Päijät-Hämeen rahasto jakoi tukea tieteelle ja taiteelle 439 000 euroa

Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahasto vietti 46. vuosijuhlaansa Lahdessa 13.5.2017. Rahasto jakoi apurahoja yleis- ja nimikkorahastoista yhteensä 439 000 euroa, kaikkiaan 52 saajalle. Hakemuksia rahasto sai tänä vuonna 289 kpl, yhteissummaltaan runsaat 3,2 miljoonaa euroa. Hakemuksista hyväksyttiin näin ollen 18 prosenttia. Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin.

Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 65 prosenttia, ja tieteiden osuus oli 35 prosenttia. Säveltaiteet, kuvataiteet sekä näyttämötaiteet saivat runsaimmin taiteen apurahoja. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja luonnontieteisiin, yhteiskuntatieteisiin ja lääketieteeseen. Apurahan keskikoko oli 8 400 euroa.

Kokovuotisen 24 000 euron työskentelyapurahan saivat tänä vuonna valtiot. maisteri Marina Bergman-Pyykkönen ammatillisia ja organisaatiorajoja ylittävää yhteistyötä käsittelevään väitöskirjatyöhön ja fil. maisteri Yan Sun mikrolevien hyödyntämistä öljyn biopuhdistuksessa käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Maakunnallisesti merkittävänä kärkihankeapurahana myönnettiin tradenomi AMK Riikka Mäkelälle ja työryhmälle Kulttuurisukellus-tapahtumaviikon järjestämiseen lapsille, kouluryhmille ja perheille 20 000 euroa sekä Lahden Taidegraafikot ry:lle Luova Kaupunkikeskus -hankkeen toteuttamiseen sekä kurssi- ja koulutustoiminnan kehittämiseen 20 000 euroa.

Professori Timo Kairesalolle Suomen Kulttuurirahaston hallitus myönsi H. G. Porthan -mitalin tunnustuksena mittavasta elämäntyöstä niin ympäristötutkimuksen alalla kuin yliopistotoiminnan juurruttamisessa Päijät-Hämeen maakuntaan.

Vuosijuhlassa esiintyivät apurahansaajista Lahden Konservatorion nuorisopuhallinorkesteri, Verna Kylmänen, harmonikka sekä Meri-Tuuli Risberg, tanssi. Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, professori Timo Pihkala. Juhlapuheen piti LUT:n rehtori Juha-Matti Saksa.

 

Lisätiedot:

Päijät-Hämeen rahaston asiamies Arto Ristola, etunimi.sukunimi@skr.fi

 

Päjät-Hämeen rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

 

Apurahan saanut tanssija Meri-Tuuli Risberg esitti vuosijuhlassa otteen Taidekollektiivi Liiketilan MAA-teoksesta.
(Kuva: Matti Silvennoinen)

 

Päijät-Hämeen rahaston palkinto Timo Kairesalolle

Pirkanmaa jakoi apurahoja lähes 1,2 miljoonaa euroa

Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto jakoi 12.5.2017 vuosijuhlassaan Tampere-talossa palkinnon ja 87 apurahaa, yhteensä 1 168 000 euroa.

Pirkanmaan rahaston vuoden 2017 palkinto myönnettiin ’signaalien salaisuuksien avaajalle, kansainvälisten yhteyksien rakentajalle’, professori Moncef Gabboujille. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Suurimman yksittäisen apurahan eli 40 000 euron Kärkihankeapurahan sai Grafiikanpaja Himmelblau Oy Finlayson Art Area -kuvataidetapahtuman taiteilijakorvauksiin ja näyttelyiden kustannuksiin.

Pirkanmaan rahaston nimikkorahastoista merkittävä osa ohjaa apurahoja lääketieteen eri aloille, ja apurahansaajien joukossa onkin esimerkiksi useita syöpä- ja sydäntautien tutkijoita. Lisäksi tieteen apurahoilla tuetaan tänä vuonna muiden muassa rautakautisten hautojen, kestävän kulutuksen, keskiajan suullisen kommunikaation, vanhenemisen ja älykkäiden koneiden tutkimusta.

Taiteelliseen työskentelyyn kokovuotisen apurahan saivat teatteritieteen maisteri Marika Heiskanen, kuvataiteilija Heta Laitakari, kirjailija Tiina Lehikoinen ja kuva- ja tekstiilitaiteilija Ulla Pohjola.

Taiteen apurahoja myönnettiin myös esimerkiksi käsityöopetuksen järjestämiseen maaseudulla, nykysirkustilan perustamiseen, sävellystilauksiin ja ikääntyville miehille suunnatun yhteisöteatteriproduktion toteuttamiseen.

Lasten ja nuorten kulttuurille myönnettiin yhteensä 46 000 euroa.

Syöpälasten hyvinvoinnin edistämiseen osoitetuista Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahoista jaettiin tänä vuonna 18 000 euroa Syli ry:lle ja 12 000 euroa Tampereen Lastenklinikan Tuelle.

Apurahoista tilastojen valossa

– Tieteen ja taiteen aloille myönnettiin kummallekin 43 apurahaa. Tiede sai yhteensä 713 500 euroa ja taide 444 500 euroa.

– Kokovuotisia, vähintään yhdeksän kuukauden työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin 24 ja vähintään puolivuotisia 15 kappaletta.

– Suurin osa hakijoista ja apurahansaajista on tamperelaisia, mutta kaikkiaan 12 pirkanmaalaiseen kuntaan myönnettiin ainakin yksi apuraha.

– Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 046 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 18 128 601 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 946 kappaletta ja hakusumma 15 033 263 euroa.

Kuvataiteilija Sanni Sepän näyttely

Vuosijuhlan yhteydessä Tampere-talon Majakka-tilassa avattiin kuvataiteilija Sanni Sepän näyttely. Näyttelyn avasi museonjohtaja Taina Myllyharju, ja se on avoinna yleisölle 13.–21.5.2017 ja 25.–28.5.2017 arkisin klo 9–18 ja aina, kun talossa tapahtuu.

Vuosijuhlassa nuoret esillä

Maamme 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Pirkanmaan rahaston vuosijuhlassa pääsivät esiin Suomen tulevaisuuden tekijät, nuoret. Juhlan aloitti kantaesitys rahaston tilausteoksesta Telki, jonka säveltäjä on tamperelainen, vuonna 1990 syntynyt Roope Mäenpää. Orkesterina toimi Pirkanmaan musiikkiopiston Sinfonietta johtajanaan Tiina Kaukinen. Lisäksi juhlassa esiintyivät huilisti Henna Nieminen, viulisti Iidamari Ahonen ja pianisti Sofia Stasevska.

Juhlapuheen vuosijuhlassa piti kansanedustaja Pekka Haavisto.

 

Lisätietoja:

Pirkanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Esa Halme, etunimi.sukunimi@pirkanmaa.fi
Pirkanmaan rahaston asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen, etunimi.sukunimi@skr.fi

 

Pirkanmaan rahaston apurahansaajat 2017 yhteiskuvassa (kuva: Antero Tenhunen)

 

Pirkanmaan rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

Pirkanmaan musiikkiopiston Sinfonietta Pirkanmaan rahaston vuosijuhlassa (kuva: Antero Tenhunen)

 

Vuosijuhlapuhe 12.5.2017, Pekka Haavisto

Tervehdyssanat 12.5.2017, Esa Halme

Kiitospuhe 12.5.2017, Sonja Lahtinen

Pirkanmaan rahaston palkinto Moncef Gabboujille

Pohjois-Savon apurahoista suurin osa lääketieteelle ja säveltaiteelle

Pohjois-Savon rahaston 54. vuosijuhlaa ja apurahojen jakotilaisuutta vietettiin Kuopion kaupungintalolla perjantaina 12.5.2017. Tänä vuonna rahasto jakoi yhteensä 981 000 euroa 77 apurahana.

Pohjois-Savon rahaston apurahansaajat 2017 yhteiskuvassa. (kuva: Petri Laitinen)

Pohjois-Savon rahaston apurahansaajat 2017 yhteiskuvassa. (kuva: Petri Laitinen)

Pohjois-Savon rahasto myönsi 43 tiedeapurahaa, yhteensä 643 000 euroa. Taiteen tukemiseen jaettiin 34 apurahaa kaikkiaan 338 000 euroa. Apurahoja myönnettiin eniten lääketieteeseen ja säveltaiteeseen.

Kärkihanke-apuraha, 40 000 euroa, myönnettiin Itä-Suomen Muoto ry:lle Design Week Kuopio -kaupunkitapahtuman järjestämiseen. Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin viisitoista, suuruudeltaan 24 000 euroa tai väiteilleille 28 000 euroa.

Pohjois-Savon rahastoon saapuneiden hakemusten määrä laski hieman edellisvuodesta. Tänä vuonna hakemuksia tuli 518 (viime vuonna 579) ja niillä anottiin yhteensä lähes 8 500 000 euroa. Hakemuksia tuli tieteisiin 261 ja taiteisiin 257 kappaletta.

Vuosijuhlassa jaettiin myös Itä-Suomen yliopiston ja Savon Sanomien myöntämä Saima-mitali professori Markku Laaksolle. Hän piti juhlapuheen aiheesta Mitä geenitutkimukset ovat meille opettaneet? Taiteilija Taru Mäntysen suunnittelema mitali myönnetään vuosittain tunnustukseksi suomalaisen henkisen ja taloudellisen kehityksen kansalliselle vaikuttajalle.

Uudenmaan taiteeseen ja erilaisiin tapahtumiin yli miljoona euroa

Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto jakoi apurahoina yli 1 100 000 euroa vuosijuhlassaan Porvoon Taidetehtaalla 12.5.2017. Sarjakuvataiteilija Pertti Jarlalle myönnettiin 15 000 euron palkinto ”monimielisten väärinkäsitysten jokapäiväisestä sarjanaurusta”.

Kärkihankeapurahana myönnettiin 40 000 euroa Lapinlahden Lähteen Tukiyhdistys ry:lle Iso-Britanniassa kehitetyn Open Cinema -konseptin mukaisen elokuvateatterin perustamiseen Lapinlahden Lähteelle. Elokuvaklubi on tarkoitettu kodittomille, syrjäytyneille ja muutoin haavoittuvassa asemassa oleville. Klubissa katsotaan elokuvia ja dokumentteja, keskustellaan niistä ja myös tehdään niitä itse elokuva-ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on aktivoida, inspiroida, kehittää osallistujien taitoja ja itsetuntoa sekä antaa kulttuurikokemuksia myös niille, joilla ei muuten olisi tätä mahdollisuutta. Iso-Britanniassa Open Cinema -elokuvaklubeihin osallistuvien itsetunto, luovuus, hyvinvointi, perhe- ja ystävyyssuhteet sekä koulutukseen ja työhön hakeutuminen ovat vahvistuneet. Tavoitteena on pidemmällä tähtäimellä luoda Suomeen yhteisöllisten Open Cinema -elokuvateattereiden kansallinen verkosto.

Koko Jazzin Kannatusyhdistys ry sai 36 000 euroa Jazz meets Dance/Circus/Theater-hankkeen osadokumentointiin. Viikoittain vaihtuva jazzyhtye ja nykysirkuksen, – teatterin ja -tanssin ryhmä rakentavat yhteisen teoksen, jossa improvisaatio ja rytmitys nousevat vahvoiksi työvälineiksi taidemuotojen kohtaamisessa. Jokaiseen esityskokonaisuuteen luodaan uniikkia, hologrammeihin pohjautuvaa 3D-videotaidetta. Dokumenttisarja tuo esille suomalaisen jazz-, video- ja esitystaiteen parhaat tekijät. Musiikin maisteri, pianotaiteilija Maria Suokas ja työryhmä saivat 24 000 euron apurahan monitaiteellisen melodraamaesityksen valmistamiseen Leevi Madetojan oopperasta Juha.  Melodraamaprojektin tavoitteena on tuoda Madetojan Juhan hienous esiin ketterällä ja moniin kokeellisiinkin suuntiin taipuvalla melodraamaformaatilla. Työryhmä haluaa osoittaa, miten raskaan ja kalliin koneiston vaativasta teoksesta voi luovalla asenteella muokata kevyen, mutta taiteellisesti korkeatasoisen version, joka taipuu esitettäväksi helposti lähestyttävissä paikoissa. Toimittaja Erkka Mykkäselle ja Ei naurata -työryhmälle myönnettiin 24 000 euroa stand up -koomikkoja käsittelevän piendokumenttisarjan tekemiseen.

Uudenmaan rahaston apurahan avulla järjestetään useita tapahtumia ja festivaaleja, mm. ensimmäinen  Hvitträsk Chamber Music Festival vuonna 2018, Tuusulanjärvi-ilmiötä juhlistava tapahtumaviikonloppu Järvenpäässä, Porvoon Åfest -sarjakuvafestivaali, Call out Jam -katutanssijamit, lasten ja nuorten ILMIfestivaali, UrbanApa-festivaali, Nurmijärven Kivi-juhlat, Etno-Espa-nykykansanmusiikkitapahtuma, Porvoo Jazz Festival, pohjoismainen LHBTIQ-kuorofestivaali, Syksy Soi! -festivaali Nurmijärvellä ja ulkoilmaelokuvatapahtuma Kivinokan uimarannalla.

Apurahan sai 123 henkilöä, työryhmää tai yhteisöä. Hakemuksia tuli 2032 kappaletta (v. 2016 hakemuksia tuli 1872), niiden yhteissumma oli liki 28 miljoonaa euroa (v. 2016 yhteissumma oli 24 milj.). Hakemusten läpimenoprosentti oli 6,2 (v. 2016 läpimenoprosentti oli 6,3). Apurahojen keskisuuruus kasvoi 8 800 euroon (v. 2016 keskisuuruus oli 7 600 euroa). Apurahansaajista 25 % edusti kuvataiteita, 20 % säveltaiteita ja 16 % näyttämötaiteita. Arkkitehtuurin, elokuva- ja valokuvataiteen, kirjallisuuden, muotoilun, lastenkulttuurin sekä kotiseututyön edustajia oli 2–10 % apurahansaajista. Puolivuotisen tai sitä suuremman työskentelyapurahan sai 30 henkilöä.

Vuosijuhla Porvoon Taidetehtaalla

Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula toivotti kutsuvieraat tervetulleiksi. Vuosijuhlassa esiintyi monipuolisesti Uudenmaan rahaston aiempien vuosien apurahansaajia. Porvoolainen nukketeatteritaiteilija Anne Lihavainen ihastutti yleisöä varjoteatteriesityksellään Joutsenen siipi. Muusikko Kiureli Sammallahti ja maahanmuuttajista koostuva Avara-yhtye esittivät rytmimusiikkia Iranista, Kurdistanista ja Punjabista. Näyttelijä, hankekoordinaattori Niina Sillanpää Red Nose Companystä esitteli Uudenmaan rahaston turvapaikanhakijoille suunnatun kulttuurihankkeen. Teho Duon kansanmusiikin palkitut viuluvirtuoosit Esko Järvelä ja Tero Hyväluoma panivat viululla koreasti. Porvoolainen tanssitaiteilija Panu Varstala pyöräili lavalle Trash Heroes -polkupyörällään ja esitteli tanssi-siivoushankettaan. Myös juhlayleisö pääsi tanssimaan Varstalan ohjaamana Tanssin vuoden koreografian. Uudenmaan rahaston puheenjohtaja Juha Ilonen johdatteli juhlayleisön rahaston apurahoihin ja jakoi palkinnon ja Kärkihankeapurahan yhdessä rahaston asiamies Leena Tammivuoren kanssa.  

Uudenmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Se tukee taidetta, kulttuuria ja kotiseututyötä Uudellamaalla.

 

Lisätiedot:

Uudenmaan rahaston asiamies Leena Tammivuori, etunimi.sukunimi@skr.fi

 

Uudenmaan rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

 

Uudenmaan rahaston vuosijuhlassa nähtiin nukketeatteritaitelija Anne Lihavaisen varjoteatteriesitys Joutsenen siipi. (Kuva: Heikki Tuuli)

 

Vuosijuhlapuhe 12.5.2017, Juha Ilonen

Uudenmaan rahaston palkinto Pertti Jarlalle

Tanssii roskien kanssa

Teksti: Jenni Heikkinen
Kuvat: Antti Lahti ja Panu Varstala

– No se lähti liikkeelle hassusta ajatuksesta, että olisiko paras kesätyö sellainen, missä arjen supersankarit ajaisivat pyörillä, siivoaisivat ja tanssisivat ympäri kaupunkia. Laitoin idean Facebookiin ja tanssijakollega Antti Lahti vastasi heti, että hän on mukana, muistelee tanssija-koreografi Panu Varstala tanssivien roskasankareiden alkua.

– Trash Heroes on kaupunkiesitys ja meidän ehdotuksemme paremmasta kaupungista. Jokainen pystyy tekemään pieniä tekoja ympäristönsä viihtyvyyden ja ihmisten hyvinvoinnin eteen, Varstala toteaa.

Esityksen ideana on, että ajetaan kaupungissa ympäristöystävällisesti pyörillä, pysähdytään, siivotaan alue roskista, laitetaan musiikki soimaan ja sitten pistetään tanssiksi.

Ei ihan mitä tahansa pyöriä

Panu tanssii pyörien kanssa

Parivaljakko kiertää ahkerasti Suomea festareilla ja erilaisissa tapahtumissa. Tyylikkäät mustat pyörät ovat asianmukaisesti tarkoitukseen tuunattuja. Toisen pyörän edessä on laatikko, joka kätkee sisäänsä hyvin varustellun, aurinkoenergialla toimivan dj-pöydän. Toisesta pyörästä löytyy lyömäsoitinsetti. Ja molemmissa on tietenkin roskanpoimija. Varusteineen pyörät ovat painavia menopelejä.

– Varsinkin Antin dj-pyörän kanssa menee ylämäissä kyllä työntöhommiksi, Varstala naurahtaa.

Tänä kesänä pyöriin asennetaan sähkömoottorit, jolloin matkanteko kevenee ja nopeutuu.

 Suomalainenkin osaa heittäytyä

Trash Heroes on mukana valtakunnallisessa Koko Suomi tanssii -kampanjassa, joka on osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen tanssii tai kokee tanssia tänä vuonna. Yleisö on tervetullut osallistumaan myös Trash Heroes -esitykseen. Jähmeiksikin luonnehditut suomalaiset ovat lähteneet tanssin pyörteisiin Varstalan mukaan innolla.

– Harvemmin taide-esityksissä käy niin, että joku tulee tutustumaan tekniikkaan. Trash Heroes on esityksenä monitahoinen ja mahdollistaa erilaisia kohtaamisia. Ihmiset tulevat mielellään juttelemaan, ja aiheet vaihtelevat taiteesta ja tanssista musiikkiin, tekniikkaan ja luontoasioihin.

Trash Heroes alkaa kiertää syksyllä myös kouluissa ja päiväkodeissa. Kokemuksia erilaisista lasten ja nuorten tapahtumista kaksikolla jo onkin, ja he odottavat vierailuja kovasti.

– Se, miten uusi juttu menee läpi lapsilla ja nuorilla, on pitkälti sidoksissa siihen, miten innoissamme me aikuiset asiasta olemme ja miten osaamme innostaa heidät mukaan. Lapset ottavat meistä mallia, aikaisemmin opettajanakin toiminut Varstala pohtii.

Trash Heroes leviää maailmalle

DJ-pyörä

Esityksen maine on kiirinyt myös Suomen ulkopuolelle. Toimintamalli on käännetty jo italiaksi ja yhteydenottoja on tullut muun muassa Brasiliasta, Australiasta, Puolasta, Amerikasta ja Filippiineiltä.

– Meidän formaattia saa vapaasti käyttää kuka tahansa halukas missä tahansa. Sehän on vain hienoa, jos hyvä juttu leviää! Mielellämme kerromme, miten pyörät on suunniteltu ja rakennettu ja miten tämä kuvio toimii. Meillä on apuna ja tukena monta asiantuntijaa ja yhteistyökumppania, joita ilman tämä ei olisi mahdollista. Edellytämme heiltäkin kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista.

Juttelumme lomassa Varstala tarttuu roskanpoimijaan ja keräilee samalla tottuneesti roskia ja tupakan tumppeja puiston penkin ympäriltä ja polulta roskakoriin. Hän naurahtaa, kun seuraan toimenpidettä.

– Tästä on tullut tapa. Roskien poimimista on vaikea lopettaa. Nostan yhden roskan ja huomaan, että tuossahan on vielä yksi. Ja tuossa. Ja vielä tuollakin.

Ei olisi pahitteeksi, jos tapa tarttuisi meihin jokaiseen.

Tulevat keikat löytyvät Trash Heroes’n Facebook-sivulta.

Hanke sai lisärahoitusta vuonna 2019, kun Arts Management Helsinki Oy:lle myönnettiin 100 000 euron Taide²-apuraha TRASH HEROES -tanssikiertuehankkeen toteuttamiseen. Lisätietoa Taide²-apurahoista löydät täältä.

Lukeva Pirkanmaa yllättää kirjavuudellaan

Lukeva Pirkanmaa on Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston aloitteesta käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on edistää nuorten lukuharrastusta Pirkanmaalla.

Hankkeen alussa pirkanmaalaisten yläkouluikäisten nuorten ja heidän opettajiensa lukutottumuksia kartoitettiin Lukeva Pirkanmaa -kyselyllä. Sen mukaan nuoret lukevat monenlaisia tekstejä erilaisia alustoja käyttäen. Asenteet lukemista kohtaan vaihtelevat suuresti, mutta ilahduttavan moni pirkanmaalainen nuori suhtautuu lukemiseen positiivisesti.

– Olemme Pirkanmaan rahaston hoitokunnassa keskustelleet paljon nuorten ja erityisesti nuorten poikien lukemisharrastuksen vähenemisestä ja sen vaikutuksista. Lukeva Pirkanmaa -hankkeessa lukemiseen kiinnitetään huomiota uudella tavalla. Mediakampanjalla ja laajan verkoston yhteisellä toiminnalla monipuolinen lukeminen halutaan nostaa esiin ja näkyviin koko Pirkanmaan alueella, kertoo rahaston asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen.

– Pirkanmaa on vahva kirjan ja kirjallisuuden maakunta, jossa on paljon kirjallisuuden ja lukemisen parissa tapahtuvaa toimintaa. Lukuisten toimijoiden uudenlaisen yhteistyön ja #koskamäluen -kampanjan myötä lukuharrastus saa toivottavasti uutta puhtia ja parhaimmillaan myös muuttaa asenteita.

 #koskamäluen-mediakampanjassa esitellään pirkanmaalaisia, joita yhdistää rakkaus lukemiseen ja kirjoihin. Muun muassa jääkiekkoilija Pekka Saravo, hiphop-trio Mansesteri sekä muut pirkanmaalaiset, nuoria innostavat esikuvat kertovat lukutottumuksistaan ja kutsuvat muut tekemään samoin. Kuka tahansa voikin jakaa oman lukukokemuksensa sosiaalisen median kanavissa tunnisteella #koskamäluen

Toukokuussa käynnistyy Lukuviesti, joka kiertää ympäri Pirkanmaata. Lukuviestin päätapahtuma järjestetään Tampereen Keskustorilla torstaina 11.5.2017 klo 13–14. Torille ovat tervetulleita kaikki pirkanmaalaiset lukemaan ääneen vapaavalintaista tekstiä ja viemään siten lukuviestiä eteenpäin. Lopuksi kokoonnutaan maailman suurimpaan pirkanmaalaiseen lukijayhteiskuvaan.

Lukeva Pirkanmaa -hankkeen ohjausryhmässä on edustajia Suomalaisen kirjan museo Pukstaavista, Pirkanmaan äidinkielenopettajien liitosta sekä Pirkanmaan Kulttuurirahastosta. Lukeva Pirkanmaa -hankkeeseen on palkattu myös osa-aikainen projektityöntekijä.

 

Lisätiedot:

www.lastenkirjainstituutti.fi/lukevapirkanmaa

Pirkanmaan Kulttuurirahaston asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen, puh. 050 385 7610, etunimi.sukunimi@skr.fi

 

Katso #koskamäluen-videoita:

Jääkiekkoilija Pekka Saravon video

Hiphop-trio Mansesterin video

Äidinkielen opettaja Liisi Vesikon video

Kainuun rahastolta taideteos jokaiseen Kainuun kuntaan

Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahaston vuosijuhlaa vietettiin Kajaanissa 7.5.2017. Rahasto jakoi juhlassa apurahoina yhteensä 234 000 euroa.

Maakunnallisina kärkihankkeina 20 000 euron apurahan saivat Kulttuuriosuuskunta G-voiman Vaara-kollektiivi lasten- ja nuortenteatteriesityskiertueen toteuttamiseen sekä Sinfonietta Lentuan kannatusyhdistys ry Sinfonietta Lentua -orkesterin konserttien järjestämiseen.

Apurahan sai yhteensä 25 taiteen ja tieteen tekijää tai yhteisöä. Hakemuksia Kainuun rahasto sai tänä vuonna 193 kpl, mikä oli 13 kpl vähemmän kuin vuonna 2016. Apurahoja myönnettiin viiteen kainuulaiseen kuntaan (Kajaani, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi) sekä muualla Suomessa asuville yksittäisille hakijoille, joiden toiminta liittyy tai kohdistuu maakuntaan.  

Minna Palokankaalle Elias Lönnrot -mitali

Juhlassa luovutettiin Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali Kajaanin tanssikoulun rehtorille ja taiteelliselle johtajalle, kasvatustieteen maisteri Minna Palokankaalle. Hän on toiminut kymmeniä vuosia innostavana tanssijana, opettajana, koreografina ja tapahtumien luojana. Palokankaan toimintaa arvostetaan kotimaakunnan lisäksi koko Suomessa ja kansainvälisesti.

”Palokangas on saanut herätettyä tanssitaidot kymmenissä tytöissä ja pojissa ja jopa vanhemmissa miehissä”, palkintoperusteissa todetaan. Palkinto myönnetään ”kainuulaisten tanssittajalle, oivaltavalle opettajalle”.

Teijo Määttäsen teos Lehtikankaan monitoimitaloon

Kainuun rahasto on vuodesta 2009 lähtien lahjoittanut vuosijuhlansa yhteydessä kuhunkin Kainuun kuntaan kainuulaisen taiteilijan teoksen. Rahasto on näin halunnut tuoda laadukasta kuvataidetta kaikkien maakunnan asukkaiden ulottuville. Tänä vuonna työ tuli päätökseensä, kun valokuvataiteilija Teijo Määttäsen valokuvateos luovutettiin Lehtikankaan monitoimitalon syksyllä avattavaan kirjastoon. Teos on kaksiosainen: ensimmäinen osa on nimeltään Jäiden lähtö (Siilisec 40×240) ja toinen Versot (Silisec 140×400). Valokuvat ovat paljastustilaisuudessa vielä tyhjässä tilassa ja tulevat muuttumaan, kun saavat ympärilleen kirjoja ja elävää toimintaa.

Lahjoitetut teokset 2009–2017:

  • Leo Karsikas: Vuolijat, Hyrynsalmi 2009 (veistos)
  • Pertti Ohtonen: Rantapallo, Puolanka 2010 (veistos)
  • Niina Kestilä: Virtaus, Ristijärvi 2011 (reliefi)
  • Riitta Uusitalo: Punahilkka,  Paltamo 2012 (maalaussarja)
  • Tuija Heikura: Tähdellistä,  Vaala 2013 (seinäinstallaatio)
  • Riikka Keränen: Muuttajat, Suomussalmi 2014 (tilataideteos)
  • Mayumi Niiranen-Hisatomi: Elon kirjon ylistyslaulu, Sotkamo 2015 (tilataideteos)
  • Ariadna Donner: Kirjan merkit,  Kuhmo 2016 (tekstiilitaideteos)
  • Teijo Määttänen: Kevät, Kajaani 2017 (valokuvasarja)

 

Lisätiedot:

Kainuun rahaston asiamies Antti Toivanen, etunimi.sukunimi@kainuunetu.fi

 

Kainuun rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

Takaisin uutislistaukseen

 

Borea-kvartetti esiintyi Kainuun rahaston vuosijuhlassa. (Kuva: Heikki Tuuli)

 

Tervehdyssanat 7.5.2017, Pirjo Immonen

Ennätysmäärä kokovuotisia apurahoja Etelä-Pohjanmaalla

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto myönsi 58. vuosijuhlassaan ja apurahojen jakotilaisuudessa Lapualla 7.5.2017 yhteensä 1 079 000 euroa 112 apurahansaajalle sekä pronssisen J. V. Snellman -mitalin valtiopäiväneuvos Markus Aaltoselle, yhteiskunnallisen keskustelun ja järjestötoiminnan sinnikkäälle ylläpitäjälle.

Rahasto vastaanotti hakuaikana 532 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli reilu seitsemän miljoonaa euroa. Nyt myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 49,% lastenkulttuurin 18% sekä tieteen 23%. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko nousi 9 000 euroon.

Kärkihankeapuraha Provinssi, neljä vuosikymmentä -produktion toteuttamiseen

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakoi kärkihankkeenaan 40 000 euron apurahan näyttämötaiteeseen KultSi – Kulttuurikollektiivi Silta ry:n hankkeelle. KultSi toteuttaa yhteystyössä Provinssin, Selmu ry:n, Seinäjoen Ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen kaupungin kanssa produktion, joka juhlistaa Provinssin 40. festivaalia yhdessä seinäjokelaisten kulttuuritoimijoiden kanssa.

Lastenkulttuurin hankkeille myönnettiin yhteensä 20 apurahaa, 111 000 euroa. Hanne Orrenmaa sai 12 000 euroa maahanmuuttajanuorten ja eteläpohjalaisnuorten yhteisen musiikkinäytelmän toteuttamiseen. Tiina Hietala ja työryhmä saa 9 000 euroa Lappajärven IX rockmusiikkileirin järjestämiseen.

Ennätysmäärä kokovuotisia työskentelyapurahoja

Etelä-Pohjanmaan rahasto on halunnut lisätä kokovuotisen työskentelyn turvaavien apurahojen määrää. Tänä vuonna niitä myönnettiin kaikkiaan 19. Lisäksi puolen vuoden työskentelyä tuetaan 14 apurahan myötä.

Visuaalisissa taiteissa kokovuotisen, 24 000 euron apurahan saivat kuvataiteilija Simon Gripenberg, koristeveistäjä Kaj Lindgård, taidegraafikko Juha Tammenpää kolmivuotisen apurahan kolmannen vuoden apurahana sekä lasitaitelija Minna Tuohisto-Kokko. Puolivuotisen 12 000 euron työskentelyapurahan sai medianomi AMK Janiv Oskár. Kaikkiaan visuaalisen taiteen apurahoja jaettiin 17 kappaletta.

Säveltaiteissa myönnettiin kokovuotiset työskentelyapurahat teatteritaiteen maisteri Sami Silénille sekä Mikael Björklöfille ja työryhmälle. Puolivuotisen työskentelyapurahan sai musiikin maisteri Terttu Iso-Oja. Säveltaiteissa myönnettiin yhteensä 23 apurahaa.

Tanssitaiteissa myönnettiin puolivuotinen työskentelyapuraha, 12 000 euroa, tanssinopettaja AMK Nanna Rahikaiselle taiteelliseen työskentelyyn. Valkea kääpiö ry sai 10 000 euroa Helmifestivaalin järjestämiseen ja Samba Tropical ry:lle myönnettiin 3 000 euroa 15-vuotisjuhlaesityksen toteuttamiseen.

Teatteritaiteissa myönnettiin 6 000 euron apuraha Nina Vanalle Puutarhatarinoita-esityksen valmistamiseen ja Jan Weckströmille Made in Finland -näytelmän käsikirjoittamiseen. Aune Waronen-Rantamäki sai 4 000 euron apurahan kristiinankaupunkilaisesta Onni Talaksesta kertovan käsikirjoituksen kirjoittamiseen.

Kirjallisuuden apurahoja myönnettiin seitsemän kappaletta. Kirjailijat Henry Aho, Satu Grönroos, Henna Helmi Heinonen ja Jussi Matilainen saivat puolivuotisen työskentelyapurahan.

Kotiseututyölle myönnettiin yhteensä 71 500 euroa, 11 hankkeeseen. 12 000 euron suuruisen apurahan sai Tuuli Talvitie Pelimannitarinoita Isojoelta -teoksen toteuttamiseen. Herättäjä-Yhdistys ry:lle myönnettiin 10 000 euroa kuva-arkiston perustamiseen ja 8 000 euron apuraha Raskas patteristo 1:n perinneyhdistys ry:lle perinneyhdistyksen toiminnan kehittämiseen.

Tieteissä kokovuotisia 24 000 euron apurahoja saivat muiden muassa filosofian maisteri Maria Lehtimäki moniviehättyneisyyden ilmenemistapoja kirjallisuuden henkilöhahmojen päätöksenteossa käsittelevään väitöskirjatyöhön, sekä kauppatiet. maisteri Jutta Mäkipelkola johdon kognitiota kilpailukyvyn mahdollistajana elintarvikealalla Suomessa käsittelevään väitöskirjatyöhön. Tieteen apurahoja myönnettiin kaikkiaan 22 kappaletta, yhteensä 412 000 euroa.

Vuosijuhlassa elokuvataidetta ja musiikkia

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston vuosijuhlassa Lapualla Vanhassa Paukussa kuultiin ja nähtiin muun muassa apurahansaajien esityksiä. Elokuvaohjaaja Janiv Oskárin lyhytelokuva Muuttolinnut aloitti juhlan. Lapuan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kai Pöntinen toi juhlaan Lapuan kaupungin tervehdyksen. Jonna Pirttijoki-Helanen ja Tiina Karhu-Ahtonen esittivät Claude Debussyn ja Aarre Merikannon kappaleet. Juhlapuhujana toimi tietokirjailija Jaana Venkula. Lisäksi Tarmo Peltokoski esitti pianolla oman sävellyksensä Etydi Neoklassinen impressio ja sovittamansa Richard Wagnerin Liedestod.

J. V. Snellman -mitalin valtiopäiväneuvos Markus Aaltoselle luovutti Suomen Kulttuurirahaston asiamies Kristiina Rintala. Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Matti Jakobsson, asiamies Mika Virkkala ja sihteeri Henna Toivola.

Lisätiedot:

Etelä-Pohjanmaan rahaston asiamies Mika Virkkala, etunimi.sukunimi@skr.fi
Etelä-Pohjanmaan rahaston sihteeri Tarja Aurell, etunimi.sukunimi@skr.fi

 

Etelä-Pohjanmaan rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

Takaisin uutislistaukseen

 

Etelä-Pohjanmaan rahaston apurahansaajat 2017 yhteiskuvassa. (Kuva: Juha Harju)

Lapin Kulttuurirahasto jakoi apurahoja 503 000 euroa

Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahasto järjesti 49. vuosijuhlansa Aineen taidemuseolla Torniossa 6.5.2017. Juhlassa jaettiin apurahoja tieteelle ja taiteelle yhteensä 503 000 euroa 55 hakijalle.

Lapin rahasto jakaa vuorovuosina myös kymmenentuhannen euron suuruisen tiede-, taide- tai ympäristöpalkinnon. Tänä vuonna palkinto myönnettiin taiteelle, Kai Leinoselle, muusikolle, kouluttajalle ja Pohjoiskalotin musiikkielämän edistäjälle. Torniolaiselle Aineen taidemuseolle lahjoitettiin kuvanveistäjä Tom Engblomin teos Hämmennä mun maljaani (2013–2014).

Hakemusten määrä kasvoi miljoonalla eurolla

Lapin Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 477 hakemusta. Kaikkien hakemusten yhteenlaskettu summa oli 6,98 miljoonaa euroa, joka on lähes miljoona euroa enemmän kuin viime vuonna. Taiteelle tuli enemmän hakemuksia kuin tieteelle. Taiteelle myönnettiin 33 apurahaa, yhteensä 261 000 euroa, ja tieteelle 18 apurahaa, yhteensä 215 000 euroa. Apurahanhakijoiden yleisin kotipaikka oli Rovaniemi. Seuraavaksi useimmin kotipaikkana olivat Inari, Helsinki, Oulu, Enontekiö ja Ranua. Apurahansaajista naisia oli 54% ja miehiä 46%.

Palkinto pohjoisen musiikkielämän edistäjälle

Lapin rahaston palkinto (10 000 euroa) myönnettiin muusikko, sellisti Kai Leinoselle. Leinonen on edistänyt toiminnallaan monipuolisesti Lapin ja koko Pohjoiskalotin kulttuurielämää. Hän on ollut perustamassa Pohjoiskalotin Sinfoniaorkesteria sekä Pohjoiskalotin Nuoriso-orkesteria, jonka kapellimestarinakin hän on toiminut. Lisäksi hän on Pohjoiskalotin Musiikki ry:n perustaja ja sen pitkäaikainen toiminnanjohtaja sekä Pohjoiskalotin Musiikkineuvoston puheenjohtaja.

Leinonen on toiminut mm. Lapin kamariorkesterin soolosellistinä vuosina 1977–2012. Lapin musiikkiopiston orkesterisoiton ja sellonsoiton opettajana sekä opiston kamariorkesterin kapellimestarina ja kouluttajana hän on tehnyt pitkän elämäntyön. Rovaniemen Orkesteriyhdistyksen intendenttinä hän työskenteli 1970–90 -luvuilla.

Leinonen on toiminut musiikkielämän monipuolisena vaikuttajana useissa eri luottamustoimissa sekä mm. Lapin Kansankorkeakoulun Kamarimusiikkikurssien taiteellisena johtajana. Musiikkiarvostelijana hän on työskennellyt mm. Lapin Kansassa ja Pohjolan Sanomissa sekä kirjoittanut aktiivisesti Kaltio-kulttuurilehteen ja Muusikko-lehteen.

A.E. Nordenskiöld -stipendi lajien uhanalaisuutta käsittelevään tutkimukseen

Filosofian maisteri Sirke Piiraiselle myönnettiin 24 000 euroa lajien uhanalaisuuden ennustamista käsittelevään väitöskirjatyöhön A. E. Nordenskiöld -stipendinä. Piiraisen väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat uhanalaisten lajien pesimäkantoihin ja toisaalta lajien riskiin tulla uhanalaiseksi. Tutkimuksen tulosten perusteella ymmärretään paremmin, millaisilla toimenpiteillä näiden lajien suojelua voitaisiin edistää.

Kokovuotisia apurahoja myönnettiin myös yhteiskuntatieteiden maisteri Janne Honkasillan Rovaniemen joulumatkailun ja paikalliskulttuurin yhteensovittamista käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä oikeustieteen kandidaatti Anu Ojalan digitaalista tekijänoikeutta ja tekijänoikeuden uudistamistarvetta käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Visuaalisen taiteen apuraha Tuomas Korkalolle

Visuaalisten taiteiden kokovuotinen erityisapuraha (24 000 euroa) myönnettiin kuvataiteilija Tuomas Korkalolle taiteelliseen työskentelyyn Rovaniemellä, muualla Suomessa sekä Texasissa, New Mexicossa ja Sapporossa, Japanissa. Tuomas Korkalo (s. 1978) on rovaniemeläinen kuvataiteilija. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Imatran taidekoulusta vuonna 2008. Korkalo käyttää taiteessaan useita eri medioita, piirtämistä ja maalaamista yhtä hyvin kuin installaatioita sekä ympäristötaiteen ja sosiaalisen taiteen menetelmiä. Hänen taiteessaan on tärkeää vuorovaikutus ja matkustaminen. Korkalo on osallistunut useisiin yksityis- ja ryhmänäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla.  Tuomas Korkalon kotisivu: www.korkalo.net.

Kuvataiteilijat Helena Junttila, Sanna Haimila ja Jouko Alapartanen saivat kukin puolivuotisen apurahan taiteelliseen työskentelyyn. Arkkitehti Harri Hautajärven Lapin matkailun ja arkkitehtuurin historiaa käsittelevälle museokiertonäyttelylle myönnettiin 12 000 euron apuraha. Filosofian tohtori Tenka Issakaiselle ja taiteen maisteri Jenni Mutenialle myönnettiin 8 000 euron apuraha omaelämäkerrallisia vähemmistökokemuksia käsittelevän sarjakuvaromaanin kirjoittamiseen ja kuvittamiseen. 

Tukea alueelliselle kulttuuritoiminnalle ja esittäville taiteille

Paikalliselle kulttuuritoiminnalle myönnettiin tänä vuonna useita apurahoja. Musiikkitoimittaja Arto Junttilalle myönnettiin apuraha lappilaisen musiikin historiaa käsittelevään kirjaan ja kulttuuritoimittaja Riku Kautto-Seinäjokiselle apuraha Pohjois-Suomen kirjasto- ja museoarkistojen digitointityöhön. Juhani Salmi työryhmineen järjestää Runon ja suven viikon Pellossa. Apurahoja myönnettiin useille alueellisille tapahtumille, mm. Lapin nukketeatterin 10-vuotisjuhlavuoden tuotannoille, Rovaniemen Tanssi ry:n Rollottaa-festivaalille sekä Korundijazz 2017 -tapahtumalle. Myös Tunturilaulajille ja vanhan musiikin lauluyhtye Punctumille myönnettiin apurahaa niiden musiikkitoimintaan. Sirkustaiteilija Mika Formunen sai puolivuotisen apurahan taiteelliseen työskentelyyn.

Maaseutuyrittäjä Teemu Nurmelalle ja agrologi Eija Nurmelalle myönnettiin apuraha maaseutuyrityksen kehittämistä varten. Perinteisen metsätalouden ja karjankasvatuksen lisäksi heillä on kehitteillä keinoja hyödyntää metsävaroja entistä monipuolisemmin.

Taiteen ylioppilaille Eveliina Paksuniemelle ja Henna Harmoiselle myönnettiin 10 000 euron suuruinen apuraha kulttuurihistoriallisen dokumentin ja videotallenteiden työstämiseen Valistustalosta. Dokumentti luo kulttuurihistoriallisesti merkittävää ajankuvaa paikallisista taiteilijoista, monikulttuurisesta yhteistyöstä ja ajan hengestä. Valistustalo näkyy materiaalissa aktiivisessa käytössä, monen taiteen alan ammattilaisten, tapahtumajärjestäjien ja yleisön kohtauspaikkana.

Maakunnan kärkihankkeille yhteensä 43 000 euroa

Taiteiden tohtori Mervi Löfgrenille myönnettiin 23 000 euroa taiteilija A.E. Järvisestä kertovan Uusi uljas Lappi -dokumenttielokuvan toteuttamiseen. Järvinen oli eräkirjailija, kuvataiteilija ja kulttuuriaktivisti, joka toimi voimakkaasti Lapin taiteen, taiteilijoiden ja kulttuurin puolesta. Inspiraation työhönsä A.E. Järvinen sai luonnon keskeltä, Lapin erämaista ja metsistä.

Saamelaistaiteen tukiyhdistys ry.lle myönnettiin Skábmagovat-elokuvafestivaalin 20-vuotisjuhlavuoden ohjelman toteuttamiseen 20 000 euroa. Skábmagovat on pohjoisin Suomessa järjestettävä elokuvafestivaali. Erityistä festivaalissa on se, että se toimii alkuperäiskansojen elokuvataiteen näyttämönä, mikä puolestaan lisää kansainvälistä vuorovaikutusta sekä kulttuurista moniarvoisuutta. Juhlavuoden teemana ovat arktiset kansat.

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry sai 10 000 euroa perinnetapahtumiin

Lastenkulttuurille myönnettiin 23 000 euroa kuudelle eri hankkeelle. Suurimman apurahan eli 10 000 euroa sai kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry perinteeseen ja paikallishistoriaan perustuvien tapahtumien järjestämiseen lapsiperheille. Lisäksi apurahaa myönnettiin äitienpäiväkonsertin järjestämiseen, joikuopetuksen kehittämiseen ja tallentamiseen, lapsia ja nuoria osallistavan, muukalaispelkoa käsittelevän musiikkinäytelmän toteuttamiseen, nuorten oman tanssiesityksen järjestämiseen sekä Sata tonttua -tilataideteoksen toteuttamiseen.

Kuvataiteen taidelahjoitus Aineen taidemuseolle

Lapin Kulttuurirahasto lahjoitti tänä vuonna Aineen taidemuseolle taiteilija, kuvanveistäjä Tom Engblomin teoksen Hämmennä mun maljaani (2013-2014). Teoksen koko on muuntuva, ja materiaaleina ovat puu, kangas, nahka ja metalli.

Tom Engblom (s. 1963) on rovaniemeläinen kuvanveistäjä. Engblom on tehnyt kahdenkymmenen vuoden ajan teoksia ns. asetelman perinteestä. Yhdistelemällä esineitä ja niiden symboliarvoja hän toteuttaa visuaalisen leikin, jossa asetelmaan tuodaan uusia ja yllättäviä merkityksiä.

Engblom on valmistunut taiteiden maisteriksi Lapin yliopistosta 2005. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä mm. Rovaniemen taidemuseossa, Tromssan taidemuseossa ja Galleria Sculptorissa Helsingissä. ”Teoksen aistiminen tilassa, sen keskellä tai äärellä, on tekemiseni ytimessä. Materiaaleina käytän kaikkea, mitä on saatavissa. Ideoita teoksiini saan ympäristöstäni. Ne voivat olla poliittisia tai poeettisia, oikeastaan mitä vain elämän järkevältä tai järjettömältä alueelta.”

Lisätietoja:

Lapin rahaston asiamies Marjut Kuusisto, etunimi.sukunimi@skr.fi
Lapin rahaston sihteeri Tittamari Marttinen, etunimi.sukunimi@skr.fi

 

Lapin rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

 

Lapin rahaston apurahansaajat 2017 yhteiskuvassa. (Kuva: Antti Kohonen)

Vuoden 2017 UWC-oppilaat on valittu!

Suomen UWC-yhdistys myöntää vuosittain kymmenkunta stipendiä lukiolaisille United World Colleges -opiskelua varten. Suomen Kulttuurirahasto on rahoittanut stipendejä vuodesta 1966.

Tänä vuonna hakemuksia saapui 120 kappaletta. Hakijoista 105 oli tyttöjä ja 15 poikia. Ruotsinkielisiä hakijoita oli 15. Oppilasvalinnan suoritti UWC-yhdistys yhdessä UWC-toimikunnan kanssa.

17.3. valitut uudet UWC-stipendiaatit ovat:

UWC Adriatic, Italia:
Lotta Kauvosaari, Ylitornio

UWC Atlantic College, Wales:
Oona Särmä, Turku
Anni Tikkala, Kempele (Vesa Vanha-Honko ja Ari Lahti -stipendiaatti)

UWC Costa Rica:
Juhani Ilves, Helsinki

UWC Li Po Chun, Hong Kong:
Anniina Tolonen, Vantaa

UWC Mahindra, Intia:
Jasmin Hiltunen, Kuopio

UWC Mostar, Bosnia-Hertsegovina:
Ella Partanen, Kempele

UWC Pearson College, Kanada:
Lara Best-Dunkley, Espoo

UWC Red Cross Nordic, Norja:
Paula Kaisanlahti, Helsinki
Ossian Procopé, Helsinki (Svenska kulturfondenin stipendiaatti)

UWC USA, Yhdysvallat:
Salli Sarvela, Kauhajoki
Irene Vuollet, Hämeenlinna (Segerstråle-stipendiaatti)

UWC Waterford Kamhlaba, Swazimaa:
Valpuri Hurtig, Tornio

Lisäksi valittiin UWC-lyhytkursseille:

Bulgarian lyhytkurssi – ”Connecting borders – shifting perspectives on migration”
Valtteri Kinaret, Kangasala 

Belgian lyhytkurssi – ”Building and crossing bridges”
Essi Kallio, Järvenpää

Saksan lyhytkurssi – “Building a Sustainable Future”
Deborah Kidane Bedilu, Espoo

 

Aiempien vuosien UWC-stipendiaatit löytyvät täältä