Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Pirkanmaan rahastolta 84 apurahaa ja palkinto Marjo-Riitta Saloniemelle

Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto jakoi 11.5.2018 vuosijuhlassaan Tampere-talossa yhteensä 1 244 000 euroa.

Tänä vuonna rahasto halusi tukea tavanomaista selvästi suuremmalla apurahalla monitieteistä tutkimushanketta. Hakemusten perusteella apurahan saajaksi valittiin Ph.D. Jari Hietasen ja työryhmän robottien ja ihmisten välistä vuorovaikutusta käsittelevä hanke, jolle myönnettiin 130 000 euroa.

Kärkihankeapurahat myönnettiin tänä vuonna kahdelle kulttuurihankkeelle. Livelaboratorio Tampere Oy sai 40 000 euroa musiikkitalo G Livelab Tampereen ohjelmatoiminnan käynnistämiseen ja taiteilijapalkkioihin ja Sanataideyhdistys Yöstäjä ry 45 000 euroa Kirjalitta kiertueella -lastenkirjallisuustapahtuman järjestämiseen.

Pirkanmaan rahaston nimikkorahastoista merkittävä osa ohjaa apurahoja lääketieteen eri aloille. Muilla tieteen apurahoilla tuetaan tänä vuonna esimerkiksi sosiaalista mediaa ja lapsuutta sekä länsimaisen mieskuvan rakentumista käsittelevää tutkimusta.

Taiteelliseen työskentelyyn myönnettiin kuusi kokovuotista apurahaa. Ne saivat kirjailija Siiri Enoranta, teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Katja Kähkönen, säveltäjä Minna Leinonen, elokuva- ja teatteriohjaaja Kirsi Marie Liimatainen, tanssitaiteilija Ville Oinonen ja lasinpuhaltaja Johannes Rantasalo. Taiteen apurahoja myönnettiin myös esimerkiksi musiikki-, tanssi- ja sirkusopintoihin, Oriveden seudun kansallispuvun tarkistamiseen sekä erilaisten tapahtumien ja festivaalien järjestämiseen.

Syöpälasten hyvinvoinnin edistämiseen ja syöpätutkimukseen osoitettuja Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahoja jaettiin tänä vuonna yhteensä 56 000 euroa. 

– Rahastomme tavoitteena on tieteen ja kulttuurin edistäminen. Me pystymme parhaiten vastaamaan tähän etsimällä uutta avaavaa, uudenlaisia yhdistelmiä synnyttävää, mutta samalla korkealaatuisia hakemuksia kulttuurin, taiteen ja tieteen alalta. Yksi lempisanontani on ”täytyy tehdä niin hyvää, että hirvittää, mikään muu ei riitä huomenna”. Te olette tehneet hakemuksia, jotka täyttävät tämän tavoitteen, sanoi hoitokunnan puheenjohtaja Esa Halme apurahansaajille vuosijuhlassa.

Palkinto näyttelypäällikkö Marjo-Riitta Saloniemelle


Kuva: Harri Hinkka

Vuoden 2018 palkinto myönnettiin maailmankuvan avartamisesta, historiantajun rikastamisesta Museokeskus Vapriikin näyttelypäällikkö, fil. maisteri Marjo-Riitta Saloniemelle. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Pirkanmaan rahaston hoitokunta palkitsi Marjo-Riitta Saloniemen hänen laaja-alaisesta työstään maailman kulttuureita esittelevien näyttelyiden järjestäjänä ja vastuuhenkilönä sekä aktiivisena museotoiminnan suunnannäyttäjänä. Saloniemen vastuulla Museokeskus Vapriikissa on usein ollut näyttelytoiminnan koko prosessi ensikosketuksesta maailman museoiden kanssa aina näyttelyesineiden valintaan, näyttelyn suunnitteluun ja julkaisujen tekoon. Kaikessa työssään Saloniemi on toiminut samalla pieteetillä ja korkealla vaatimustasolla. Sen tuloksena yleisö on saanut nauttia tietopohjaltaan laajoista, esteettisesti ja näyttelyteknisesti harkituista ja korkeatasoista näyttelyistä, jotka ovat herättäneet suurta huomiota Suomessa ja maailmalla ja avartaneet yleisöjen maailmankuvaa.

Ruovedellä syntynyt Saloniemi on toiminut Vapriikissa museoamanuenssina 1990–2007, museonjohtajana 2013–2016 ja näyttelypäällikkönä vuodesta 2007. Hän on tuonut Vapriikkiin muiden muassa näyttelyt Kielletty kaupunki – elämää Kiinan keisarien hovissa, Jääkauden jättiläiset, Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla, Terrakotta-armeija ja Kiinan aarteet, Tiibet, Fabergén aika ja Samuraiden aika.

Hän on yksin tai yhdessä muiden kanssa toimittanut parikymmentä näyttelyitä tai muuta historiaa käsittelevää tieteellistä julkaisua.

Saloniemi on myös toiminut Unescon alaisen Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) jäsenenä 2004–2009 ja presidenttinä 2010–2016.

Apurahoista tilastojen valossa

Tieteen aloille palkinto mukaan lukien myönnettiin 37 apurahaa (yhteensä 717 500 euroa), taiteen aloille 44 apurahaa (502 500 euroa) ja opintoihin 4 apurahaa (24 000 euroa). 

Kokovuotisia, vähintään yhdeksän kuukauden työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin 24 ja vähintään puolivuotisia 15 kappaletta. Suurin osa hakijoista ja apurahansaajista on tamperelaisia, mutta kaikkiaan 13 pirkanmaalaiseen kuntaan myönnettiin ainakin yksi apuraha.

Pirkanmaan Kulttuurirahastoon saapui tänä vuonna 1 008 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 20 708 056 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 046 kappaletta ja hakusumma 18 128 601 euroa.

Kuvataiteilija Heta Laitakarin näyttely Talvipuutarhassa


Heta Laitakari näyttelynsä avajaisissa. Kuva: Harri Hinkka

Vuosijuhlan yhteydessä Tampere-talon Talvipuutarhassa avattiin kuvataiteilija Heta Laitakarin näyttely. Näyttelyn avasi kirjailija Juha Siro, ja se on avoinna yleisölle 12.–22.5.2018 ja 24.–27.5.2018 Tampere-talon aukioloaikoina.

Vuosijuhlassa tilaustanssiteos, lasten ja nuorten teatteria ja kuorolaulua

Vuosijuhlan aloitti Tanssiteatteri MD:n esittämä katkelma Pirkanmaan rahaston tilausteoksesta Kenttä. Teos käsittelee sisällissodan muistoa nykynaisen näkökulmasta, ja sen koreografian on tehnyt Susanna Leinonen. Teoksen ensi-ilta on 26.10.2018. Kangasalan Pikkuteatteri esitti katkelman Astrid Lindgrenin saturomaaniin perustuvasta näytelmästä Veljeni Leijonamieli. Näytelmän ovat ohjanneet Mika Eerola ja Sari Anttila, ja sen ensi-ilta on 13.6.2018. Händel-kuoro, johtajanaan Debra Gomez-Tapio esitti juhlassa Randall Thompsonin Alleluian.


Kangasalan Pikkuteatteri Pirkanmaan rahaston vuosijuhlassa 11.5.2018. Kuva: Harri Hinkka

Juhlapuheen vuosijuhlassa piti historian professori Pirjo Markkola otsikolla Sorsapuiston vuosisadat. Hän kuvasi juhlapuheessaan sitä, miten Sorsapuisto on 200 vuodessa muuttunut syrjäisistä Hatanpään kartanon torpparien viljelemistä vainioista ja sisällissodan näyttämöstä nykyiseksi tieteen, taiteen ja kulttuurin tekemisen paikaksi keskellä kaupunkia.

Tanssiteatteri MD esitti vuosijuhlassa katkelman Pirkanmaan rahaston tilausteoksesta Kenttä.
Kuva: Harri Hinkka
 

Tervetuliaissanat 11.5.2018, Esa Halme

Vuosijuhlapuhe 11.5.2018, Pirjo Markkola

Kiitospuhe 11.5.2018, Marketta Vaismaa

Talvipuutarhan näyttelyn avajaispuhe 11.5.2018, Juha Siro

 

Pohjois-Karjalan rahasto jakoi 898 000 euroa ‒ apurahoja yliopistoyhteistyöhön sekä lasten ja nuorten lukemisen innostamiseen

Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahasto jakoi 57. vuosijuhlassaan 8.5. apurahoja 898 000 €. Apurahojen pääpaino oli vuoden työskentelyapurahoissa, joita myönnettiin 23 (14 tieteen ja 9 taiteen apurahaa). Puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin kymmenen, joista tieteeseen seitsemän ja taiteeseen kolme.

Kärkiapuraha yliopistoyhteistyöhön

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rahastojen yhteisenä kärkihankkeena myönnettiin apuraha akatemiatutkija Katja Kanniselle ja työryhmälle ilmansaasteiden vaikutuksia aivojen terveyteen käsittelevään tutkimukseen. Yhteistyössä Pohjois-Savon rahaston kanssa myönnettävän apurahan suuruus on 100 000 euroa.

‒ Yhteisapurahan tavoitteena on edistää Itä-Suomen yliopiston eri tieteenalojen välistä tutkimusta ja maakuntien yhteistyötä, kertoo Pohjois-Karjalan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Timo Tokola.

Hankkeeseen osallistuu neurotieteiden ja ympäristötieteiden nuoria osaajia neljästä eri tutkimusryhmästä Itä-Suomen yliopiston Kuopion ja Joensuun kampuksilta. Kuopiossa hankkeessa ovat Katja Kannisen lisäksi mukana yliopistotutkija Pasi Jalava ympäristö- ja biotieteiden laitokselta ja akatemiatutkija Tarja Malm A.I. Virtanen -instituutista. Joensuusta hankkeeseen osallistuu yliopistotutkija Jaakko Pohjoismäki ympäristö- ja biotieteiden laitokselta.

Katja Kannisen työryhmä pyrkii nyt ensimmäistä kertaa selvittämään ilmansaasteiden yhteyttä aivojen toimintaan ja Alzheimerin taudin syntymekanismeihin käyttämällä useita uudenlaisia, potilasperäisiä Alzheimerin tautia mallintavia soluja sekä Alzheimerin taudin eläinmalleja. Tutkimus tulee tuottamaan uutta tietoa ilmansaasteiden vaikutuksista aivoissa, selvittämään näiden vasteiden keskeisiä mekanismeja ja tarjoamaan mahdollisia kehityskohteita aivosairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon.

Tukea lasten ja nuorten lukemisen innostamiseen

Lasten ja nuorten lukemisen innostamiseen kohdistuvia apurahoja saivat KM Leena Halonen lukulähettiläspalveluun esikoulujen ja koulujen kanssa sekä Teatteri-ilmaisun ohjaajat AMK Niina Karttunen ja Tommi Tihtarinen yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattujen ”Lukeminen, avain muutokseen” -työpajojen järjestämiseen.

Muita lastenkulttuurin apurahoja saivat mm. Satuteatteri Punahilkka ry lastentapahtuman järjestämiseen ja Sanaratas ry värivarjoteatterityöpajojen järjestämiseen kyläkouluilla.

Mikael Agricola -mitali professori Yrjö Sepänmaalle

Kuva: Leila Piironen/Helios Joensuu

Suomen Kulttuurirahaston Mikael Agricola mitali luovutettiin professori Yrjö Sepänmaalle, ympäristön ja kauneuden tulkitsijalle, teorian ja käytännön yhteensaattajalle.

Ympäristöestetiikan professori emeritus Yrjö Sepänmaan (s. 1945) tuotanto käsittelee ympäristön esteettistä tulkintaa ja arvoa. Hän on asunut Joensuussa vuodesta 1994 lähtien ja vaikuttanut merkittävästi Pohjois-Karjalan ympäristöesteettiseen keskusteluun. Sepänmaa on ollut pitkään myös Suomen Akatemian tehtävissä, esimerkiksi akatemiaprofessorina vuosina 2000‒2005.

Yrjö Sepänmaa on koko uransa ajan tähdentänyt tutkimuksen vuorovaikutusta yhteiskunnan, erityisesti eri ammattialojen kesken. Tämän periaatteen mukaisesti hän organisoi yhteensä seitsemän kansainvälistä kongressia ympäristöestetiikasta. Kukin kokouksista paneutui johonkin ympäristöestetiikan osa-alueeseen ‒ maiseman estetiikasta (1994) taivaan estetiikkaan (2009).

Sepänmaa on ollut myös vuodesta 2000 järjestetyn Joensuun kirjallisuustapahtuman keskeisiä perustajia ja aktiivisia toimijoita.

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rahastot myönsivät yhteisenä kärkihankkeena Katja Kanniselle ja työryhmälle 100 000 euron apurahan ilmansaasteiden vaikutuksia aivojen terveyteen käsittelevään tutkimukseen. Kuva: Leila Piironen / Helios Joensuu

 

Keski-Suomen rahaston Kulttuuripalkinto Ruamjai-kuorolle

Keski-Suomen rahaston 60-vuotisjuhlavuoden Kulttuuripalkinto myönnettiin 8.5.2018 Ruamjai-kuorolle ”suurella yhteisellä sydämellä lauletuista lauluista ja taitavista tulkinnoista.”  

Palkintokirjan luovuttivat hoitokunnan puheenjohtaja Hanna-Leena Pesonen ja asiamies Antti Niskanen. Keski-Suomen rahaston Kulttuuripalkinto on juhlavuoden kunniaksi suuruudeltaan 15 000 €.

– Kuoron kehittyminen on ollut huimaa ja pitkäjänteinen työ näkyy ja kuuluu kuoron soinnissa ja esiintymisessä, mistä kertoo kuoron menestys sekä kansainvälisessä In… Canto Sul Garda -kuorokilpailussa Italiassa että Tampereen Sävelen kuorokatselmuksessa, hoitokunnan puheenjohtaja Hanna-Leena Pesonen kertoo.

Ruamjai on perustettu vuonna 2000 lapsikuoro Vox Aureasta uloskasvaneiden nuorten laulajien tahdosta jatkaa kuorolaulun parissa. Kuoronjohtajina ovat toimineet Sanna Salminen ja Iina Karjalainen. Nykyisin neljänkymmenen laulajan yhteisöä johtaa Kirsi Kaunismäki-Suhonen. Nuorisosekakuoro on ajan saatossa varttunut nuorten aikuisten sekakuoroksi, jonka musiikillinen linja on nojannut niin kansanlauluperinteeseen, keskiaikaiseen musiikkiin kuin taidemusiikkiin. Yleisö tuntee kuoron erityisesti elävästä esiintymisestä ja tulkinnallisesta taituruudesta.

Keski-Suomen rahasto juhlii tasavuosia

Keski-Suomen rahasto perustettiin vuonna 1958 maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin viljelemiseksi. Samalla se on Suomen Kulttuurirahaston pitkäaikaisin yhtäjaksoisesti samalla nimellä toiminut maakuntarahasto, sillä aiemmin perustettu Pohjois-Suomen rahasto on myöhemmin jakautunut useammaksi erilliseksi maakuntarahastoksi.

Ruamjai esiintyi palkintojenjakotilaisuudessa 8.5.2018 kuoronjohtaja Kirsi Kaunismäki-Suhosen vetämänä. Kuva: Pekka Seppänen

Rahaston perustamisvaiheessa aktiivinen toimija Suomen Kulttuurirahaston lisäksi oli Keski-Suomen maakuntaliitto. Perustamisen taustalta löytyy maakuntaliiton toiminta Helsingin yliopiston Keskisuomalaisen osakunnan aloitteesta perustetussa keskisuomalaisten opintomahdollisuuksien parantamiseen tähtäävässä Keski-Suomi Rahasto -säätiössä, jonka idea oli hyvä, mutta jonka toiminta ei kuitenkaan noussut siivilleen. Niin ikään pontimena Keski-Suomen rahaston perustamiselle oli Kulttuurirahaston tahto tukea maakuntien kulttuurielämää ”saattamalla kaikkiin Suomen osiin tällaisia maakuntarahastoja”, kuten L.A. Puntila Kulttuurirahaston tavoitetta kuvasi. Keski-Suomen rahaston perustajalahjoittajat olivat keskisuomalaisia yksityishenkilöitä, yrityksiä, yhdistyksiä sekä kuntia. Rahaston toiminta perustuu edelleen lahjoituksiin ja testamentteihin, jotka sijoitetaan tuottavasti, jotta tuottoja voidaan jakaa monipuolisesti keskisuomalaisen tieteen, taiteen kotiseututyön sekä lasten ja nuorten kulttuurin tukemiseksi.

Rahasto jakaa vuosittain apurahoja, palkintoja ja stipendejä yleisrahastosta ja lahjoittajien nimikkorahastoista ohjesääntöjen mukaisiin tarkoituksiin. Lisäksi se voi järjestää muuta kulttuuritoimintaa. Juhlavuonna rahasto tukee keskisuomalaista kulttuuria ennätyssummalla, yhteensä 637 000 eurolla. Apurahat, stipendit ja Schildtin palkinto julkistetaan vuosijuhlassa 20. toukokuuta Jyväskylässä. Juhlavuosi tulee myös sisältämään muuta toimintaa, josta tiedotetaan myöhemmin. Rahaston toiminnasta päättää 11-jäseninen hoitokunta, jonka puheenjohtajana toimii professori Hanna-Leena Pesonen. Rahaston käytännön työstä vastaavat asiamies Antti Niskanen ja sihteeri Päivi Blå.

Kainuussa kaksi kärkihanketta

Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahasto jakoi vuosijuhlassaan 6.5.2018 apurahoina 246 000 euroa. Jakosumma on Kainuun tähänastisista jaoista suurin. Hakemuksia tuli yhteensä 184 ja apurahan sai 20 hakijaa.


Kainuun rahaston apurahansaajat 2018. Kuva: Risto Mäläskä

Kärkihankkeita Kainuulla on tänä vuonna kaksi. Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus ry sai 20 000 euroa taidekasvatusmateriaalin valmistamiseen ja kierrättämiseen. Tavoitteena on suunnitella, koota ja tuottaa materiaalia, josta hyötyvät kaikki alueen kunnat sekä kehittää taide- ja kulttuurikasvatuksen saatavuutta ja laatua Kainuun alueella.

Kulttuuriosuuskunta G-Voima sai niin ikään 20 000 euroa Vaara-kollektiivin Cajanus -Jättiläisoopperan toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on tuoda ”Paltamon jätti” ja ”pitkä suomalainen”, Daniel Cajanus, Hollannin Haarlemista takaisin synnyinseuduilleen ja synnyttää samalla ilmiö, jolla on laajempaa merkitystä Kainuun tunnettavuudelle. Cajanuksen ympärille on tarkoitus luoda festivaaliohjelmisto, joka toisi Kainuussa muistetun jätin jälleen eläväksi osaksi kainuulaista kulttuuriperintöä.

Mitali näyttelijäkonkarille

Näyttelijä Esko Vatula vastaanotti Elias Lönnrot -mitalin ”Läsnäolon voimasta, vahvoista tulkinnoista”. Vatulan lavasäteily on houkutellut teatterin taikapiiriin katsojia jo useista sukupolvista. Hän on tulkinnut Kajaanin kaupunginteatterin näyttämöllä lukemattomia tärkeitä rooleja niin kainuulaiselle kuin valtakunnalliselle yleisölle jo yli 30 vuoden ajan. Viimeisimmässä roolissa ”meidän isänä” kiteytyy näyttelijän moni-ilmeinen ja eläytyvä tapa työskennellä. Elämän ja teatterin raja häviää Vatulan koskettavassa roolissa.

Kainuun myönnöt 2018

Lapin rahasto jakoi apurahoja 543 000 euroa

Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahasto järjesti 50. vuosijuhlansa Kulttuuritalo Korundissa Rovaniemellä 5.5.2018. Juhlassa jaettiin palkintoja ja apurahoja tieteelle ja taiteelle, yhteensä 543 000 euroa 51 hakijalle.

Lapin rahasto jakaa vuorovuosina 10 000 euron suuruisen tiede-, taide- tai ympäristöpalkinnon. Tänä vuonna oli vuorossa ympäristö- ja kulttuuripalkinto, joka myönnettiin kahdelle ansiokkaalle toimijalle: Lapin lintutieteelliselle yhdistykselle sekä Lapin LUMA-keskukselle.

Hakemusten yhteenlaskettu summa yli 6,3 miljoonaa euroa

Lapin Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 432 hakemusta. Kaikkien hakemusten yhteenlaskettu summa oli yli 6,3 miljoonaa euroa. Taiteelle tuli enemmän hakemuksia kuin tieteelle. Taiteelle myönnettiin 32 apurahaa, yhteensä 280 000 euroa, ja tieteelle 18 apurahaa, yhteensä 244 000 euroa.

Ympäristöpalkinnot luonnon monimuotoisuuden puolustajille sekä tiede- ja teknologiakasvattajille

Lapin rahaston ympäristöpalkinnot myönnettiin Lapin lintutieteelliselle yhdistykselle (5 000 euroa) sen ansioista Lapin lintujen suojelijana ja monimuotoisuuden puolustajana sekä Lapin LUMA-keskukselle (5 000 euroa) tiede- ja teknologiakasvatuksesta ja elinikäisen oppimisen vahvistamisesta.

Lapin lintutieteellisen yhdistyksen tavoitteena on edistää Lapin linnuston hyvinvointia ja suojelua. Yhdistyksellä on ollut aktiivista toimintaa vuodesta 1973 alkaen. Sen eri tapahtumat, kuten lintuharrastuksen peruskurssi, pihabongaus ja talvilintulaskenta ovat saaneet suuren suosion. Yhdistyksellä on monipuolinen tapahtumakalenteri www.lly.fi

LUMA-keskus Lappi kohdistaa ansiokkaan toimintansa erityisesti lapsiin ja nuoriin ja edistää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian oppimista uusien tiede- ja teknologiakasvatuksen avausten kautta. Keskus tukee opettajia elinikäiseen oppimiseen ja vahvistaa tutkimuspohjaista opetuksen kehittämistyötä. Se saattaa yhteistyöhön oppilaat, opiskelijat ja opettajat varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Sen yhteistyötahoja ovat myös lasten vanhemmat sekä yritysten ja muiden yhteisöjen henkilöstö.

Monipuoliseen, aktiiviseen ja innovatiiviseen toimintaan kuuluvat keskeisesti lasten ja nuorten kerhot ja leirit. www.ulapland.fi/FI/Yksikot/LUMA-keskus-Lappi

A.E. Nordenskiöld -apuraha pelejä ja saamelaisuutta käsittelevään tutkimukseen

Kasvatustieteen maisteri Outi Laitille myönnettiin A. E. Nordenskiöld -stipendinä 24 000 euroa pelejä ja saamelaisuutta käsittelevään väitöskirjatyöhön. Laitin väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittää saamen kielen ja kulttuurin hyödyntämisen mahdollisuuksia tietokonepeleissä ja etno-ohjelmoinnissa. Tavoitteena on tuottaa tarvittavaa tietoa pelillisyyden hyödyntämisestä arktisten alkuperäiskansojen kontekstissa. Kyseessä on pioneeritutkimus pelillisyydestä saamen kielen ja kulttuurin opetuksessa ja oppimisessa.

Visuaalisen taiteen apuraha Mari Oikariselle

Visuaalisten taiteiden kokovuotinen erityisapuraha (24 000 euroa) myönnettiin kuvataiteilija Mari Oikariselle taiteelliseen työskentelyyn. Mari Oikarinen (s. 1981) on rovaniemeläinen taiteilija. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Satakunnan AMK:sta vuonna 2008 ja taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta 2012. Oikarinen työskentelee kuvanveiston eri materiaalien, installaatioiden ja piirtämisen parissa. Hänen teoksensa rakentuvat usein toiston ja sarjallisuuden kautta. Työskentelyssään hän haluaa antaa tilaa hiljaisuudelle, epätäydellisyydelle ja jopa keskeneräisyydelle. Tällä hetkellä hän työstää kolmiulotteisia kirjontateoksia sekä yhdistää kirjontaa ja puuveistoa. Lisäksi hänellä on meneillään projekti Jokapäiväinen, jossa hän piirtää yhden piirustuksen joka päivä vuoden ajan. Oikarinen tutkii piirtämisensä muuttumista vuoden kuluessa. Samalla hän korostaa piirtämisen merkitystä itsenäisenä taiteellisen ilmaisun välineenä.

Kokovuotisia apurahoja kahdeksan kappaletta

Kokovuotisia apurahoja 24 000 euroa myönnettiin tänä vuonna peräti kahdeksan kappaletta. Kokovuotisen saivat myös yhteiskuntatieteiden maisteri Elisa Pelttari työhyvinvointia kuljetusalalla käsittelevään väitöskirjatyöhön, taiteen maisteri Mari Suoheimo kiertotaloutta ja liikkuvuutta Lapissa palvelumuotoilun näkökulmasta käsittelevään väitöskirjatyöhön, oikeustieteen maisteri Kaisa-Maria Kimmel terveydenhuollon priorisoinnin sääntelyä koskevaan väitöskirjatyöhön, oikeustieteen maisteri Jenni Päläs vertaisrahoitusta ja asiakkaan asemaa jakamistaloudessa käsittelevään väitöskirjatyöhön, hallintotieteiden maisteri Pauliina Jääskeläinen tanssi-liiketerapiaa organisaatioiden työhyvinvoinnin kehittämismenetelmänä käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä lääketieteen lisensiaatti Karoliina Hulkko allergista herkistymistä Pohjois-Suomen aikuisväestössä käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Puolivuotisia tieteen apurahoja myönnettiin mm. filosofian maisteri Niina Siivikon Suomen saamelaisten mediarepresentaatiota käsittelevään väitöskirjatyöhön ja filosofian maisteri Marju Rönkön kuvataiteilija Reidar Särestöniemen (1925-1981) tuotantoa käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Tänä vuonna painotettiin erityisesti lasten ja nuorten lukemisenedistämishankkeita

Lapin rahasto toivoi tänä vuonna erityisesti hakemuksia lasten ja nuorten lukemisharrastuksen edistämiseen ja tukemiseen. Painotuksen ansiosta Lapin rahasto sai tähän teemaan liittyen viisitoista hakemusta.

Kasvatustieteen maisteri Riikka Kolarille myönnettiin apuraha lasten ja nuorten lukuinnon vahvistamiseen, kasvatustieteen maisteri Henna Leinoselle ja työryhmälle lasten- ja nuorten luku- ja kirjoitusharrastuksen edistämiseen, MLL Enontekiön yhdistys ry:lle lapsille suunnattujen työpajojen järjestämiseen, kasvatustieteen maisteri Eija Rahkolalle työryhmineen Pate valtaa Sompion –hankkeeseen, Sallan 4H –yhdistykselle lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen kirjastoympäristössä sekä teatteriRajalle Elävä tarinakirjasto –tapahtuman toteuttamiseen.

Maakunnan kärkihankkeille 50 000 euroa

Kemijoen kulttuurituki ry sai 30 000 euroa Kemijokivarren kylien elvyttämiseen kulttuurin ja taiteen avulla. Apurahan turvin yhdistys tuottaa jokivarren elämästä kertovan monologinäytelmän sekä saattaa alulle Karvalakkioopperan. Yhdistyksen tarkoituksena on nostaa lappilainen elämäntapa ja paikallisuus osaksi Lappiin suuntautuvan matkailun sisältöä. Pyrkimyksenä on vahvistaa paikallisen kulttuurin sisältöjä matkailussa ja nostaa paikallisyhteisö matkailun vastuulliseksi toimijaksi. Vuoden 1979 karvalakkilähetystöstä kertovaa oopperaa tullaan esittämään Rovaniemellä ja mahdollisesti myös muualla Lapissa ja Suomessa. 

Sodankylän elokuvafestivaali ry sai 20 000 euroa Sodankylän elokuvajuhlien Elokuvan ääni –erikoisohjelmiston tuottamiseen. Ensi kesän ohjelmistossa painotetaan äänitehosteiden merkittävyyttä osana kokonaisvaltaista elokuvaelämystä. Ohjelmisto on tässä laajuudessaan ainutlaatuinen ja avaa uuden näkökulman koko taiteenmuotoon. Ulkomaisia puhujia ovat mm. Foley-artisti ja äänisuunnittelija Nicolas Becker Ranskasta, ohjaaja Andrea Arnold Isosta-Britanniasta ja äänisuunnittelija Peter Albrechtsen Tanskasta.

Tukea alueelliselle kulttuuritoiminnalle

Paikalliselle kulttuuritoiminnalle myönnettiin useita apurahoja. Oranki Art ry sai apurahan Oranki Art 18 –ympäristötaidetapahtuman järjestämiseen. Apurahoja myönnettiin useille muillekin alueellisille tapahtumille, mm. Sirkus Taika-Aika ry:lle 15-vuotisjuhlanäytöksen järjestämiseen ja tanssija Janita Rantaselle Koko Lappikin tanssii –projektin tanssipajojen järjestämiseen.

Performanssitaiteilija John Courtille ja kuvataiteilija Elina Sipilälle myönnettiin puolivuotiset apurahat taiteelliseen työskentelyyn.

Lappilaiset muusikot saivat apurahoja soitinhankintoihin, mm. Pekka Niskanen klarinetin ja Ilkka Puputti käyrätorven hankintaan.

Lapin rahasto tuki myös kirjallisuutta, käännöksiä, näytelmiä, elokuvia ja tv-sarjoja. Apurahoja saivat mm. näytelmäkirjailija Janne Rosenvall taiteelliseen työskentelyyn, diplomikielenkääntäjä Kaija Anneli Anttonen saamelaisen nuortenromaanin suomentamiseen, filosofian tohtori Marko Kantomaa romaanin kirjoittamiseen ja medianomi Jussi Hiltunen TV-sarjan käsikirjoittamiseen.

Kaupunki – tilaa ihmisille ja luovuudelle

”Väitöskirjani tavoitteena oli tuoda esille kaupunkitilan monipuolisuutta ja monitahoisuutta. Erinäisistä säännöistä, laeista ja vastuista puhutaan paljon, mutta tutkimusta niistä on vähemmän. Olen halunnut väitöskirjassani tarkastella, miten taide ja kulttuuri, leikki ja anarkismi yhdistyvät erilaisiin lakeihin ja jopa millimetrin tarkkoihin EU-standardeihin.”

Lundman esitteli väitöskirjassaan neljä tapaustutkimusta, joiden avulla hän tarkasteli, miten säännöt osaltaan luovat julkista tilaa sellaiseksi kuin se on. Ensimmäinen tapaustutkimus koski Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan kuulunutta Turku365-taidehanketta. Toinen tutkimuskohde oli Taideslummi-tapahtuma, joka oli samalla sekä mielenosoitus että anarkistinen kulttuuritapahtuma. Kolmas tapaus käsitteli Turun Kupittaanpuistossa sijaitsevaa PAPU-patsaspuistoa.

”Luin aikoinaan uutisen, jossa kerrottiin taloyhtiöiden purkavan leikkipaikkoja sen takia, etteivät ne täytä EU-standardeja. PAPU ja muut leikkipuistot ovat hyvin rajattuja leikkitiloja. Minua alkoi kiinnostaa, miten on mahdollista tehdä taiteellinen tai luova leikkipuisto standardien määritellessä millimetrin tarkasti esimerkiksi keinun etäisyyden maasta”, Lundman kertoo.

”Säännöt ja lait ovat totta kai tärkeitä, mutta joskus nimenomaan lapsiin kohdistetut pilkuntarkat säännökset tuntuvat hieman kohtuuttomilta. On hirveän tärkeää, että lapset oppivat myös riskejä kokeilemalla ja testaamalla rajojaan, eivätkä elä pehmustetussa kuplassa.”

Neljännessä tapaustutkimuksessa Lundman halusi osoittaa, miten osallistumisen kynnystä voidaan madaltaa taiteen avulla. Tiede, taide ja teknologia asuinalueen kehittämisessä -hankkeen aikana tuotettiin ammattitaiteilijoiden kanssa lyhyitä videoita esittämään turkulaisen asuinalueen julkisten tilojen mahdollisia tulevaisuuden käyttöjä.

Yksi keskeinen asia tutkimuksessa liittyy tilallisuuteen ja tilallisen vastuun käsitteeseen. Tilallisen vastuun käsitteen tutkija jakoi väitöskirjassaan kolmeen kategoriaan.

”Rajoittava vastuu liittyy lakeihin ja sääntöihin, joita pitää noudattaa. Kenen vastuulla esimerkiksi on, jos lapselle sattuu puistossa jotain? Rajoittavat vastuut voivat osittain sulkea tilojen avoimuutta ja vapautta, mutta säännöt ja lait ovat tärkeitä nimenomaan vastuukysymyksien selvittelyssä.”

Rakentava vastuu koskee välittämistä ja huolenpitoa. Sen mukaan kaupunkilaisten pitäisi jollain tavalla pyrkiä parantamaan yhteisiä kaupunkitiloja. Radikaali vastuu taas on poliittisempaa toimintaa, ja liittyy ihmisryhmiin, jotka eivät ihan mene kummankaan kategorian alle. Kun kaikki nämä vastuut yhdistetään, johtaa se julkiseen kaupunkitilaan, joka voi olla sekä avoin että poliittinen.

”Suunnittelijoille ja päättäjille olisi hyvä viestiä, että kaupunkeihin pitäisi jättää tilaa, jotta ihmisillä olisi vapaus tehdä erilaisia asioita. Itse koen, ettei kaupunkeja voi tehdä vain kauniiksi alueiksi turisteille, vaan siellä pitää olla tilaa myös ihmisille ja luovuudelle. Kaupunkisuunnittelun ja taiteen ei pitäisi missään nimessä olla vain julkisen tilan kaunistamista. Ja vaikka kaupunkitaiteeseen totta kai liittyy myös rajoituksia, ei puistoon tuleva hieno taideteos saa estää tilassa leikkimistä ja olemista. Älä astu nurmikolle -kyltit pitäisi ehdottomasti kieltää!”

Fil. tohtori  Riina-Mari Lundman sai Varsinais-Suomen rahastolta 21 000 euron apurahan julkista kaupunkitilaa käsittelevään väitöskirjatyöhön vuonna 2012. Väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa 3.4.2018.

Teksti: Anna Bui
Kuva: Robert Seger

 

SKR.fi-sivusto uudistuu

Haluatko vaikuttaa Kulttuurirahaston uudistuviin verkkosivuihin?

Haluamme sivustouudistuksessamme keskittyä erityisesti niihin asioihin, joita käyttäjät pitävät tärkeimpinä. Käy vastaamassa kyselyyn ja voit voittaa leffalippuja! Vastaaminen vie vain muutaman minuutin.

Vastausaikaa on keskiviikkoon 25.4. asti.

Pääset kyselyyn tästä.

Vuoden 2018 UWC-stipendiaatit on valittu

Suomen UWC-yhdistys myöntää vuosittain kymmenkunta stipendiä lukiolaisille United World Colleges -opiskelua varten. Suomen Kulttuurirahasto on rahoittanut stipendejä vuodesta 1966.

Tänä vuonna hakemuksia saapui 120 kappaletta. Hakijoista 104 oli tyttöjä ja 16 poikia. Ruotsinkielisiä hakijoita oli 11. Oppilasvalinnan suoritti UWC-yhdistys yhdessä UWC-toimikunnan kanssa.

UWC Adriatic, Italia:
Eerika Pöyhönen, Porvoo

UWC Atlantic College, Wales:
Blanca Husell, Pålsböle
Joona Moilanen, Oulu (Joutsikoski – Saksi – Hautsalo -stipendiaatti)

UWC Costa Rica:
Priya Koskela, Helsinki

UWC Li Po Chun, Hong Kong:
Aino Hämäläinen, Joensuu

UWC Mahindra, Intia:
Mai Tenhunen, Espoo

UWC Mostar, Bosnia-Hertsegovina:
Ella Rinta-Rahko, Kauniainen (Elisabeth Rehn -stipendiaatti)
Johanna Tikkala, Helsinki

UWC Pearson College, Kanada:
Pyry Eskelinen, Helsinki

UWC Red Cross Nordic, Norja:
Fanny Keisala, Turku
Teemu Alakärppä, Simo (Svenska kulturfondenin stipendiaatti)

UWC USA, Yhdysvallat:
Netta Brigatti, Eurajoki

UWC Waterford Kamhlaba, Swazimaa:
Elisa Suomala, Oulunsalo

Lisäksi valittiin UWC-lyhytkursseille:

Belgian lyhytkurssi – Building and Crossing Bridges:
Sanaâ Mouhou, Helsinki

Turkin lyhytkurssi – Connecting Borders
Sahrami Pylkkö, Helsinki

Indie-pelejä Kaisaniemen kattojen yllä

Kolmikon työstämää Noita-peliä voi visuaalisesti kutsua taiteeksi. Noita on kunnianhimoinen indie-peliprojekti, jossa yhdistetään pikselitaidetta, pelaajalähtöisyyttä sekä peliympäristön kokonaisvaltaista fysiikkamallinnusta. Pelissä pelaaja ohjaa hahmoa, noitaa, joka seikkailee maanalaisessa maailmassa.

Arvin Alttari-ideoita Noita-peliin.

Arvin Alttari-ideoita Noita-peliin

Ajatus Noidasta lähti alun perin liikkeelle Petrin tietokoneelle tekemästä nestesimulaatiokokeilusta, jossa jokainen pikseli oli laskettu tarkkaan.

”Teimme Arvin kanssa pelistä kokeiluversion, jossa velho  pystyi tekemään loitsuja ja muuttamaan eri materiaaleja muiksi materiaaleiksi”, Petri kertoo.

”Sen tyylistä simulaatiota mitä Petri teki ei ole ihan samalla mittakaavalla tehty aikaisemmin, joten halusimme hyödyntää sitä laajasti. Peli kävi läpi monia vaiheita”, Arvi täydentää.

”Välillä pelaaja oli jumalhahmo, joka ohjasi omia seuraajiaan. Välillä oltiin dystooppisessa maailmanlopun maailmassa ja loppujen lopuksi päädyttiin tämän hetkiseen tilanteeseen. Magia on tärkeässä osassa, joten päädyimme nimeämään pelin Noidaksi.”

1980-luvun pelit näyttivät pitkälti samalta kuin Noita. Suurin ero vanhoihin peleihin löytyykin taustalta, pelin teknisestä puolesta. Noidassa jokaiselle pikselille on määritelty fyysinen olomuoto, minkä vuoksi nimenomaan pikseligrafiikka toimii pelissä harkittuna tyylikeinona. Vanhoissa peleissä hahmo on vain yksinkertainen animaatio, kun taas Noidan hahmo koostuu ”lihasta”, kankaasta ja muista ”oikeista” aineksista.

Kun 80-luvulla peligrafiikka oli yksinkertaista ja kuva pikselöitynyttä tietokoneiden heikon kapasiteetin vuoksi, on tämän päivän pikseligrafiikka yleisesti hyväksytty tyylilaji, puhtaasti valintakysymys, johon myös Noidassa päädyttiin.

”Kun jokainen pikseli on simuloitu, se asettaa tietyllä tavalla teknisen haasteen, jossa yksi ratkaisu on se että yksi pikseli on ruudulla aika iso ja resoluutio on suhteellisen pieni”, Arvi selittää.

”Tämä yhdistettynä siihen, että olen harjaantuneempi pikselitaiteessa kuin muissa digitaalisen taiteen muodoissa, johti tähän lopputulokseen.”

”Periaatteessahan me tehdään asiat ihan typerän monimutkaisesti”, Olli tokaisee.

”Toisaalta tässä pelissä oikeastaan tapahtuu se, mitä lapsena kuvitteli että peleissä tapahtuu. Aiemmin pelit toimivat tavallaan liian yksinkertaisesti.”

Noita julkaistaan aikanaan Steam-alustalla peliyhteisöä osallistavalla Early Access -mallilla. Näin tosifanit pääsevät mukaan pelin kehittämiseen, ja lopullisessa valmiissa pelissä on mahdolliset virheet ja epäloogisuudet karsittu minimiin.

Indie-pelit ovat markkinoista vähemmän riippuvaisten tahojen ja pienempien tiimien tekemiä ”omia unelmapelejä”. Vaikkeivät ne suinkaan aina ole kaupalliseen tarkoitukseen kehiteltyjä, niidenkin markkinat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvaneet valtavasti.

Kolmikolla on yhteensä kymmenien vuosien peliura takanaan, sillä kaikki aloittivat pelien tekemisen jo alakouluikäisinä. Arvi Teikari voitti juuri San Franciscossa pidetyssä pelinkehittäjien suurimmassa vuotuisessa tapahtumassa Game Developers Conferencessä arvostetun Independent Games Festivaalin Game Design ja Student -palkinnot. Pelejä työkseen tekevät Arvi, Olli ja Petri saattavat hyvinkin olla omassa unelma-ammatissaan.

”Täällä me vaan pelataan päivät pitkät”, tekijät nauravat.

Teksti, kuvat ja video: Anna Bui

Olli Harjola ja työryhmä sai 24 000 euron apurahan 27.2.2018 indie-peliprojektin toteuttamiseen. Apuraha myönnettiin digitaalisen taiteen alalta. Lokakuusta 2018 alkaen pelit ovat Kulttuurirahaston apurahahaussa mukana omana hakualanaan.

Keski-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinto Juho Kuosmaselle

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahasto myönsi vuoden 2018 kulttuuripalkinnon elokuvaohjaaja Juho Kuosmaselle ”ihmisläheisistä elokuvista, hetkien herkästä vangitsemisesta”.


Juho Kuosmanen Keski-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlassa 10.4.2018. Kuva: Aki Paavola

Palkinnon suuruus on 10 000 euroa, ja se luovutettiin Keski-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlassa Pietarsaaressa tiistaina 10.4.2018. Keski-Pohjanmaan rahasto haluaa palkinnolla antaa tunnustusta ihmisläheisen elokuvan tekemisestä taiteesta tinkimättä ja paikallisen aihepiirin kohottamisesta kansainvälisyyteen.

Juho Kuosmanen (s. 1979 Kokkolassa) opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 2004–2014. Kuosmanen on ohjannut myös teatteria ja oopperaa. Teatterissa hän on näytellyt Leea Klemolan teoksissa Kokkola ja New Karleby Tampereen Teatterissa. Muita rooleja ovat televisiosarjassa Hopeanuolet sekä filmeissä 8 päivää ensi-iltaan, Miesten välisiä keskusteluja, Silmäterä ja Toivon tuolla puolen.

Kuosmasen ensimmäinen teattereissa nähty elokuva, tunnin pituinen Taulukauppiaat (2010) oli ehdolla Jussi-palkinnon saajaksi viidessä kategoriassa (paras elokuva, ohjaus, käsikirjoitus, naispääosa, lavastus). Taulukauppiaat oli lopputyö Taideteollisen korkeakoulun elokuva- ja lavastustaiteen osastolta. Se voitti parhaan opiskelijaelokuvan palkinnon Cannesin festivaalin Cinéfondation-sarjassa.

Voiton myötä Kuosmanen sai osana palkintoaan osallistua seuraavaksi ohjaamallaan pitkällä elokuvalla Cannesin festivaalille. Hänen ohjaamansa Hymyilevä mies valittiin lopulta toukokuussa 2016 Cannesin kahteen kilpasarjaan. Se voitti festivaalin toiseksi arvostetuimmassa palkintokategoriassa Un certain regard ensimmäisenä suomalaisena elokuvana. Lisäksi Hymyilevä mies osallistui esikoisohjausten Caméra d’Or -sarjaan.

Juho Kuosmanen on työskennellyt läheisesti Kokkolan oopperan kanssa sen alkuajoista lähtien.

__________________________________________________________________

Keski-Pohjanmaan kulttuuripalkinto myönnetään hakemuksetta henkilölle tai yhteisölle, joka on huomattavalla tavalla edistänyt Keski-Pohjanmaan kulttuurielämää tai jonka työ on merkittävällä tavalla vahvistanut keskipohjalaista kulttuuria. Kulttuuripalkinnon ovat aiemmin saaneet mm. pelimanni Mauno Järvelä (2000), fil. tohtori Hannu Saha (2002), laulun lehtori Sirkka Haavisto (2004), director musices Osmo Jämsä (2006),  sopraano Anu Komsi (2008), taiteen maisteri Ritva Kangas (2010), tanssitaitelija Pirjo Viitanen (2012), taidemaalari Lena Koski (2014) ja professori Aila-Leena Matthies (2016).