Ohjelman tarkoituksena on selvittää sitä, kuinka paljon tutkittu tieto vaikuttaa yhteiskunnallisen päätöksenteon eri alueilla. Lisäksi halutaan selvittää sitä, miten tilanne on mahdollisesti muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.

Ohjelmaan tuli 73 hakemusta. Mukaan valitut hankkeet saavat kukin 100 000 euron rahoituksen vuoden ajaksi. Rahoitetut tutkimusryhmät toimivat Helsingin yliopistossa, Suomen Ympäristökeskuksessa, Svenska Handelshögskolanissa ja Turun yliopistossa. Kulttuurirahasto on valmistellut ohjelmaa yhdessä Suomen Akatemian kanssa.

Hankkeissa selvitetään muun muassa sitä, millä tavoin tutkitun tiedon käyttö näkyy kriminaalipolitiikkaan liittyvän lainsäädännön valmistelussa, miten tiedontuotanto on ohjannut suomalaisia yhteisöverouudistuksia, kuinka paljon asiantuntijoita käytetään ministeriöiden valmistelutyöryhmien jäseninä, miten ympäristötieto välittyy maakuntakaavoitukseen sekä millainen tieto hyväksytään osaksi päätöksentekoa.

Tutkittu tieto ja päätöksenteko -ohjelmaan valitut hankkeet

25 vuotta yhteisöverouudistuksia

Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa professori Heikki Hiilamon johdolla toteutettavassa hankkeessa selvitetään, millainen tutkimustieto on ohjannut suomalaisia yhteisöverouudistuksia sekä niihin liittyviä osinkoverouudistuksia vuosina 1993–2014. Hanketta varten kerättävän asiakirja- ja haastatteluaineiston avulla analysoidaan lisäksi, minkälaisten mekanismien kautta tutkimustieto on välittynyt yhteisö- ja osinkoveroa koskevaan poliittiseen päätöksentekoon. Hankkeen päätteeksi järjestetään seminaari, jossa innostetaan muita tutkijoita ja toimittajia aineiston käyttämiseen.  

Lisätiedot: Professori Heikki Hiilamo, heikki.hiilamo(at)helsinki.fi

Tiedontuotannon regiimit ja asiantuntijavalta Suomessa (TIRAS)

Svenska Handelhögskolanissa toteuttavassa hankkeessa tarkastellaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavien ideoiden ja tiedontuotannon organisointitapaa sekä siihen liittyvän asiantuntijavallan luonnetta. Empiirisen tarkastelun kohteena ovat kotimaisessa palkka-, työeläke- ja innovaatiopolitiikassa vaikuttavan tiedon tuotantotavat, tuottajat ja näiden väliset auktoriteettisuhteet. Hankkeen tapaustutkimukset antavat kattavan kuvan asiantuntijatiedon ja päätöksenteon suhteesta Suomessa.

Lisätiedot: Apulaisprofessori Ville-Pekka Sorsa, ville-pekka.sorsa(at)hanken.fi

Tutkittu ympäristötieto ja sen vaikuttavuus maakuntakaavoituksessa (TUUMA)

Suomen ympäristökeskus SYKE:n toteuttamassa hankkeessa tarkastellaan tutkitun ympäristötiedon välittymistä alueidenkäytön suunnitteluun maakunnan tasolla viimeisen 20 vuoden aikana. Tavoitteena on  analysoida empiirisesti Kymenlaakson maakunnan suunnitteluasiakirja-aineistosta viranomaisten, päätöksentekijöiden ja osallisten näkökulmia tutkittuun ympäristötietoon sekä erilaisen tutkitun ympäristötiedon käyttökelpoisuuden ja validiteetin muutoksia ja ympäristötiedolla argumentointia. Lisäksi tavoitteena on ymmärtää, miten merkittävästi lisääntynyt tutkittu ympäristötieto on mahdollisesti institutionalisoitunut maakuntatason päätöksenteossa käyttökelpoiseksi tiedoksi. Suomen ympäristökeskus (SYKE) toteuttaa hankkeen yhteistyössä Kymenlaakson liiton, Tampereen yliopiston sekä Ympäristötiedon foorumin kanssa.

Lisätiedot: Ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi, riikka.paloniemi(at)ymparisto.fi ja päätutkija Aino Rekola, aino.rekola(at)ymparisto.fi

Tutkitun tiedon käyttö ja sen vaikutukset kriminaalipoliittisessa päätöksenteossa vuosien 1991-2017 välillä lainvalmistelun kontekstissa

Turun yliopistossa professori Anne Alvesalo-Kuusen johtamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan lainvalmistelu- ja haastattelumateriaalin avulla tutkitun tiedon käyttöä ja vaikutuksia kriminaalipoliittisessa lainvalmistelussa vuosien 1991 ja 2017 välillä. Kriminaalipolitiikalla tarkoitetaan rikollisuutta ja sen kontrollia koskevaa päätöksentekoa, johon kuuluu tärkeänä osana lakien säätäminen ja lakien soveltamista koskeva päättäminen. Kriminaalipolitiikka on ajankohtainen politiikan alue tutkimustiedon roolin tarkasteluun sekä sen poikkihallinnollisen luonteen että suomalaisen kriminaalipolitiikan kansainvälisesti hyvän maineen vuoksi. Tutkimus tuottaa uutta tietoa tutkimustiedon roolista osana yhteiskunnallista päätöksentekoa viimeisten vuosikymmenten ajalta.

Lisätiedot: Tutkija Maija Helminen, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto, anmahel(at)utu.fi

Tieteen asiantuntijoiden ja tutkitun tiedon rooli ja merkitys ministeriöiden työryhmävalmistelussa

Projekti tutkii tieteen asiantuntijoiden ja heidän edustamansa tutkimustiedon hyödyntämistä keskeisessä, mutta pitkälti tutkimatta jääneessä suomalaisen poliittisen valmistelun instituutiossa, ministeriöiden työryhmävalmistelussa. Projekti kysyy, mikä on tieteen asiantuntijoiden edustaman tutkimustiedon asema ja merkitys työryhmävalmistelussa ja miten se on muuttunut 1980-luvulta lähtien erityisesti valtionhallinnon uusien tiedonhankintatapojen yleistymisen myötä. Saatuja tuloksia vertaillaan muissa Pohjoismaissa tekeillä oleviin tutkimuksiin.  Tutkimuksessa sovelletaan korporatiivisen vaihdannan ja poliittisten neuvonantojärjestelmien teorioita sekä kriittistä tiedon, tieteen ja asiantuntijuuden tutkimusta. Jo olemassa olevan työryhmiä koskevan määrällisen aineiston lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään projektin aikana tehtäviä teemahaastatteluja sekä kyselyaineistoa.  Tutkimusryhmän jäseninä ovat professori Anne Maria Holli, tohtorikoulutettava Saara Turkka sekä projektin tutkimusavustaja.

Lisätiedot: Professori Anne Maria Holli, anne.holli(at)helsinki.fi

Suomen Kulttuurirahasto myöntää vuosittain apurahoja työskentelyyn taiteilijaresidensseissä. Lisäksi haettavana on myös apurahoja ulkomaisen oleskelujakson kuluihin vapaavalintaisessa kohteessa. Residenssipaikat sekä liikkuvuusapuraha vuodelle 2019 ovat haettavissa 10.–31.8.2018.

Taiteilijaresidenssien hakukohteita on seitsemän: uusina kohteina Triangle New Yorkissa sekä Institute for Provocation Pekingissä Kiinassa. Muut kohteet ovat Hôtel Chevillon Ranskassa, SeMA Nanji Soulissa Etelä-Koreassa, Tokyo Arts and Space (entinen Tokyo Wondersite) Japanissa, O Espaço do Tempo Portugalissa ja Artspace Sydneyssä Australiassa. Työskentelyapuraha on 2 000 euroa kuukaudessa ja O Espaço do Tempoon 800–1200e henkilöä kohden.

O Espaço do Tempo -residenssi on tarkoitettu tanssi- ja näyttämötaiteen tekijöille, muut kohteet pääosin kuvataiteilijoille. Pekingin Institute for Provocation on kuvataiteiteeseen painottuva tutkimuksellinen residenssi, mutta hakea voivat myös muiden alojen taiteilijat sekä esimerkiksi arkkitehdit, joilla on kohteeseen liittyvä tutkimuksellinen intressi.

Rahaston pitkäaikainen yhteistyö Hôtel Chevillonin kanssa on päättymässä. Haku kuvataiteilijoille on auki viimeistä kertaa vuodelle 2019, ja kirjailijoille erityistä hakukohdetta ei tänä vuonna ole. Uutta kirjailijoiden ja kääntäjien kohdetta Euroopan ulkopuolelta valmistellaan vuodelle 2020.

Tukea kansainväliseen liikkuvuuteen

Liikkuvuusapurahalla voi kattaa taiteellisen työskentelyn kuluja ulkomailla. Apurahan tavoitteena on mahdollistaa taiteilijalle ulkomaisen oleskelujakson avulla uusia välineitä ja verkostoja taiteellisen työskentelyn tueksi. Apurahaa voivat hakea taiteilijat yksin tai työryhmänä kaikilta taiteen aloilta yli kahden viikon kestoisiin ulkomaanmatkoihin.

Liikkuvuusapuraha on suuruudeltaan 3 000–10 000 euroa esimerkiksi residenssityöskentelyyn, festivaaliosallistumisiin, näyttelyprojekteihin ja kansainvälisiin yhteishankkeisiin liittyviin matkoihin.

Molempia apurahoja voi hakea verkkopalvelun kautta 10.–31.8.2018. Yhdellä hakukierroksella voi hakea joko Kulttuurirahaston tarjoamia residenssipaikkoja tai liikkuvuusapurahaa, mutta ei molempia.

Lisätietoa:

Taiteilijaresidenssit

Liikkuvuusapuraha

Kevään apurahahakukierroksella rahoitettiin 16 uutta tohtorien ja yritysten yhteistyöprojektia. Kulttuurirahaston rahoituksella ohjelmaan pääsivät Juhani Aakko, Jiang Dong, Janne Hakkarainen ja Narashima Boopathi Sivasubramanian.

PoDoCo-tohtorit vauhdittamaan tekoälyä, puupohjaisia tuotteita ja suomalaista koulutusvientiä

PoDoCo-ohjelma on onnistunut hienosti, tohtoreita ja yrityksiä yhdistävä Post Docs in Companies -ohjelma on siivittänyt jo 82 tohtoria elinkeinoelämän palvelukseen. Työllistyneiden tohtoreiden myötä niin pienet kuin suuretkin suomalaisyritykset saavat tuoretta tutkimusosaamista innovaatioitaan vauhdittamaan.

PoDoCo-ohjelman kevään 2018 hakukierrokseen osallistui lähes 300 nuorta tai pian valmistuvaa tohtoria ja lähes 50 yritystä. Tohtoreiden ja yritysten yhteistyöprojekteja syntyi yhteensä 28 kappaletta, joista rahoitettiin 16. Uudet PoDoCo-tohtorit tutkivat muun muassa tekoälyn soveltamista, uusien puupohjaisten tuotteiden kehittämistä ja uusien koulutustuotteiden luomista.

Juhani Aakko tutkii yhdessä CGI Suomen kanssa tekoälyn soveltamismahdollisuuksia keuhkoahtaumataudin diagnosoinnissa ja yksilöllisessä hoidossa. ”Keuhkoahtaumatauti on yleinen sairaus sekä Suomessa että maailmalla. Yksin Suomessa keuhkoahtaumataudin kustannukset ovat satoja miljoonia euroja vuosittain. Taudin diagnosointi ja oikean hoidon valinta on haastavaa taudin oireiden yksilöllisyyden vuoksi”, Aakko taustoittaa tutkimusta.

PoDoCo-projektin tavoitteena on kehittää uusia laskennallisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tukea keuhkoahtaumataudin diagnosointia ja arvioida taudin etenemistä. ”Tämä projekti on osa CGI:n tavoitetta kehittää tekoälyyn pohjautuvia ratkaisuja, joiden avulla voidaan helpottaa ja nopeuttaa lääkärien työtä sekä auttaa tekemään entistä tarkempia diagnooseja. Tekniikan tohtori Aakko tuo tiimimme kaivattua tutkimusosaamista tekoälyyn liittyen”, CGI:n Lead Data Scientist Elina Jeskanen täydentää.

Eräs tohtorin palkkaavista yrityksistä on UPM-Kymmene, joka tutkii yhdessä Hemanathan Kumarin kanssa uusien puupohjaisten tuotteiden kehittämistä sellutehtaan sivuvirroista bio- ja kiertotalouden teemojen mukaisesti.

”UPM:n strategia pohjautuu uusiutuvan puubiomassan moninaiseen käyttöön. PoDoCo-projektissa kehitetään ja pilotoidaan uusia teknologioita ja ratkaisuja, joiden avulla suomalaisen metsän hyödyntämistä voidaan edistää uusien tuotteiden muodossa. Tällä on merkittäviä vaikutuksia myös Suomen talouden kehittymiselle”, kertoo UPM-Kymmenen tutkimus- ja kehitysjohtaja Janne Varvemaa.

Työn hedelminä mahdollisuuksia nuorille

PoDoCo-ohjelma tarjoaa myös nuorille yrityksille oivia mahdollisuuksia hyödyntää viimeisintä akateemista tutkimusta. Startup-yritykset Rounders Entertainment ja GroPlay keskittyvät suomalaisen peli- ja koulutusosaamisen yhdistämiseen tähdäten suomalaisen koulutusosaamisen vientiin kansainvälisille markkinoille.

Psykologian tohtori Maryam Zarra-Nezhad tutkii yhdessä Rounders Entertainmentin kanssa mahdollisuuksia opettaa lapsille tunne-elämän taitoja viihteen keinoin. Uutta konseptia, johon kuuluu kirjoja, animaatiosarja sekä mobiilipelejä- sovellus, testataan PoDoCo-projektissa yhdessä lasten kanssa Suomessa, Sveitsissä, Hongkongissa ja Japanissa.

Mohsen Saadatmand puolestaan tutkii yhdessä GroPlayn kanssa mahdollisuuksia STEAM-aineiden (Science, Technology, Engineering, Art, Mathematics) opettamiseen alakoululaisille poikkitieteellisin menetelmin digitaalisten pelien avulla. Projekti on erittäin mielenkiintoinen, koska tutkimusten mukaan STEAM-aineiden poikkitieteellinen opetus lisää lasten ja nuorten kiinnostusta matemaattisiin aineisiin. Viime aikaisen koulutuskeskustelun mukaan nuorten innostusta juuri matemaattisiin aineisiin tulisi lisätä.

PoDoCo-tohtorit työllistyneet yrityksiin erinomaisesti

PoDoCo-ohjelman kautta on rahoitettu jo 82 tohtorien ja yritysten yhteistyöprojektia, joista ensimmäiset 24 projektia ovat päättyneet. Päättyneissä projekteissa suurin osa on työllistynyt pysyvästi yritysten palvelukseen. Tohtorit ovat kokeneet PoDoCo-ohjelmaan laajentaneen heidän uranäkymiään ja vaikuttaneen käänteentekevästi tohtoreiden urapolkuihin. Myös yritykset ovat kokeneet saavansa valtavasti uutta osaamista, joka tukee yritysten uusiutumista.

Lisäksi PoDoCo-projektien puitteissa tehty yhteistyö on avannut yrityksille uusia mahdollisuuksia laajempaan yritys-yliopisto yhteistyöhön. Useiden päättyneiden PoDoCo-projektien seurauksena yhteistyö yrityksen ja yliopiston välillä onkin tiivistynyt ja lisääntynyt uusien hankkeiden muodossa.

”PoDoCo-ohjelma on onnistunut loistavasti tavoitteissaan lisäten nuorten tohtoreiden siirtymistä elinkeinoelämään ja tukien yritysten strategista uusiutumista. Näemme myös jo nyt, kuinka PoDoCo-ohjelma edistää laajemminkin yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta”, iloitsee PoDoCo-ohjelman ideoinut ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Professori Yrjö Neuvo.

Seuraava apurahahakukierros syksyllä 2018

PoDoCo-ohjelman seuraava apurahahakukierros järjestetään 15.9–31.10.2018. Ohjelmaan voi osallistua toimialariippumattomasti mikä tahansa yritys ja kuka tahansa väitöskirjan vastikään tehnyt tai lähiaikana väittelevä henkilö.

PoDoCo -ohjelmaa rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenska Kulturfonden, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö sijoittaen yhteensä ohjelmaan vuosittain lähes miljoona euroa. Tämä mahdollistaa arviolta 35 kokovuosiapurahan myöntämisen vuosittain.

PoDoCo-ohjelmaa organisoi DIMECC Oy, joka on Suomen teollisuuden johtava innovaatioalusta. DIMECCin omistavat Suomen johtavat valmistavan ja digitaalisen teollisuuden yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Yli 2000 teollisuuden ja tutkimuksen huippuammattilaista on mukana DIMECCin innovointityössä.

PoDoCo-ohjelman kevään 2018 apurahat myönnettiin seuraaville henkilöille:

www.podoco.fi