoudelle ja sille, kuinka ainutlaatuinen kaupunki on, Parpola arvelee. Yhdistyksen tavoitteena on, että vanhoista taloista kerätyt tiedot olisivat jokaisen matkailijan käytössä esimerkiksi älypuhelimen sovellusten kautta.

Vanha julkisivu Haminassa

Vanhaan linnoitusalueeseen liittyy Parpolan mukaan paljon tarinoita, joita ei ole kirjattu ylös.

Tarinat heräävät henkiin

Vanhaan linnoitusalueeseen liittyy Parpolan mukaan paljon tarinoita, joita ei ole kirjattu ylös. Hänen omassa kotitalossaan toimi 1900-luvun alussa suutarinverstas, ja kellarissa viinikellari. Verstas olikin kasakoiden suosiossa, sillä he saattoivat hiippailla sukkasillaan kellariin nauttimaan juomista kunnes saappaat olivat valmiit.

– Myös kaupungin suurin konna on omistanut talon. Hänet tuomittiin aika kamalista rikoksista, joten jos tontilla alkaisi kaivella, sieltä voisi löytyä kaikenlaista.

Yhdistys onkin jo järjestänyt alueella erilaisia tapahtumia. Esimerkiksi Hamina Tattoon aikana talojen pihat avattiin yleisölle ja niillä järjestettiin konsertteja ja taidenäyttelyjä. Toinen tapahtuma on ollut polkuautokilpailu, jossa kierretään korttelia 24 minuutin ajan.

– Juuri tällaista toimintaa haluammekin, jotta kaupunki herää henkiin uudessa ajassa.

Hymyilevän miehen tarina hurmasi ohjaajan

– Elokuvantekijälle taiteellinen vapaus on kaikki kaikessa. Ehkä nyt sitä on helpompi pyytää, kun voi osoittaa että on aiemminkin ollut luottamuksen arvoinen, pohtii ohjaaja Juho Kuosmanen. Hänen elokuvansa Hymyilevä mies voitti toukokuussa Cannesin elokuvajuhlilla Un Certain Regard -palkinnon ja sen jälkeen elokuvalle ja sen ohjaajalle on povattu suurta menestystä.

Cannesissa saadun huomion vaikutus kokonaisuudessaan selvinnee vasta myöhemmin, mutta Kuosmanen sanoo, että ainakin yhteistyökumppanit toki pitävät huomiosta. Hymyilevä mies vaikuttaa Kuosmasen mukaan myyvän hyvin ulkomaillakin ja ohjaaja iloitsee myös siitä, jos sen myötä muutkin suomalaiset tekijät saavat huomiota.

– Kun jostain maasta yksi tekijä huomataan, se kääntää katseet siihen maahan muutenkin.

Hymyilevän miehen tarina hurmasi ohjaajan

Poikkeuksellinen mies, poikkeuksellinen elokuva

Idea Hymyilevään mieheen tuli vuonna 2011. Kuosmanen koetti kirjoittaa pariakin käsikirjoitusta, mutta ne eivät millään tuntuneet sujuvan. Kuosmasen lopputyönään ohjaama Taulukauppiaat oli voittanut Cannesin parhaan opiskelijaelokuvan palkinnon. Se merkitsi, että Kuosmasen ensimmäinen pitkä elokuva esitettäisiin myös festivaaleilla, mikä toi lisää painetta työhön. Sitten Kuosmanen törmäsi nyrkkeilijä Olli Mäen tarinaan.

– Ajattelin, että sen kautta voisin käsitellä samoja tunteita, eli paineita ja menestystä, sitä mitä se kenellekin tarkoittaa.

Hymyilevä mies kuvaa Olli Mäen valmistautumista maailmanmestaruusotteluun. Samaan aikaan Mäki huomaa rakastuneensa.

Kuosmasta kiinnosti, miten Mäestä ennen ottelua rakennettiin kansakunnan sankarihahmoa, vaikka nyrkkeilijä itse koki, ettei tulossa ollut sankaritarinaa.

– Olli Mäki oli hyvä nyrkkeilijä, mutta hänen kiltti luonteensa oli ristiriidassa lajin kovuuden kanssa. Poikkeuksellisesta nyrkkeilijästä piti tehdä poikkeuksellinen nyrkkeilijäelokuva.

Mykkäelokuvista virkistystä

Nyt Kuosmasella on työn alla kaksi käsikirjoitusta ja talven aikana hän kuvaa mykkäelokuvaa Loud Silents -festivaaleille. Luvassa on uusi versio Suomen vanhimmasta elokuvasta, Salaviinanpolttajista vuodelta 1907.

Kuosmasella on mykkäelokuvan tekemisestä kokemusta jo vuodelta 2012, jolloin hän teki elokuvan Romu-Mattila ja Kaunis Nainen. Sitä esitetään taas Pariisin elokuva-arkistossa Hymyilevän miehen ensi-illan yhteydessä.

– Välit elokuvien välillä ovat pitkiä ja prosessit kestävät kauan, varsinkin kun haluaa olla kaikessa mukana. Siksi on hyvä, että on välissä lyhyempiä töitä, että hommassa pysyy mukana tekeminen ja leikkisyys. Mykkäelokuvat ovat virkistäviä projekteja ja tuovat myös ideoita.

Hymyilevä mies teattereissa 2.9.2016

Teksti: Jenni Heikkinen
Kuvat Hymyilevä mies -elokuvan kuvauksista.

Julkinen tunnustus korjaa urheilijan kokemaa vääryyttä

Tutkija Mika Hämäläisen työn tuloksille riittää juuri nyt kysyntää. Haastattelupäivää edeltävänä yönä on tullut uutinen, että keihäänheittäjä Antti Ruuskasen Lontoon olympialaisissa saama pronssi kirkastuukin hopeaksi kilpakumppanin dopingkäryn myötä. Kesällä julkaistussa artikkelissaan Hämäläinen tarkasteli, miten tällaisessa tilanteessa voitaisiin toimia mahdollisimman oikeudenmukaisesti: miten jälkikäteen korjataan se epäreiluus, että urheilija on menestynyt dopingiin turvautumalla? 

Tutkija Mika Hämäläinen

Tutkija Mika Hämäläinen. Kuva: Nils Sandman

Hämäläinen listaa kahdeksan toimenpidettä tilanteen korjaamiseksi. Näitä ovat hylkäys ja sijoitusten uudelleenjako, tulosten muuttaminen, mitalien uudelleenjako, kilpailukielto, oikeudellinen seuraus, uusintaottelu, anteeksipyyntö sekä anteeksianto.

– Uskon, että paras vaihtoehto on jonkinlainen järkevä yhdistelmä näistä –uusintakilpailua lukuun ottamatta.

Erityisen tärkeänä hän pitää mitalien uudelleenjakoa, joka tulisi toteuttaa näyttävästi.

– Uuden seremonian voisi pitää arvokisojen yhteydessä. Olen miettinyt, voisiko kärynnyt urheilija osallistua seremoniaan ikään kuin anteeksipyyntönä. Jos hän luovuttaisi mitalin, se voisi luoda juhlavampaa tunnelmaa. Kärynneen pitäisi kuitenkin olla mukana vapaaehtoisesti, ei pakotettuna.

Hämäläisen mukaan mitaliseremonia on tärkeä, sillä siinä tulee esiin kilpailun sosiaalinen puoli.

– Urheilukilpailu on sosiaalista toimintaa ja kilpailua motivoi vertailu toisiin, Hämäläinen selittää.

Siksi myös lopputuloksessa sen julkisuus on merkittävä osa, ei riitä että vain urheilija itse tietää miten on pärjännyt.

Reiluus rangaistuksissa

Jos oikaisutoimenpiteitä käytetään huonosti, ne voivat lisätä epäreiluutta.

– Kun esimerkiksi jaetaan kilpailukieltoja, tavoitteina on, että sääntöjä rikkonut ei hyötyisi rikkeestään, että sanktiot toimisivat pelotteena ja että ne rankaisisivat. Voisi ajatella, että tavoitteet täyttyisivät paremmin, mitä ankarampi rangaistus on, mutta eivät rangaistukset aina toimi niin. Voi esimerkiksi olla lieventäviä asianhaaroja, jotka vähentävät syyllisyyttä.

Rangaistuksen reiluuden kannalta Venäjän joukkueen kohtelu Rion olympialaisissa on kiinnostava tapaus, sillä siinä rangaistaan yksittäisten urheilijoiden sijaan koko joukkuetta, kun muun muassa koko yleisurheilujoukkue suljetaan kisoista.

– Kollektiivinen rangaistus on tehokas, mutta samallahan syyttömiäkin rangaistaan. Silloin tehokkuus ja yksilönvapaus asettuvat vastakkain, sillä olemme tottuneet ajattelemaan, että jokaisella yksilöllä tulee olla vapaus tavoitella menestystä. Näiden arvojen välille pitäisi löytää tasapaino.

Tutkittavaa riittämiin

Toistaiseksi Hämäläinen on tutkinut urheilua, mutta hänen toiveenaan olisi tarkastella myös koulutukseen liittyviä tilanteita.

– Ratkaisevat kokeet, kuten ylioppilas- ja pääsykokeet, ovat urheilukisoihin vertautuvia kilpailutilanteita. Niissäkin joudutaan miettimään oikaisutoimenpiteitä, jos jälkikäteen käy ilmi, että joku on esimerkiksi huijannut tai jonkun pisteet on laskettu väärin.

Meneillään olevat olympialaiset, uutiset doping-käryistä ja tuloslistojen korjaaminen ovat Hämäläisen tutkijan työn kannalta kiinnostavia.

– Kyllähän ne tutkijan innostusta herättävät ja aiheen valinta tuntuu onnistuneelta. Katselen silti olympialaisia lähinnä urheilufanina, ja odotan kovasti esimerkiksi Usain Boltin suorituksia.

Teksti: Jenni Heikkinen
Kuvat: Harri Tahvanainen ja Nils Sandman

Työskentelyapurahat taiteilijaresidensseihin haettavissa 18.8.-16.9.

Suomen Kulttuurirahaston residenssitoiminta on uudistunut. Kuvataiteilijoiden haettavana on nyt residenssijaksoja Aasiassa, tanssijoiden ja muiden näyttämötaiteen tekijöiden uusi residenssikohde on Portugalissa.

Suomen Kulttuurirahasto myöntää vuosittain apurahoja työskentelyyn taiteilijaresidensseissä. Työskentelyapurahoja voi hakea 18.8.-16.9.2016 verkkopalvelussa. Hakukohteita on neljä: Hôtel Chevillon Ranskassa, SeMA Nanji Soulissa Etelä-Koreassa, Tokyo Wondersite Japanissa sekä O Espaço do Tempo Portugalissa. Työskentelyapurahan määrä on 2000 euroa kuukaudessa tai Portugaliin 500 euroa viikossa.

O Espaço do Tempo -residenssin myötä Suomen Kulttuurirahasto tarjoaa nyt myös tanssitaiteilijoille mahdollisuuden residenssityöskentelyyn. Kulttuurirahasto lähettää Portugaliin yksittäisiä tanssijoita ja muiden näyttämötaiteiden edustajia tai korkeintaan viiden hengen työryhmiä 2-4 viikon työskentelyjaksoiksi. Vuonna 2017 ryhmiä lähetetään korkeintaan neljä.

Kuvataiteilijat voivat nyt hakea työskentelemään Etelä-Koreaan tai Japaniin residensseihin. SeMA  Nanjiin Souliin että Tokyo Wondersiteen Tokiossa myönnetään molempiin yksi kolmen kuukauden työskentelyapuraha. Kuvataiteilijoille on lisäksi tarjolla myös neljä kolmen kuukauden apurahaa Hôtel Chevilloniin Ranskaan.

Hôtel Chevilloniin voivat hakea myös kirjailijat ja kääntäjät, joille on jaossa kaksi kolmen kuukauden työskentelyapurahaa.

Tarkempaa tietoa residensseistä ja niihin myönnettävistä apurahoista sekä hakemisessa osoitteessa www.skr.fi/taiteilijaresidenssit

 

 

Argumenta-apurahat haussa 15.8.-9.9.2016

Argumenta-apuraha on tarkoitettu tieteellisesti kiinnostavien ja yhteiskunnallisesti laajakantoisten aiheiden käsittelemiseen. Argumenta-haku on avoinna 15.8.-9.9.2016. Haku on kaksivaiheinen. Rahoituksen määrä yhdelle hankkeelle on n. 100 000–
150 000 euroa, ja se on tarkoitettu seminaarien ja työpajojen koordinointikuluihin, ei tutkimuskuluihin.

Hakemukset toimitetaan Suomen Kulttuurirahastolle sähköisen hakujärjestelmän kautta. Esityksistä valitaan ne hankkeet, joiden johtajilta pyydetään tarkemmat hankesuunnitelmat ja budjetit.

Argumenta on rahoitusmalli, jonka tarkoitus on luoda edellytykset kestävien argumenttien löytämiseksi merkittävien tutkimusaiheiden avoimiin kysymyksiin. Argumentat ovat poikkitieteellisiä hankkeita, joissa kilpailevia näkökulmia teorioihin ja käytäntöihin tuodaan laaja-alaisesti keskusteluun mukaan. Tavoitteena on tuoda päätöksentekijät ja tutkijat yhteen ja saattaa keskustelujen tulokset julkisuuteen, niin että ne voivat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Argumentan kriteerit ovat:
1. Aihe on sekä tieteellisesti kiinnostava että yhteiskunnallisesti laajakantoinen.
2. Aiheeseen liittyy tieteellisesti kiistanalaisia kysymyksiä, joista pyritään muodostamaan kokonaiskuva eri tieteenalojen välisessä keskustelussa.
3. Hankkeessa löydettyjä tieteellisiä perusteluja saatetaan julkisuuteen niin, että ne voivat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Argumentan ydin on useiden seminaarien ja mahdollisten työpajojen kokonaisuus, johon voi liittyä myös muuta toimintaa, mutta rahoitusta ei ole tarkoitettu varsinaiseen tutkimustyöhön. Rahoitus on tarkoitettu kattamaan lähinnä koordinaattorikuluja sekä seminaarien ja muiden tapahtumien järjestämistä. Seminaareihin voi osallistua sekä tutkijoita, yleisöä että päättäjiä, mutta Argumentan keskeinen sisältö ja päämäärät ovat tieteellisiä. Lähestymistapa on korostetusti tieteiden välinen. Usein samaa ongelmaa tutkitaan eri tieteenaloilla, mutta yhteistä kieltä ratkaisujen hahmottamiseksi on vaikea löytää. Argumentan tarkoitus on luoda seminaarien sarja ja kielellinen silta, jolloin vältetään liturgia ja liitetään keskustelu siihen, mitä tutkijat tekevät.

Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Johanna Ruohonen, 09 6128 1247, johanna.ruohonen@skr.fi

Lisätietoa: www.skr.fi/argumenta

Tieteen popularisoinnin työpaja syyskuussa Oulun yliopistossa

Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan maakuntarahasto järjestää yhteistyössä Oulun yliopiston Tutkimuksen tukipalveluiden kanssa tieteen popularisointiin liittyvän kaksipäiväisen työpajan (2.9. ja 14.9. klo 12-15.45), jonka teemana on tieteen yleistajuistaminen. Maksuton tilaisuus on tarkoitettu lähinnä tieteen yleistajuistamisesta ja eri viestintätavoista kiinnostuneille tutkijoille ja tutkijakoulutettaville. Kouluttajana toimii sosiaaliseen mediaan ja videomarkkinointiin erikoistunut markkinointitoimisto Kuulu Oy. Työpajan rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntarahasto.

Yleistajuistamista tarvitaan esimerkiksi, kun halutaan kertoa tutkimuksesta suurelle yleisölle, jollekin tieteenalaa tuntemattomalle kohderyhmälle, viestiä tutkimuksen vaikuttavuudesta tai kuvata tutkimushankkeen vaikuttavuutta. Yleistajuistamista tarvitaan myös rahoitushakemuksissa, kun hakemustekstejä arvioivat henkilöt eivät tunne syvällisesti hakemuksen tieteenalaa.

Suomessa voidaan antaa onnistuneesta ja merkittävästä tieteen yleistajuistamisesta myös Valtion tiedonjulkistamispalkinto. Myös kirjallisuuspalkinto Tieto-Finlandia annetaan usein nimenomaan onnistuneesta tieteen yleistajuistamisesta.
 
Ilmoittautumiset 30.8. mennessä:
 
www.kuulu.fi/tieteen-popularisointi-koulutus

Lisätietoa: pohjois-pohjanmaa(at)skr.fi