Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen apurahojen hakuaika on 10.1.–9.2.2018.

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka jakaa apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta kulttuurielämän eri aloille. Säätiöllä on myös omaa kulttuuritoimintaa.

Pohjois-Pohjanmaan rahasto jakaa tänä vuonna 662 000 euroa apurahoja pohjoispohjalaisille tieteen- ja taiteenharjoittajille sekä maakunnassa tehtävään tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön ja kulttuuritoimintaan. Tänä vuonna apurahojen myönnössä erityisinä painopisteinä ovat lapsiin ja nuoriin kohdistuva tutkimus ja toiminta.

Apurahaa haetaan verkkopalvelussa osoitteessa www.skr.fi/haku. Hakuaika päättyy perjantaina 9.2.2018 klo 16.00. Käsiteltäviksi otetaan vain hakemukset, jotka on jätetty rahastolle verkkopalveluun määräaikaan mennessä.

Hakuohjeisiin ja lisätietoihin osoitteessa www.skr.fi/mkr/pp on hyvä tutustua huolellisesti etukäteen.

Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden Oulussa tiistaina 23.1.2018 klo 15.00–16.30 Oulun yliopistolla (Pentti Kaiteran katu 1, kasvatustieteiden tiedekunta, sali KTK122). Eri rahastojen asiamiehiä on paikalla keskustelemassa ja vastaamassa yleisön kysymyksiin hakuun liittyvistä asioista. Tilaisuutta voi seurata myös suorana tai tallenteena jälkikäteen sosiaalisen median kanavissa

www.facebook.com/kulttuurirahasto

www.youtube.com/kulttuurirahasto

Lisätiedot:

Pohjois-Pohjanmaan rahaston asiamies Jari Sivonen, jari.sivonen@skr.fi, p. 050 411 0117

Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahaston apurahat ovat haettavina 10.1.‒9.2.2018 sähköisessä hakujärjestelmässä. Hakuohjeet löytyvät verkkosivulta www.skr.fi/apurahat

Hae apurahaa

Hakuaika päättyy perjantaina 9.2.2018 klo 16.00, jolloin hakujärjestelmä sulkeutuu. Hakemus liitteineen voidaan lähettää ainoastaan kyseisen verkkopalvelun kautta. Muulla tavoin toimitettuja hakemuksia tai lausuntoja ei oteta käsittelyyn. Hakijan on syytä tutustua tarkasti hakuohjeisiin ja huolehtia siitä, että hakemukseen liitetään ohjeiden mukaiset liitteet.

Lukemisen innostamiseen ja tutkimusyhteistyöhön

Pohjois-Karjalan rahasto myöntää apurahoja tänä vuonna 898 000 euroa Pohjois-Karjalaan kohdistuviin hankkeisiin sekä maakunnasta kotoisin oleville tai maakunnassa työskenteleville tieteen ja taiteen harjoittajille ja opiskelijoille. Pohjois-Karjalan rahasto kannustaa hakemaan apurahoja lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa ja kohdentaa niitä lasten ja nuorten lukemisen innostamiseen.

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntarahastot myöntävät yhdessä korkeintaan 100 000 euron suuruisen apurahan korkeatasoiselle, eri tieteenaloja yhdistävälle hankkeelle, jonka tulee edistää tieteenalojen välistä tutkimusta. Hankkeessa tulee olla toimijoita kummastakin maakunnasta.

Apurahoista päättää Pohjois-Karjalan rahaston 9-jäseninen hoitokunta, jonka puheenjohtajana toimii professori Timo Tokola.

Apurahat jaetaan Pohjois-Karjalan rahaston vuosijuhlassa 8.5.2018.
 

Lisätietoja:

asiamies Asko Saarelainen, etunimi.sukunimi@skr.fi

Suomen Kulttuurirahaston seitsemäntoista maakuntarahastoa myöntävät apurahoja oman maakuntansa tieteen, taiteen ja muun kulttuurityön edistämiseen. Apurahat vuodelle 2018 ovat haettavissa 10.1.–9.2.2018.

Apurahojen haku tapahtuu apurahanhakijan verkkopalvelussa osoitteessa www.skr.fi/haku.

Lisätietoa kunkin maakuntarahaston apurahojen hausta löytyy osoitteesta www.skr.fi/maakuntarahastot. Hakuohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti.

Hakuaika päättyy perjantaina 9.2.2018 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.
 

Apurahainfotilaisuus

Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfotilaisuus järjestetään Oulussa tiistaina 23.1.2018 klo 15.00–16.30. Tilaisuutta voi seurata myös suorana tai tallenteena jälkikäteen sosiaalisen median kanavissamme:

• Facebookissa, www.facebook.com/kulttuurirahasto
   
• YouTubessa, www.youtube.com/kulttuurirahasto

. Lisätietoja osoitteesta www.skr.fi/pp.

Pirkanmaan rahasto myöntää vuonna 2018 apurahoina yhteensä 1 249 000 euroa taiteelliseen työskentelyyn, tieteellisiin jatko-opintoihin ja tutkimukseen sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin ja kotiseututyöhön.

Rahasto tukee oivaltavia ja korkeatasoisia hankkeita, nousevia ja uudistavia kykyjä sekä eri tavoin marginaaliin jääviä aloja ja tapahtumia ja lähikulttuuria.

Apurahaa voivat hakea pirkanmaalaiset tai Pirkanmaan hyväksi työtä tekevät yksityishenkilöt, työryhmät tai yhteisöt.

Yleisrahastosta myönnetään apurahoja kaikille kulttuurielämän aloille, nimikkorahastosta lahjoittajan määrittelemille aloille. Jakovuoroiset nimikkorahastot ovat Aamulehden 100-vuotisrahasto, Kaisa Ahosen rahasto II, Matti ja Helvi Heikkilän rahasto, Leena Lindfors-Sarasteen rahasto, Marjatta Melkas-Rusasen ja Anneli Melkaksen rahasto, Nordman-Norvasmaan rahasto, Irmeli Näsäsen rahasto, Elli ja Elvi Oksasen rahasto, Linnea Pirilän rahasto, Pirkanmaan Sydäntutkimusrahasto ja Aino Valvaalan rahasto.

Ensimmäistä kertaa haettavana on erityisapuraha, joka on tarkoitettu monitieteisen tutkimushankkeen käynnistämiseen tai toteuttamiseen. Apurahalla halutaan kannustaa tutkijoita uudenlaiseen yhteistyöhön, uusiin kumppanuuksiin ja kunnianhimoisiin avauksiin eri tieteenalojen välillä. Pirkanmaan rahasto on valmis tukemaan hanketta selvästi tavanomaista suuremmalla summalla huomioiden hankkeen työsuunnitelman ja kustannusarvion.

Lisäksi haettavina ovat Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahat syöpälasten hyvinvoinnin edistämiseen, 30 000 euroa, ja syövän eliminoimiseen johtaviin tutkimuksiin, 30 000 euroa.

Lasten ja nuorten kulttuurille on varattu merkittävä summa ja kulttuurin Kärkihankkeeseen vähintään 40 000 euroa.

Hakemus liitteineen ja lausunnot lähetetään verkossa 9.2.2018 kello 16 mennessä.

Apurahaneuvontaa järjestetään avoimin ovin rahaston toimistolla Ylöjärvellä 24.1.2018 kello 15–18.

Rahaston apurahoista päättää hoitokunta, joka edustaa monipuolisesti rahaston toiminta-alueen taiteen, tieteen, yhteiskunnan ja talouselämän asiantuntemusta.  

Apurahat julkistetaan vuosijuhlassa 11.5.2018.

Haemme työsuhteeseen ajalle 1.2.2018–31.5.2019

APURAHASIHTEERIÄ

Sihteerinä hoidat säätiön apurahaprosesseihin liittyviä käytännön tehtäviä. Toimenkuvaasi kuuluvat apurahaneuvonta, hakemusten tarkistus, apurahakokouksiin ja –päätöksiin liittyvät sihteeritehtävät, apurahamyöntöjen tarkistus, päätösten ilmoittaminen hakijoille, apurahoihin liittyvien tilastojen sekä todistusten ja ilmoitusten hoitaminen sekä mm. hakuohjeiden ja muun apurahoihin liittyvän viestintämateriaalin valmistelu. Lisäksi ylläpidät säätiön nimikkorahastorekisteriä.

Odotamme, että olet

– saanut sihteeritehtäviin esim. merkonomin koulutuksen

– hankkinut useamman vuoden työkokemuksen sihteeritehtävistä

– erityisen huolellinen

– organisointikykyinen ja vastuuntuntoinen

– yhteistyökykyinen ja palveluhenkinen
 

On tärkeää, että kykenet itsenäiseen työskentelyyn ja pidät myös rutiineista.

Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen työn kulttuurin parissa ja vakaan työnantajan edut.

Työsuhteen alkamisajankohdasta voidaan hieman neuvotella. Lähetä työhakemuksesi ja ansioluettelosi sekä palkkatoivomuksesi 5.1.2018 mennessä osoitteeseen hakemus@skr.fi otsikolla: apurahasihteeri.

Lisätietoja tehtävästä antaa asiamies, apurahat ja kulttuuri Juhana Lassila ajanjaksolla 2.–5.1.2018 klo 14.00–15.30, puh.  (09) 6128 1230. Lisätietoja toiminnastamme saat osoitteesta www.skr.fi

Suomi on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet vesien tilan parantamiselle ja ravinteiden kierrätykselle. Fosfori on Itämeren ja sisävesien rehevöitymisen ongelmaravinne, jonka tärkein lähde on maatalous. Maatalouden fosforikuormituksen vähentämiseen on panostettu voimakkaasti niin Suomessa kuin muuallakin. Tästä huolimatta kuormitus on pienentynyt vain vähän, eikä hajakuormituksesta kärsivien vesien tila ole merkittävästi parantunut.  

”Kulttuurirahasto on viime vuosina etsinyt aktiivisesti tapoja tukea suomalaista maataloutta tavoilla, jotka parantavat ympäristön tilaa ja turvaavat täällä kestävän maatalouden harjoittamisen pitkälle tulevaisuuteen. Rahoitamme myös perustutkimusta, mutta tältä hankkeelta odotamme tuloksia, joita voidaan suoraan soveltaa ravinnekuormituksen vähentämiseen viljelijöidenkin kannalta tehokkaimmin”, toteaa Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Kolmivuotiseksi suunnitellun hankkeen ensimmäiselle vuodelle Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt miljoona euroa, ja kokonaisuudessaan sille on varattu 2,8 miljoonaa euroa, mikä tekee siitä Kulttuurirahaston kaikkien aikojen kalleimman tutkimushankkeen.

”Rahoitus nostaa säätiöiden ja tutkimuslaitosten yhteistyön aivan uudelle tasolle. On hienoa, että Suomen Kulttuurirahasto antaa tukea ympäristötutkimukseen, jossa etsitään ratkaisuja vesistöjemme tilan parantamiseen”, toteaa SYKEn tutkimusjohtaja Per Mickwitz.

”Maailmanlaajuinen epäonnistuminen maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä voi osin johtua taustalla olevien mekanismien puutteellisesta tuntemuksesta. Nyt käynnistyvä hanke tutkii fosforikuormitusta monitieteisesti ja eri mittakaavoissa, laboratoriokokeista aina valuma-aluetarkasteluihin”, kertoo hankkeen koordinaattori, SYKEn erikoistutkija Petri Ekholm.

”Tutkimus tehdään tiiviissä yhteistyössä päätöksentekijöiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Ratkaisut tarjoavat näin todellisen tuen päätöksentekoon ja sopivien keinojen valintaan.”

Tutkimus koostuu kolmesta osasta. SYKE vetää osiota, jossa tarkastellaan peltojen ravinnepitoisuutta ja pelloilla tehtyjä toimenpiteitä. Osiossa selvitetään myös edellytykset ja vaihtoehdot jatkuvasti päivittyvän tietokannan rakentamiselle. Tavoitteena on, että yhtenäisen ja luotettavan tietokannan avulla maatalouden ympäristönsuojelutoimet voidaan kohdentaa nykyistä tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin sinne, missä niiden tarve on suurin.  

Luken johdolla selvitetään maatalouden fosforikuormituksen biologista käyttökelpoisuutta ottamalla huomioon myös vesistön sisäistä kuormitusta säätelevät prosessit. Tavoitteena on tuoda maatalouden vesiensuojelun päätöksentekoon uusi menetelmä, jonka avulla voidaan suositella kustannustehokkaita toimenpideyhdistelmiä erilaisille valuma-alueille ja vastaanottaville vesistöille.

Helsingin yliopiston johdolla kehitetään tuotannollisesti ja ympäristöllisesti kestävä viljelyjärjestelmä, joka kykenee sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin paineisiin useiden maatilojen pelto- ja metsäalaa sisältävien kuivatusalueiden mittakaavassa. Siinä tutkitaan yksittäisten fosforikuormitusta vähentävien käytännön toimenpiteiden sijaan kuivatusalueella toteutetun viljelyjärjestelmän kokonaisvaikutuksia.

”Viljelijät ovat jo pitkän aikaa tehneet erilaisia toimia maatalouden vesistövaikutusten vähentämiseksi. Oikean tiedon saanti maatalouden vesistövaikutuksista korostuu ilmastomuutoksen vaikutusten kasvaessa”, toteaa MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi.

”Toimenpiteiden tuloksellisuuden arvioimiseksi uutta tarkempaa tietoa tarvitsevat niin käytännön viljelijät kuin poliittiset päättäjätkin.”

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hankkeen koordinaattori, erikoistutkija Petri Ekholm, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Toimitusjohtaja Antti Sahi, MTK ry, etunimi.sukunimi@mtk.fi

Osioiden vastuutahot

Kohti maatalouden digiloikkaa ja tehokasta hallintaa: erikoistutkija Jussi Kauppila, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Maatalouden rehevöittävä fosforikuormitus ja sen vähentäminen: erikoistutkija Risto Uusitalo, Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi

Viljelyjärjestelmien sopeutuminen muuttuviin ilmastollisiin olosuhteisiin ja ympäristövaatimuksiin – Käytännön ratkaisut kokeilualueilla ja vaikutusten seuranta: professori Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Tohtoreita ja yrityksiä yhdistävä Post Docs in Companies -ohjelma on siivittänyt jo 64 tohtoria elinkeinoelämän palvelukseen. Ohjelman myötä ensimmäiset tohtorit ovat työllistyneet yrityksiin pysyvästi. Samalla pienet ja suuret suomalaisyritykset ovat saaneet tuoretta tutkimusosaamista vauhdittamaan innovaatioitaan. Syksyn apurahahakukierroksella rahoitettiin 15 uutta tohtorien ja yritysten yhteistyöprojektia.  

Uusia ratkaisuja rakennusdatan hallintaan ja kudosten 3D-tulostamiseen

PoDoCo-ohjelman syksyn 2017 hakukierrokselle osallistui lähes 500 nuorta tai pian valmistuvaa tohtoria ja 40 yritystä. Tohtoreiden ja yritysten yhteistyöprojekteja syntyi yhteensä 28, joista rahoitettiin 15. Syksyn apurahahakukierroksella rahoitetuissa PoDoCo-projekteissa tohtorit tutkivat muun muassa optisten komponenttien uusia ohutkalvopinnoitteita, 3D-biotulostuksen mahdollisuuksia kudosten valmistukseen ja rakennusteollisuuden datan käyttöä uusien elinkaaripalveluiden tarjoamiseksi.

Tohtori Kati Stranius tutkii yhdessä leppävirtalaisen Oplatekin kanssa optisten komponenttien ohutkalvopinnoitteita tavoitteena avata yritykselle uusia asiakassegmenttejä lasersovellusten alueelta.

”Tämä yhteistyö tarjoaa minulle mahdollisuuden palata takaisin Suomeen ja työllistyä kotiseudulleni Pohjois-Savoon, jossa voisin hyödyntää tohtorintutkinnon ja ulkomailla vietetyn tutkimusjakson kautta hankkimaani osaamista alueen elinkeinoelämän hyväksi”, Stranius kuvaa projektin merkitystä itselleen.

”Vahvan osaamisen lisäksi sujuvan yhteistyön Oplatekin kanssa takaa myös Savon murteeni”, Stranius lisää nauraen.

PoDoCo-ohjelma tarjoaa myös nuorille yrityksille oivia mahdollisuuksia hyödyntää uusinta akateemista tutkimusta. Esimerkiksi 3D-tulostusteknologioihin erikoistunut 3DTech Oy tutkii yhdessä Sanna Turusen kanssa 3D-biotulostuksen mahdollisuuksia kudosten valmistamiseen.

”Lääketieteen alalla on jatkuva pula elinluovuttajista, minkä vuoksi biotulostamisesta etsitään ratkaisua tähän ongelmaan”, taustoittaa 3DTech Oy:n perustaja ja omistaja Tomi Kalpio.

”Vaikka biotulostus on edennyt suurin harppauksin, tarvitaan vielä ratkaisuja muun muassa prosessin tarkkuuden, solujen elinkelpoisuuden sekä erilaisia materiaaliyhdistelmiä sisältävien rakenteiden tulostamisen parantamiseksi ennen kuin kokonaisen elimen tulostaminen mahdollistuu. Tällä projektilla on tarkoitus taklata näitä haasteita”, Turunen täydentää projektin tavoitteita.

Eräs tohtorin palkkaavista yrityksistä on Granlund Oy, joka kehittää yhdessä Pal Sudip Kumarin kanssa rakennusdatan käyttöä rakennuksen elinkaaren aikana sen energiatarpeiden ja käyttökustannusten pienentämiseksi.

”Kehitettävän BDaaS-konseptin (Building Data as a Service) avulla pystytään käsittelemään valtavia määriä heterogeenistä rakennusdataa, sekä tuottamaan niiden pohjalta järjestelmällisiä ja yksilöityjä dataratkaisuja. Näin voidaan edistää parempien käyttö- ja kunnossapitomenetelmien kehitystä sekä parantaa rakennusten energia- ja kustannustehokkuutta sekä loppukäyttäjien hyvinvointia”, kertoo innovaatio- ja kehitysjohtaja Tuomas Laine Granlundilta.

Ensimmäiset PoDoCo-tohtorit työllistyneet yrityksiin

Ensimmäiset tohtorien ja yritysten yhteiset PoDoCo-projektit käynnistyivät syksyllä 2015 ja ovat päättyneet kuluvan vuoden aikana. Ohjelman kautta useat tohtorit ovat työllistyneet pysyvästi yritysten palvelukseen.

Sekä tohtoreiden että yritysten kokemukset yhteistyöprojekteista ovat hyvät. Tästä esimerkkinä on KONEen ja Juho Kokkalan yhteistyöprojekti.

”KONEella on erinomaisia kokemuksia PoDoCo-ohjelmasta. Panostamme asiakaskokemukseen, joten haluamme ymmärtää yhä paremmin, miten rakennuksissa ja niiden välillä liikutaan. Juho Kokkalan projekti hissien henkilöliikenteen ennustamiseksi ja siten matkustajien palveluaikojen minimoiseksi sopi tähän erinomaisesti. PoDoCo-projektin päätteeksi saatoimmekin palkata tekniikan tohtorin jatkamaan tutkimustyötään people flow -suunnittelutiimissämme”, kertoo Samu Salmelin, KONEen Services and Solutions R&D -yksikön johtaja.

”PoDoCo-projekti vaikutti käänteentekevästi urani suuntaan”, täydentää matemaattisen mallintamisen parissa KONEella jatkava Kokkala.

Seuraava apurahahakukierros keväällä 2018

PoDoCo-ohjelman seuraava apurahahakukierros järjestetään 1.3.–15.4.2018. Ohjelmaan voi osallistua toimialariippumattomasti mikä tahansa yritys ja kuka tahansa väitöskirjan vastikään tehnyt tai lähiaikana väittelevä henkilö.

PoDoCo -ohjelmaa rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenska kulturfonden, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö sijoittaen ohjelmaan vuosittain yhteensä lähes miljoona euroa. Tämä mahdollistaa arviolta 35 kokovuosiapurahan myöntämisen vuosittain.

PoDoCo-ohjelman syksyn 2017 apurahat myönnettiin seuraaville henkilöille:

Lisätiedot:

PoDoCo-ohjelman päällikkö, Essi Huttu, DIMECC Oy, etunimi.sukunimi@dimecc.com

PoDoCo-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja, Yrjö Neuvo, Aalto-yliopisto, etunimi.sukunimi@aalto.fi