Kainuun Kulttuurirahasto on päättänyt tukea kainuulaista laadukasta harrastajateatteritoimintaa omalla projektilla. 

Rahasto julistaa kainuulaisten harrastajateattereiden haettavaksi apurahan, jonka tavoitteena on tukea paikallista laadukasta teatteria ja nostaa esiin kainuulaisia ihmisiä, ilmiöitä sekä heidän kuvaajiaan ja tulkitsijoitaan. Sinisten vaarojen Kainuussa kirjailijat ja heidän tekstinsä ovat erottamaton osa ihmisen elämää. Harrastajateatterituen tavoitteena onkin herättää kysymään, ketkä ovat tulevaisuuden Ida Aspeja, Eino Leinoja, Ilmari Kiantoja, Veikko Huovisia, Tittamari Marttisia. Millaiset menneisyyden tai nykyisyyden tekstit ja niiden tulkinnat puhututtavat tulevaisuudessa?

Harrastajateatteriapuraha kohdennetaan Kainuun alueella toimiville harrastajateattereille. Apuraha on tarkoitettu tukemaan teatteriproduktion tuottamista siten, että harrastajateatterilla on mahdollisuus laadukkaaseen yhteistyöhön teatterin ammattilaisten kanssa. Tukea voidaan hakea produktion palkattavan asiantuntijan palkkakustannuksiin sekä produktion materiaalikustannuksiin: esimerkiksi käsikirjoitustyöhön, ohjaukseen, lavastukseen tai puvustukseen.

Hakemuksessa toivotaan kuvausta teatteriproduktion kokonaisideasta, sen kytkeytymisestä ja kiinnittymisestä Kainuuseen taustoituksineen. Hakemuksesta tulee käydä ilmi suunniteltu työryhmä ja palkattavan tai palkattavien asiantuntijoiden nimi sekä produktion toteutussuunnitelma kustannusarvioineen. Kustannusarviossa on oltava arvio mihin apuraha kohdennetaan.

Hakuaika 13.6.2018 asti.

Apurahat arvioi asiantuntijatyöryhmä. Apurahasta päättää Kainuun rahaston hoitokunta 24.8.2018. Päätös julkaistaan elokuun 2018 loppuun mennessä. Apurahat maksetaan hakijan kanssa yhdessä sovitulla aikataululla. Haettavissa olevan tuen määrä produktiota kohden on korkeintaan 15 000 euroa.

Hakemus tulee toimittaa viimeistään 13.6.2018 kello 16.00 mennessä sähköpostilla Antti Toivaselle, etunimi.sukunimi@skr.fi ja viimeistään 13.6.2018 postileimalla varustetulla kirjeenä osoitteeseen Kainuun rahasto c/o Kainuun Etu Oy, Intelli PL 10, 87100 Kajaani. Lisätietoja antaa rahaston asiamies Antti Toivanen, p. 044 551 4554.

Onko yrityksessänne sellaisia ideoita, joiden analyysissa ja toteutuksessa nuori tohtori voisi olla avuksi? Oletko nuori tohtori, joka on kiinnostunut tutkimusosaamisensa soveltamisesta yritysmaailmassa? PoDoCo ohjelma on oikea ratkaisu!

Tohtorikoulutettujen ja elinkeinoelämän PoDoCo -yhteistyöohjelma edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti. Yksittäisen PoDoCo-projektin kokonaispituus on 1-2 vuotta ja se jakautuu kahteen 6-12 kuukauden osaan. Aluksi on säätiörahoitteinen tutkimusvaihe ja sitä seuraa samanmittainen yrityksen rahoittama soveltava vaihe. PoDoCo-ohjelmaan voivat osallistua toimialariippumattomasti kaikki suomalaiset tai Suomessa liiketoimintaa harjoittavat yritykset ja kaikki väitöskirjan vastikään tehneet tai lähiaikana väittelevät henkilöt.

PoDoCo-ohjelman apurahat on tarkoitettu uusia uria aukovaan tutkimukseen aiheesta, joka on elinkeinoelämän kannalta relevantti. Ohjelman puitteissa tohtori ja yrityskumppani ideoivat yhdessä tutkimushankkeen, jonka toteuttavalle tohtorille haetaan rahoitusta mukana olevilta säätiöiltä. Säätiöt myöntävät ohjelmaan valituille työskentelyapurahan vuodeksi tai puoleksi vuodeksi. Kokovuosiapurahan suuruus on 28 000 euroa.

PoDoCo-ohjelman apurahat ovat haettavina 1.3–15.4.2018. Haun tulokset julkaistaan viimeistään kesäkuussa 2018.

PoDoCo-ohjelma järjestää vuosittain kaksi hakukierrosta, jossa kussakin jaetaan noin 17 apurahaa. Yhdeksän säätiötä ovat sijoittaneet PoDoCo-ohjelmaan noin 1 000 000 euroa vuodelle 2018. Ohjelman rahoittajasäätiöt ovat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin Rahasto, Maa- ja vesitekniikantuki ry, Svenska Kulturfonden, Tekniikan Edistämissäätiö, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Kaute-säätiö, Liikesivistysrahasto ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Ohjelman toteutuksesta vastaa DIMECC Oy.

Lisätietoa ohjelmasta ja apurahahausta saa PoDoCo-ohjelman kotisivuilta, (www.podoco.fi) sekä ohjelmapäällikkö Essi Hutulta, etunimi.sukunimi@dimecc.com, puh. 040 840 9259.

Suomen Kulttuurirahasto jakoi vuosijuhlassaan 27.2. kolme 30 000 euron palkintoa merkittävistä kulttuuriteoista. Palkinnon saivat professori emerita Kaisa Nyberg, muotoilija, tekstiilitaiteilija Markku Piri ja elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Selma Vilhunen.

Professori emerita Kaisa Nyberg

Kaisa Nybergin ala on kryptologia eli tiede, joka tutkii matemaattisin menetelmin tiedon turvallista varastointia ja siirtämistä. Tavallisille kansalaisille kryptologia voi olla vierasta, vaikka käytämme sen sovelluksia sujuvasti esimerkiksi verkkokaupassa asioidessamme tai älypuhelimella kommunikoidessamme.

Kaisa Nyberg väitteli 1980-luvun alussa tohtoriksi funktionaalianalyysista Helsingin yliopiston matematiikan laitoksella. Ura vei kuitenkin puhtaan matematiikan parista ensin tutkimukselliseen pioneerityöhön Puolustusvoimien kryptologiksi ja sittemmin Nokian tutkimuskeskukseen kehittämään matkapuhelinverkkojen salausalgoritmeja. Nyberg on tehnyt merkittävää tieteellistä työtä lohkosalaustekniikoiden suunnittelussa ja analysoinnissa sekä matkapuhelinliikenteen turvallisuuden kehittämisessä. Tuolloin kehitetyt ratkaisut – kuten 3G, 4G ja Bluetooth – ovat tälläkin hetkellä käytössä lukemattomissa kännyköissä ympäri maailmaa. Nyberg on toiminut tietoturvallisuuden asiantuntijana myös erilaisten kriittisten järjestelmien suunnittelussa kuten kansalaisten nettiäänestystä valmisteltaessa.

Kaisa Nyberg toimi Aalto-yliopiston kryptologian professorina vuosina 2005-2016, eläkkeelle jäämiseensä asti. Tieteellisten saavutustensa ohella hän sai aikaan kryptologian opetuksen kehittymisen ja vakiintumisen Suomessa. Hän on myös pyrkinyt vaikuttamaan sen puolesta, että nykyistä useampi nuori nainen löytäisi oman alansa matemaattisten ja teknisten tieteiden parista.

Kaisa Nyberg palkittiin tiedon tehokkaasta salaamisesta, turvallisista viestien valtateistä.

Muotoilija, tekstiilitaiteilija Markku Piri

Markku Piri on taiteellinen monilahjakkuus, jonka identiteettiä tai erikoisosaamista on mahdoton kuvata yhdellä sanalla, ellei se ole renessanssi-ihminen. Piri on muotoilija, kuvataiteilija, tekstiilitaiteilija, kirjoittaja, tuottaja, luennoitsija, leipuri ja ooppera- ja laulumusiikin ekspertti – joitain mainitaksemme. Opinnot Suomen lisäksi Yhdysvalloissa ja Italiassa kasvattivat hänet kosmopoliitiksi, ja laaja-alainen kiinnostus ilmiöihin ja materiaaleihin ovat sen jälkeen taanneet äärimmäisen monipuolisen suhteen taiteeseen.

Markku Pirin intohimo ja pitkäjänteisyys näkyvät kaikessa, oli sitten kyse taidelasista, kaakeleiden suunnittelusta, kansainvälisten urheilukisojen kokonaisilmeestä toimitsijoiden asuineen ja mitaleineen, messuosaston tai konsertin visualisoinnista, kaupunki-ilmeen kokonaissuunnittelusta, moderneista kristallikruunuista tai täydellisestä täytekakusta. Pirin luennot ovat innostavia performansseja ja hänen kynänsä vuolas, usein myös pistävän terävä, mistä aihepiiristä hän sitten kirjoittaakin.

Markku Piri toteutti viime vuonna kutsunäyttelyn Firenzessä, Roomassa ja Venetsiassa, mikä oli Suomen itsenäisyyden juhlavuoden tärkein kulttuuritapahtuma Italiassa. Yhteensä näyttelyissä oli lähes 70 000 kävijää. Venetsian esillepano oli ensimmäinen suomalaistaiteilijan näyttely legendaarisessa Muranon lasimuseossa.

Piri suunnitteli myös Eurokankaalle yhdeksän sisustustekstiilikuosia sisältävän Suomen vuoden 2017 juhlamalliston. Muranon näyttelyä purettaessa museon johtaja toivoi sen pysyvään kokoelmaan 8 metrin palan Juhannusseppele-kuosia, koska se hänen mielestään hienosti ja selvin yhtymäkohdin ja aihein jatkaa ja tulkitsee Italian renessanssista alkanutta kauneuden ihannetta. Aivan kuten Markku Piri itsekin.

Muotoilija, tekstiilitaiteilija Markku Piri vastaanotti palkinnon muotoilun maailmankansalaiselle, visuaalisten ihmeiden toteuttajalle.

Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Selma Vilhunen

Selma Vilhunen on monipuolinen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Uransa alkuvaiheessa Vilhunen teki käsikirjoituksia, jotka liikkuivat nuorten maailmassa ja käsittelivät mm. syrjäytymistä ja mielenterveyttä. Näitä teemoja hän on myöhemmin syventänyt ohjauksissaan.

Vuonna 2012 Vilhunen ohjasi lyhytelokuvan ”Pitääkö mun kaikki hoitaa?”, kertomuksen lapsiperheen kiireisestä aamusta. Elokuva valittiin ensimmäisenä suomalaisena lyhytelokuvana Oscar-palkintoehdokkaaksi vuonna 2014.

Vilhusen ensimmäinen kokopitkä näytelmäelokuva vuonna 2016 oli ”Tyttö nimeltä Varpu”. Teemallisesti se käsittelee yhtä rikkoutunutta perhettä, mutta kyseessä on laajemmin koko yhteiskunnan kuva. Elokuva palkittiin Pohjoismaiden Neuvoston elokuvapalkinnolla vuonna 2017.

Selma Vilhunen on käsikirjoittanut ja ohjannut myös dokumentteja, viimeisimpänä kokopitkän elokuvan ”Hobbyhorse Revolution”. Monien leikiksi käsittämä keppihevosharrastus on saanut yhä totisempia sävyjä. Elokuva käsittelee koskettavasti mielikuvituksen voimaa, joka hoitaa ja eheyttää nuoria heidän hyvinkin rikkonaisissa elämissään. Se on myös vahva kannanotto kiusaamista vastaan.

Vilhusella on elokuvissaan taito tunkeutua nuorten ja lasten ajatusmaailmaan ja jättää se silti koskemattomaksi. Henkilöohjaajana hän on taitava.

Selma Vilhunen haluaa käsikirjoituksissaan ja ohjauksissaan ravistella lokeroivia käsityksiä esimerkiksi köyhyydestä, yksinhuoltajuudesta ja sukupuolesta. Hän vastustaa ajattelua, jossa ihmisestä nähdään vain yksi puoli, vaikka jokaisella meistä on tarve olla kokonainen henkilö. Hän on elokuvissaan kuin unilukkari, joka herättelee meitä viihteen turruttamia katsojia näkemään monipuolisen, todellisen maailman ympärillämme.

Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Selma Vilhunen sai palkinnon koskettavista tarinoista, elävistä nuorten kuvista.

Apurahat 2018

Hallintoneuvoston esimiehen Pirjo Ståhlen tervetuliaissanat

Juhlapuhe: Anne-Birgitta Pessi

Hallituksen puheenjohtajan Jari Sokan puhe

Kansallisbaletin tähtitanssija Eun-Ji Ha on saanut Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinnon. Ha otti vastaan palkintomaljan ja siihen kuuluvan 10 000 euron palkinnon Kansallisoopperan ja -baletin näyttämöllä Gisellen ensi-illan yhteydessä perjantaina 23. helmikuuta 2018.

Palkinnon luovuttivat Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka sekä palkintolautakunnan jäsen, baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve ja Suomen kansallisoopperan ja -baletin säätiön hallituksen puheenjohtaja Leena Niemistö. Palkintolautakuntaan kuuluvat Greven ja Niemistön lisäksi Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja (vuoteen 2017) Päivi Kärkkäinen.

Palkintolautakunnan perustelujen mukaan Eun-Ji Ha on tanssinut menestyksekkäästi yli 10 vuoden ajan lähes kaikkien Kansallisbaletin ohjelmistossa olleiden klassisten balettiteosten päätehtävissä sekä taituroinut useiden nykytanssiteosten loistokkaana tulkitsijana. Lisäksi hän on tehnyt Suomen kansallisbalettia tunnetuksi maailmalla ja Suomessa vierailemalla monissa kansainvälisissä gaaloissa solistitehtävissä sekä kotimaan kiertueilla. Työyhteisössään hän on arvostettu ja pidetty työtoveri, kannustava kollega, joka on valmis auttamaan nuoria kanssatanssijoitaan.

Eun-Ji Ha kiinnitettiin Suomen kansallisbalettiin vuonna 2007, hänet nimitettiin ensitanssijaksi vuonna 2009 ja tähtitanssijaksi vuonna 2013.

Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinto on jaettu Kansallisoopperassa vuodesta 1984 lähtien, tänä vuonna 17. kertaa. Palkinnon ovat aiemmin saaneet tanssijat Aku Ahjolinna, Ulrika Hallberg, Maija Hänninen, Tommi Kitti, Jarkko Niininen, Juha Kirjonen, Barbora Kohoutková, Minna Tervamäki, Jaakko Eerola, Carolina Agüero, Timo Kokkonen, Nicholas Ziegler, Salla Eerola, Tiina Myllymäki, Samuli Poutanen, Michal Krčmář sekä koko Suomen kansallisbaletti, joka palkittiin ryhmänä vuonna 1994.

Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinto

Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinto on kiertopalkinto, joka myönnetään joka toinen vuosi parhaasta Suomen kansallisbaletin piirissä tapahtuneesta tanssitaidetta edistävästä suorituksesta. Edvard Fazer -palkinto perustettiin Suomen kansallisoopperan baletin 60-vuotisjuhlavuonna 1982 ja se myönnettiin ensimmäisen kerran 1984. Palkinto on kauppaneuvos ja rouva Roger Lindbergin lahjoittama hopeamalja, jonka Suomen kansallisoopperan henkilökunta lahjoitti silloiselle johtajalleen Edvard Fazerille hänen 70-vuotispäivänään vuonna 1931. Vuonna 1996 Fazerin musiikkisäätiö siirsi varansa Suomen Kulttuurirahastolle, jolloin perustettiin Fazerin musiikkirahasto. Tässä yhteydessä myös palkinnon nimeksi tuli Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinto. Fazerin musiikkirahasto on nykyisin Roger Lindbergin musiikkirahasto, ja sen tarkoituksena on tukea suomalaista säveltaidetta ja jatkaa myös Edvard Fazerin nimeä kantavan palkinnon myöntämisperinnettä.

Kuva: Mirka Kleemola

Tutkitun tiedon roolia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on viime vuosina pohdittu paljon ja tutkimuksen ja päätöksenteon suhdetta tukemaan on luotu uusia rakenteita ja rahoitusvälineitä, jotka voivat vaikuttaa tähän suhteeseen merkittävästi tulevaisuudessa. Melko vähän kuitenkin tiedetään siitä, kuinka paljon tutkittu tieto vaikuttaa yhteiskunnallisen päätöksenteon eri lohkoilla ja miten tilanne on muuttunut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana.

Suunnattu rahoitushaku

Suomen Kulttuurirahasto avaa suunnatun rahoitushaun, Tutkittu tieto ja päätöksenteko -ohjelman, näitä kysymyksiä tarkasteleville tutkimushankkeille. Yksivuotisten hankkeiden toivotaan lähestyvän asiaa empiirisesti esimerkiksi tarkastelemalla joitakin yhteiskunnallisen päätöksenteon alueita, keräämällä niitä kuvaavia aineistoja ja analysoimalla kertynyttä dataa. Kysymystä ei ole rajoitettu lainvalmisteluun tai ministeriötason päätöksentekoon: hankkeet voivat kohdistua päätöksenteon eri tasoihin. Erityisesti toivotaan hankkeita, jotka yksittäisten paljon esillä olleiden esimerkkien sijasta tarkastelisivat vähemmälle huomiolle jäänyttä yhteiskunnallisen päätöksenteon hiljaista valtavirtaa. Millä mekanismeilla tutkittu tieto välittyy päätöksentekoon sen eri muodoissa, lainsäädäntötyöstä kunnallishallintoon, viranomaisohjeisiin ja yksittäisiin hallintopäätöksiin? Samaten ajalliset vertailut esimerkiksi 20–30 vuoden ajalta olisivat erityisen kiinnostavia. Hankkeissa voidaan esittää ehdotuksia uudistuksiksi, mutta pääpaino on nykytilanteen analyysissa.

Rahoitettavien hankkeiden edellytetään asettavan keräämänsä aineiston avoimesti saatavaksi sekä kirjoittavan työnsä pohjalta yhteenvetoraportin. Tämän lisäksi hankkeita kannustetaan tieteellisten julkaisujen tuottamiseen. Rahoitettujen hankkeiden odotetaan myös osallistuvan Tutkittu tieto ja päätöksenteko ‑ohjelman verkostoitumistilaisuuksiin, joissa pyritään saattamaan tutkimusryhmiä yhteistyöhön ja löytämään uusia näkökulmia tutkimuskysymyksiin. Kulttuurirahasto tekee haun järjestämisessä yhteistyötä Suomen Akatemian kanssa.

Hakuohjeet

Ohjelman haku on kaksivaiheinen: aiehaku, johon toimitetaan lyhyet hakemukset, ja jatkoon valituille hakemuksille varsinainen haku.

Aiehaku

Suomenkielinen aiehakemus tehdään käyttäen Suomen Kulttuurirahaston hakujärjestelmää (www.skr.fi/haku). Hakemuksen pituus on 6 000 merkkiä välilyönteineen. Hakemuksessa kuvataan lyhyesti tutkimuskysymys, aineistot, käytettävät menetelmät ja tutkimusryhmän rakenne. Hakemuksessa tulee selkeästi perustella se, miten tutkimus vastaa rahoitushaun tavoitteisiin. Hakemukseen liitetään tutkimusryhmän johtajan cv (enintään 4 sivua). Johtajan tulee olla väitellyt tutkija.

Aiehakemus tulee toimittaa viimeistään 27.3.2018. Ohjelman ohjausryhmä valitsee toiselle kierrokselle valittavat hankkeet käyttäen mahdollisesti ulkopuolisia arvioijia.

Varsinainen haku

Hakijoille tiedotetaan aiehaun tuloksesta 23.4. mennessä. Toisen kierroksen hakemukset jätetään toukokuun puolivälissä ja päätökset rahoitettavista hankkeista tehdään kesäkuun puoliväliin mennessä. Ohjausryhmä saattaa keskustella toiselle kierrokselle valittujen hakijoiden kanssa hakuprosessin aikana.  Projektien rahoituskausi voi alkaa 1.8.2018—1.1.2019 välisenä aikana.

Varsinaisessa hakemuksessa työsuunnitelman pituus voi olla 6—12 sivua (sisältäen sisällysluettelon ja viitteet). Työsuunnitelman rakenteen tulee olla seuraava:

• Tutkimuskysymys
• Aineisto ja sen keruu
• Menetelmät
• Aineiston avaaminen myöhempään käyttöön
• Kustannusarvio

Kustannusarvio

Hankkeiden kesto on yksi vuosi ja ohjeellinen suuruusluokka noin 100 000 €. Kustannusarvio muodostuu tutkijoiden palkoista, joissa sivukuluprosenttina tulee käyttää enintään 40 % ja yleiskuluina 20 %. Käytännössä henkilötyövuosia voi olla 1–2, niin että hankkeessa työskentelee ainakin yksi kokopäiväinen tutkija.

Lisätietoja

Hausta järjestetään informaatiotilaisuus Suomen Akatemiassa 7.3. klo 13.00—15.00. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan etukäteen viimeistään 28.2.2018. Ilmoittautuminen tapahtuu tämän linkin kautta.

Lisätietoja hausta antaa Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies, prof. Antti Arjava,
etunimi.sukunimi@skr.fi puh. 09 6128 1234

Suomen Kulttuurirahasto jakaa helmikuussa 2018 keskusrahastosta apurahoja yhteensä 26 miljoonaa euroa eli miljoona euroa edellisvuotta enemmän. Lisäksi maakuntarahastot jakavat keväällä yhteensä 12,5 miljoonaa.

Keskusrahastolle lokakuussa tehtyjen hakemusten perusteella apurahoja myönnetään 1 090 henkilölle, työryhmälle tai yhteisölle (viime vuonna 1 108). Hakemusten läpimenoprosentti oli tieteessä 14 % ja taiteessa 11 ,% mutta läpimeno vaihtelee aloittain, esimerkiksi kuvataiteissa 5-8 %:n välillä. Hakemuksia tuli yhteensä 8 895. Taiteen hakemusten määrä lisääntyi, mutta tieteen laski noin neljällä sadalla viime vuoteen verrattuna.

Suurimman apurahan, 240 000 euroa, saa Globe Art Point ry uuden suomalaisen taiteen ja kulttuurin elävän laboratorion ja tietopankin perustamiseen. Globe Art Point ry on Suomessa asuvien ja työskentelevien ulkomaisten taiteilijoiden yhdistys, jonka toiminnanjohtaja Tomi Purovaara vastaa vuosina 2018–2020 toteutuvan hankkeen suunnittelusta ja johtamisesta. Hankkeessa lisätään Suomen taidelaitosten ja taiteellisten projektien kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta mm. edistämällä Suomessa asuvien ulkomaisten ja paikallisten taiteilijoiden yhteistyötä ja integroitumista. Monimuotoistuvat projektit ja taidelaitokset tukevat eri kulttuuri- ja kielitaustaisten väestöryhmien osallistumista taidekentässä.

Lastenkirjainstituutin vuosina 2018–2020 toteutettavassa hankkeessa Lastenkirjat esiin! edistetään lasten- ja nuortenkirjallisuuden saavutettavuutta ja lasten lukemista. Nyt myönnettävällä 190 000 euron apurahalla instituutti mm. kokoaa Suomessa ilmestyviä lasten- ja nuortenkirjoja esittelevän internet-portaalin sekä kouluttaa opettajia ja varhaiskasvattajia käyttämään kirjallisuutta päiväkodeissa ja kouluissa.

Poliittisen valokuvan festivaali Helsingissä on aktiivinen ja avoin foorumi kantaaottavan valokuvan esittämiselle ja kuvista syntyvälle keskustelulle. Festivaali saa 90 000 euron apurahan neljännen ja viidennen festivaalin järjestämiseen helmikuussa 2019 ja keväällä 2021.

Taiteelliseen työskentelyyn myönnettiin kaikista apurahoista 35 % (viime vuonna 33 %). Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa haki 238 hakijaa (viime vuonna 252). Myöntöjä oli yhteensä 31 yhteissummaltaan 412 500 euroa (430 000 euroa).

Tieteen suurimmat apurahat kohdentuvat tänä vuonna maatalouteen. Tätä selittää lokakuussa julkistettu miljoonan euron lisärahoitus maatalouden laajoihin tutkimushankkeisiin, jotka kohdistuvat erityisesti maaperän ja  pölyttäjien terveyteen, viljelykasvien monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen taikka torjunta-aineiden ja lannoitteiden ympäristö- ja ekosysteemivaikutuksiin. 215 000 euron apurahan saa Luonnonvarakeskus Luken Mikkelin yksikössä fil. tohtori Sari Himanen ja työryhmä luontaista biologista torjuntaa ja pölytystä tukevia monimuotoistamismenetelmiä käsittelevään tutkimukseen. Hankkeessa tutkitaan viljelykasvien ominaisuuksia ja viljelyyn upotettuja monimuotoistamistoimia, joita voitaisiin hyödyntää luontaisen biologisen torjunnan ja pölytyksen tukemisessa sekä ylipäänsä pellon eliöstön monimuotoisuuden suojelussa ja kasvintuhoojien ennakoivassa torjunnassa.

Myös toinen pölyttäjiin liittyvä tutkimus saa rahoituksen. Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan D.Sc. Dalial Freitak, Ph.D. Heli Salmela ja B.Sc. Matti Leponiemi saavat 170 000 euron apurahan hunajamehiläisten rokottamisen vaikutuksia suomalaiseen mehiläishoitoon käsittelevään tutkimukseen.

Luonnonvarakeskus Luken Turun yksikössä dosentti Kari Saikkonen, fil. tohtori Miia Kauppinen ja fil. tohtori Kalle Rainio saavat 216 000 euroa kestävää nurmikasvintuotantoa mikrobien avulla käsittelevään tutkimukseen. Hankkeen pitkän tähtäimen päämääränä on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan turvata kannattava, kestävä ja turvallinen nurmirehun tuotanto Suomessa.

Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksessa dosentti Leena Lindström, fil. maisteri Aigi Margus ja fil. maisteri Shahed Saifullah saavat 200 000 euron apurahan fungisidien vaikutuksia tuhohyönteisiin käsittelevään tutkimukseen. Kasvien sienitauteja ehkäisevien fungisidien haitalliset vaikutukset vesieliöille tiedetään, mutta tutkittua tietoa fungisidien haittavaikutuksista toisiin viljelytuholaisiin on yllättävän vähän. Tässä tutkimushankkeessa pyritään vastaamaan siihen, voiko ei-tappavilla kasvinsuojeluaineilla kuten fungisideillä olla vaikutuksia toisaalta perunan fysiologiaan ja sitä kautta myös koloradonkuoriaisen perimään ja onko sillä pitkäkestoisia yli sukupolven havaittavia vaikutuksia tuhohyönteisiin sekä niiden kykyyn vastustaa hyönteisiä vastaan käytettyjä torjunta-aineita.

Väitöskirjatyöskentelyn osuus kaikista apurahoista oli 30 % (viime vuonna 29 %), post doc -tutkimuksen osuus nousi hieman ollen nyt 13 % (12 % vuonna 2017).

Tiede sai apurahoista 54 % (viime vuonna 52 %) ja taide 46 % (48 %). Tieteen suhteellisesti suurempi osuus apurahoista selittyy sillä, että Kulttuurirahastoon perustetuista nimikkorahastoista valtaosa tukee tiedettä.

Tieteessä apurahojen keskisuuruus oli 24 000 ja taiteessa 17 100 euroa. Naisten osuus apurahansaajista oli sama kuin viime vuonna eli 58 ,% mutta toisaalta esimerkiksi terveys-, hoito- ja liikuntatieteissä sekä kulttuurin tutkimuksessa peräti 88 %. Kaikista hakijoista ulkomaalaisten osuus oli 10 % ja saajista 9 %.

Keskusrahaston vuosijuhlassa jakamien apurahojen lisäksi Kulttuurirahasto rahoittaa sekä säätiöiden Post doc -poolin että Post docs in Companies -poolin hakijoita. Näin keskusrahaston kokonaisjako nousee 26 miljoonaan euroon, mikä on miljoona euroa enemmän kuin viime vuonna. Lisäksi maakuntarahastot jakavat kevään vuosijuhlissa 12,5 miljoonaa euroa. Niiden jako kasvaa puolella miljoonalla.

Luettelo myönnetyistä apurahoista on osoitteessa skr.fi/myonnot

Lisätiedot:

Suomen Kulttuurirahasto, yliasiamies Antti Arjava, puh. 050 385 7600

Suomen Kulttuurirahasto, asiamies Annakaisa Tavast, puh. 050 518 5970