Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Kulttuurirahaston lokakuun apurahahaku alkaa

Kulttuurirahasto jakaa apurahoja vuonna 2019 yhteensä 39,5 miljoonaa euroa, josta keskusrahaston lokakuun haussa on jaossa 26 miljoonaa euroa. Maakuntarahastot jakavat tammikuun haussa 12,8 miljoonaa euroa.

Keskusrahaston apurahojen hakuaika on 1.–31.10.2018. Hakemus tehdään osoitteessa www.skr.fi/haku. Verkkopalvelu sulkeutuu viimeisenä hakupäivänä klo 16.00. Myös hakemuksiin liittyvät lausunnot tulee jättää tuohon mennessä.

Taiteilijat voivat hakea apurahoja työskentelyyn ja hankkeisiin, lisäksi yhteisöt voivat hakea apurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Pelit ovat ensimmäistä kertaa mukana omana hakualanaan. Apurahaa voi hakea pelien taiteelliseen suunnitteluun tai toteuttamiseen, ja pelillä tulee olla taiteellisia, kulttuurisia tai yhteiskunnallisia tavoitteita.

Tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Tieteen aloilla voi yhdistää palkallisen työsuhteen apurahaan hakemalla Tohtorikoulutettavan yhteisrahoitus -tukimuodon kautta apurahaa. Tohtoreille tutkimukseen tarkoitettu vuosiapuraha nousee 30 000 euroon, muiden vuosiapurahojen suuruus on edelleen 24 000 euroa.

Eminentia- ja Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat ovat haettavina edellisvuosien tapaan.

Lisärahoitus lääketieteeseen

Suomen Kulttuurirahasto myöntää lokakuun 2018 haussa noin miljoonan euron lisärahoituksen genomilääketieteen ja täsmälääketieteen kliiniseen tutkimukseen. Haku on avoinna kaikille lääketieteen aloille, mutta Kulttuurirahaston nimikkorahastojen takia toivotaan, että hakemuksia saadaan myös reumatutkimuksen alalta. Lisärahoituksella tuetaan yhdestä viiteen tutkimushanketta. Rahoitus myönnetään korkeintaan kolmeksi vuodeksi ja se voidaan käyttää väitöskirja- ja post doc -tutkijoiden työskentelyapurahoihin sekä tutkimuksesta aiheutuviin muihin kuluihin.

Kulttuurirahaston apurahainfo pidetään Helsingin Musiikkitalon Terassilämpiössä, Mannerheimintie 13 a, maanantaina 8.10. klo 14 alkaen. Infoa voi seurata myös verkon välityksellä suorana tai jälkeenpäin www.facebook.com/kulttuurirahasto ja youtube.com/kulttuurirahasto

Tarkemmat hakuohjeet ja lisätietoa apurahoista osoitteessa www.skr.fi/apurahat

 

Tutustu SKR Podcasteihin! Ensimmäisen jakson aiheena teatterin lohtu ja teologinen kaipuu

SKR Podcastin ensimmäisessä jaksossa ”Teatterin lohtu ja teologinen kaipuu” keskustelevat näytelmäkirjailija-ohjaaja Minna Harjuniemi ja sosiaalieetikko Toni Koivulahti. Molempien työ on pitkälti kirjoittamista. Näytelmän ja käsitteellisen tutkimuksen kirjoittaminen eroavat toki toisistaan, mutta keskustelun kuluessa hahmottuu myös mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä.

Podcastissa pohditaan myös taiteen moraalia. Minna Harjuniemi näkee taiteen jonakin, jonka on voitava käsitellä tabuja ja moraalisesti arveluttavia, jopa tuomittavia asioita. Miten yhteensovittaa arkiset moraalikäsityksemme ja luova taiteellinen prosessi?

Lisäksi keskustellaan vallasta ja väkivallasta kahdesta, hyvin erilaisesta näkökulmasta. Harjuniemi pohtii tämän hetkisessä työssään kysymystä vallasta seksuaalisuuden näkökulmasta. Miltä se tuntuu ja näyttää tilanteessa, jossa yksilöllisyys ja riippumattomuus vaikuttavat olevan tärkeimpiä yhteiskunnallisia ihanteitamme? Toni Koivulahden tavoite on puolestaan käsitteellistää erilaisia tapoja ajatella väkivaltaa. Miten esimerkiksi voisimme ajatella ylisukupolvista väkivaltaa? Voisiko ihmisten aiheuttamia ylisukupolvisia luonnonkatastrofeja ajatella eräänlaisena ”hitaana väkivaltana”?

Voit kuunnella Podcasteja täältä: https://skr.fi/skr-podcast sekä iTunesissa tai Androidin Podcast-sovelluksilla. Voit myös katsoa niitä videona www.youtube.com/kulttuurirahasto.

 

Lukuklaani-hanke laajenee yläkouluihin tukemaan nuorten lukemista

Lukuklaani on Suomen Kulttuurirahaston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston hanke, joka on aiemmin toteutettu vuosina 2017-2018 ala- ja yhtenäiskouluihin kohdennettuna. Yläkoulujen Lukuklaani-hankkeessa lahjoitetaan sadan kirjan paketti materiaaleineen jokaiselle Suomen ylä- ja yhtenäiskoululle eli peruskoululle, jossa on luokat seitsemästä yhdeksään. Hanke ajoittuu vuosille 2018-2019 ja sen toteutuksesta vastaa Lastenkirjainstituutti.

”Ala- ja yhtenäiskouluille suunnattu Lukuklaani-hanke otettiin hyvin vastaan. On luontevaa laajentaa hanke myös yläkouluihin ja antaa sillä tavoin myös vanhemmille lapsille lisää mahdollisuuksia innostua kirjoista ja lukemisesta. Yhteensä Kulttuurirahasto lahjoittaa peruskouluihin yli 200 000 kirjaa”, toteaa Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

Lukuklaani-hankkeen takana on yhä kasvava huoli nuorten ja erityisesti poikien lukutaidon rapistumisesta sekä koulujen mahdollisuuksista tarjota mielekästä ja innostavaa lukemista.

”Parhaiten lukuintoa ruokkivat houkuttelevat, ikätasolle sopivat kirjat, jotka ovat helposti saatavissa omassa koulussa. Maamme koulukirjastot ovat kuitenkin tällä hetkellä aika kehnossa kunnossa, koska uutta materiaalia on voitu hankkia niukasti. Suomen Kulttuurirahaston lahjoitus helpottaa tilannetta ja antaa toivottavasti sysäyksen koulukirjastojen pitkäjänteiselle kehittämiselle”, kuvailee Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen.

Lukuklaani haastaa taistelemaan lukemisen, lukuharrastuksen sekä laadukkaiden ja innostavien sisältöjen puolesta. ”Viestintäympäristön muuttuessa nopeasti Internetin myötä ei pidä luulla, että uudet muodot syrjäyttäisivät entiset. Kirjat fyysisinä, digitaalisina tai äänikirjoina ovat matkalippuja mielikuvituksen, tarinoiden ja tiedon maailmaan. Harjaantuneella lukutaidolla on tunnettu yhteys osallisuuteen, hyvinvointiin ja elämässä pärjäämiseen. Suomen Kulttuurirahaston lahjoitus vahvistaa merkittävästi yläkoulujen mahdollisuutta innostaa lukemiseen”, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

”Kirjat fyysisinä, digitaalisina tai äänikirjoina ovat matkalippuja mielikuvituksen, tarinoiden ja tiedon maailmaan.”

Kirjavalinnat yläkoulujen kirjapaketteihin tehdään syksyn 2018 aikana. Koulut pääsevät tilaamaan kirjoja kevätlukukaudella 2019 ja ne toimitetaan syyslukukauden 2019 alussa. ”Kouluissa on toivottu, että Lukuklaani jatkuu yläkouluun, koska juuri yläkouluikäiset nuoret jättävät herkästi lukemisen muiden harrastusten ja ajanvietteiden vallattua vapaa-ajan. Tuoreella, kiinnostavalla luettavalla voidaan taistella tätä kehityskulkua vastaan”, kertoo Sari Hyytiäinen.

Nykyisen opetussuunnitelman perusteet korostavat monilukutaidon tärkeyttä eli erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvioimisen taitoja eri ympäristöissä ja tilanteissa. Monilukutaitoa voidaan kehittää kaikessa opetuksessa. Lukuklaani-hankkeen tavoitteena onkin laajentaa kirjallisuuden käyttöä myös muiden aineiden oppitunneille ja kaikkien hyödyksi.

”Lukuklaanin kirjoihin liittyvissä materiaaleissa tuodaan esille monipuolisia, toiminnallisia kirjojen käsittelytapoja ja liitetään kirjallisuus myös laajemmin erilaisiin muihinkin oppiaineisiin liittyviin ilmiöihin. Nuorten lukemisintoa voidaan parantaa laajasti vain konkreettisilla, koko Suomea koskevilla toimilla. Suomen Kulttuurirahaston Lukuklaani-hanke yläkouluille on juuri sellainen”, sanoo Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen.

Hankkeen kautta Suomen Kulttuurirahasto tukee Opetus- ja kulttuuriministeriön Lukutaitofoorumin työtä lasten lukemisen edistämiseksi.

Lisätietoa

www.lukuklaani.fi

Lotta Luukila, Lukuklaani-hankkeen koordinaattori, Lastenkirjainstituutti
etunimi.sukunimi@lastenkirjainstituutti.fi
puh. 040 8223 422

Kaisa Laaksonen, toiminnanjohtaja, Lastenkirjainstituutti
etunimi.sukunimi@lastenkirjainstituutti.fi
puh. 050 3615 639

Juhana Lassila, asiamies, apurahat ja kulttuuri, Suomen Kulttuurirahasto
etunimi.sukunimi@skr.fi
puh. 040 517 8500

 

Tervetuloa Pirkanmaan Säätiöpäivään!

Säätiöpäivässä keskustellaan tieteestä ja taiteesta, journalismista ja apurahoista sekä kuullaan apurahansaajien esityksiä. Esillä on mm. kirjailijoita, muusikoita ja tutkijoita.

Pitkin päivää järjestetään myös apurahaklinikoita, joissa apurahanhakijat voivat keskustella henkilökohtaisesti eri säätiöiden edustajien kanssa apurahoista ja apurahahauista.

Ohjelma on maksuton. Sen tarjoavat Diabetestutkimussäätiö, Emil Aaltosen Säätiö sr, Jalmari Finnen säätiö, Kunnallisneuvos C. V. Åkerlundin säätiö, Majaoja-säätiö, Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Pro Musica Säätiö sr, Suomen kirjainstituutin säätiö ja Tampereen Oopperatoimintasäätiö.

Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan!

Tule tutustumaan tiedettä ja taidetta tukeviin säätiöihin Pirkanmaan Säätiöpäivään maanantaina 1.10.2018 kello 14–19. Tapahtuma järjestetään Tampereella Kulttuuritalo Laikussa (Keskustori 4).

Elävää kudosta tulostimesta

Teksti: Antti Kivimäki
Kuvat: Rami Marjamäki

Kokonaisia elimiä odottaessa tulostetaan pieniä paloja kudosta, kuten ihokudosta ja maksakudosta. Tällä haavaa näitä kudoksia käytetään kudosteknologian tutkimuksessa sekä erilaisten kemikaalien ja lääkkeiden testauksessa.”Niiden avulla voidaan vähentää tehokkaasti eläinkokeita”, sanoo biolääketieteen tekniikan tohtori Sanna Turunen.  

Hän työskentelee asiantuntijana pienessä suomalaisessa 3DTech-startupissa ja auttaa sitä suunnittelemaan biotulostinta, jossa yhdistyy monta erilaista tulostustekniikkaa ja tulostuspäätä. ”Kudokset koostuvat erityyppisistä soluista ja niitä ympäröivästä soluväliaineesta. Soluväliaineen koostumus määrää kudoksen mekaaniset ominaisuudet, kuten joustavuuden ja vetolujuuden”, Turunen selittää.

Sanna Turunen sai PoDoCo-apurahan 2017.

”Luukudos on verraten kovaa ja kestävää, lihaskudos on joustavaa ja pehmeää. Siksi niitä jäljittelevät materiaalit eli biomusteet pitää tulostaa eri tavoin.”Etenkin solut ovat herkkiä ja pehmeitä. Osa kuolee tulostusprosessissa, jos ne puristetaan liian suurella paineella hyvin pienen suutinkärjen läpi.

Turunen yrittää selvittää, millaisen hydrogeelin sisällä solut säilyvät parhaiten elossa ja millä tulostustekniikalla ne olisi parasta pursottaa paikoilleen: paineilman, mekaanisen ruuvin vai jotenkin muuten.Tulostuksen jälkeen kudosta viljellään laboratoriossa. Vähitellen se kypsyy ja alkaa toimia yhtenä elävänä kokonaisuutena.

Turunen tutustui 3DTechin perustajiin vuosi sitten bioprinttereitä käsittelevässä palaverissa. Hän teki tuolloin väitöskirjaa mikrorakenteiden valmistuksesta laserpohjaisella 3D-tulostusmenetelmällä.

Tapaamisen jälkeen Turuselle syntyi ajatus, että PostDocs in Companies (PoDoCo) -apurahan turvin hän voisi järjestää itsensä tutkijaksi 3DTechin leipiin.  Haku viime syksynä onnistui. Kahden vuoden projektissa ensimmäisen vuoden rahoitus tulee Suomen Kulttuurirahastolta, toisen vuoden palkka 3DTechiltä. Tämän jälkeen Turunen näillä näkymin jatkaa yrityksessä tutkijana ihan tavallisessa työsuhteessa.

Tekniikan tohtori Sanna Turunen sai 28 000 euron PoDoCo-apurahan 3D-biotulostustekniikoiden yhdistämistä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen vuonna 2017.

Yhdeksän säätiön perustama tohtorikoulutettujen ja elinkeinoelämän PoDoCo -yhteistyöohjelma edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti. PoDoCo -ohjelman apurahahakukierros on käynnissä 15.9–31.10.2018. Lisätietoa www.podoco.fi.

Vauvaperheille jaetaan kirjalahja neuvolatarkastuksessa. Kulttuurirahasto tukee varhaislukemista yli miljoonalla eurolla

Kaikille vuosina 2019−2021 syntyville vauvoille jaetaan kirjalahja osana neuvolatarkastusta. Lukulahja lapselle -ohjelman tavoitteena on lisätä ääneen lukemista pienten lasten perheissä ja innostaa perheitä säännöllisiin yhteisiin lukuhetkiin vauvaiästä lähtien.

− Lukulahja lapselle -ohjelma täydentää laadukasta suomalaista neuvolatyötä. Se antaa neuvolan henkilökunnalle mahdollisuuden muistuttaa perheitä yhteisten lukuhetkien tärkeydestä. Olen erittäin iloinen tästä Kulttuurirahaston panostuksesta lapsiperheille ja uskon sen vaikuttavan myönteisesti suomalaislasten lukutottumuksiin, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko toteaa.

Säännöllisellä ääneen lukemisella voi vaikuttaa lapsen kehitykseen ja perheen sisäiseen vuorovaikutukseen. Yhteiset lukuhetket tukevat lapsen kielellisiä taitoja ja vahvistavat vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Lukemalla voi vahvistaa lapsen mielikuvitusta, tunnetaitoja ja tukea oppimista ja tulevaa koulunkäyntiä. Varhaislapsuuden lukukokemukset vaikuttavat ratkaisevasti myös myöhempiin lukutottumuksiin.

− Iltasatu illalla, kannustaa Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

Suomen Kulttuurirahasto käynnistää ensimmäistä kertaa Suomessa valtakunnallisen ja koko ikäluokan tavoittavan Lukulahja lapselle -ohjelman. Ohjelman toteutuksesta vastaa Lukukeskus. Kuva: Lukukeskus / Mirkka Hautamäki

Kuva: Lukukeskus / Mirkka Hautamäki

− Mitä aiemmin lapset saadaan kirjojen äärelle, sitä todennäköisemmin he innostuvat lukemisesta myös myöhemmin. Kulttuurirahasto toimii koko Suomessa, ja on hienoa, että Lukukeskuksen ja neuvoloiden kautta voimme tavoittaa kaikki uudet vauvaperheet.

Eri tutkimusten perusteella on nähtävissä, että lukeminen kodeissa on viime vuosina vähentynyt huomattavasti. Asian tärkeys on huomattu myös muissa Euroopan maissa, ja yli 20 maassa onkin jo vuosikausia toiminut vauvaperheiden kirjalahjaohjelmat.  

− Nyt käynnistettävä ohjelma on merkittävä lisä suomalaiseen lukutaitotyöhön. Eurooppalaiset toimijat ovat pitkäaikaisen toimintansa ansiosta voineet seurata kirjalahjaohjelmien vaikutuksia ja tulokset näyttävät hyvin selviltä: varsinkin vähän lukevissa perheissä lapselle lukemisen into kasvaa huomattavasti kirjalahjan ansiosta, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kertoo.

Lukulahja lapselle -ohjelma on jatkoa Lukukeskuksen jo aiemmin käynnistämälle neuvolayhteistyölle. Valtion ja säätiöiden rahoittamassa Lue lapselle -hankkeessa perheille on jaettu tietoa lukemisesta osana neuvolatarkastusta. Hankkeen pilotoinnin mahdollisti eduskunnan tuki.

Kulttuurirahaston rahoittamassa Lukulahja lapselle -ohjelmassa vauvaperheille jaetaan neuvolatarkastuksessa kirjakassi, joka sisältää kaksi kirjaa: pahvikirjan vauvoille ja satukirjan leikki-ikäiselle. Lukulahjaa varten kustannetaan uudet lasten kirjat. Kirjojen lisäksi perheille jaetaan myös Lue lapselle -lukumitta, lorukortit sekä kutsukortti kirjastoon.

Lukulahja lapselle -ohjelma käynnistyy alkuvuonna 2019. Hankkeen kautta Suomen Kulttuurirahasto tukee Opetus- ja kulttuuriministeriön Lukutaitofoorumin työtä lasten lukemisen edistämiseksi.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Emmi Jäkkö, viestintä- ja hankepäällikkö
Lukukeskus
puh. 050 563 8998
emmi.jakko(at)lukukeskus.fi

Juhana Lassila, asiamies, apurahat ja kulttuuri
Suomen Kulttuurirahasto
puh. 040 517 8500
juhana.lassila(at)skr.fi

PoDoCo-apurahat haettavana 15.9.-31.10.2018

Tohtorikoulutettujen ja elinkeinoelämän PoDoCo -yhteistyöohjelma edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti. Yksittäisen PoDoCo-projektin kokonaispituus on 1-2 vuotta ja se jakautuu kahteen 6-12 kuukauden osaan. Aluksi on säätiörahoitteinen tutkimusvaihe ja sitä seuraa samanmittainen yrityksen rahoittama soveltava vaihe. PoDoCo-ohjelmaan voi osallistua toimialariippumattomasti kaikki suomalaiset tai Suomessa liiketoimintaa harjoittavat yritykset ja kaikki väitöskirjan vastikään tehneet tai lähiaikana väittelevät henkilöt.

PoDoCo-ohjelman apurahat on tarkoitettu uusia uria aukovan tutkimukseen aiheesta, joka on elinkeinoelämän kannalta relevantti. Ohjelman puitteissa tohtori ja yrityskumppani ideoivat yhdessä tutkimushankkeen, jonka toteuttavalle tohtorille haetaan rahoitusta mukana olevilta säätiöiltä. Säätiöt myöntävät ohjelmaan valituille työskentelyapurahan vuodeksi tai puoleksi vuodeksi. Kokovuotisen apurahan suuruus on 28.000 euroa.

PoDoCo-ohjelman apurahat ovat haettavina 15.9–31.10.2018. Haun tulokset julkaistaan viimeistään joulukuussa 2018.

PoDoCo-ohjelma järjestää vuosittain kaksi hakukierrosta, jossa kussakin jaetaan noin 17 apurahaa. Yhdeksän säätiötä ovat sijoittaneet PoDoCo-ohjelmaan noin 1 000 000 euroa vuodelle 2018. Ohjelman rahoittajasäätiöt ovat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin Rahasto, Maa- ja vesitekniikantuki ry, Svenska Kulturfonden, Tekniikan Edistämissäätiö, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Kaute-säätiö, Liikesivistysrahasto ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Ohjelman toteutuksesta vastaa DIMECC Oy.

Lisätietoa ohjelmasta ja apurahahausta saa PoDoCo-ohjelman kotisivuilta, (www.podoco.fi) sekä ohjelmapäällikkö Essi Hutulta, essi.huttu(at)dimecc.com, puh. +358 40 840 9259.

Rahoitusinfo Tampereella 2.10.2018

Taiteen edistämiskeskus Taike järjestää Tampereella infotilaisuuden taiteen ja kulttuurin tukimuodoista ja niiden hakemisesta. Rahoitusinfo pidetään tiistaina 2.10.2018 klo 12–16 Vapriikin auditoriossa, os. Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Tilaisuuden alussa, ennen kello 13:a asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen kertoo Pirkanmaan rahaston apurahoista. Kello 13–15 seurataan suoratoistona Helsingissä pidettävä apurahainfo.

Ohjelmaa täydennetään Taiken sivuille http://www.taike.fi/fi/uutinen/-/news/1231922

Ilmoittautumiset su 23.9.2018 mennessä: https://link.webropolsurveys.com/S/D6F029C0AE06F9AD

Tilaisuus on maksuton.

 

Fysiikan lakeja uhmaavaa musiikkia Taidekoti Kirpilässä

Teksti: Anna Bui
Kuva: Juho Aittokallio

Konserttien taiteellisena johtajana toimii Harri Kuusijärvi, Helsingissä vaikuttava lappilainen harmonikkataiteilija. Oman Koutus-yhtyeensä lisäksi hän on vaikuttanut muun muassa Kansallisteatterin, Helsingin kaupunginteatterin sekä YLE Radioteatterin produktioissa.

”Kuusijärvi palkattiin tehtävään, kun taidekodin ohjelmistoa haluttiin laajentaa siten, ettei se määrittyisi vahvasti minkään genren kautta”, kertoo museonjohtaja Johanna Ruohonen.

Kuusijärvelle musiikillisten rajojen rikkominen onkin ominaista. ”Toimin itse muusikkona ja säveltäjänä uuden musiikin parissa hyvin vaihtelevissa ympäristöissä. Musiikillinen kotikenttäni on jossain nykymusiikin, kansanmusiikin, jazzin ja improvisoidun musiikin rajapinnoilla”, taiteilija toteaa. ”Konserttisarjan taidemusiikki ei tunne genrerajoja, vaan luvassa on ennakkoluulottomia, rohkeita ja oivaltavia esityksiä niin klassisen musiikin, jazzin kuin maailmanmusiikin taitajilta. Keikoille on saatu osaajia eri puolilta suomalaisen musiikin hiekkalaatikkoa.”

Uuden taidemusiikin ja sen tekijöiden kirjo on Suomessa valtava. Kuusijärven tavoitteena on, että konserttisarja toisi tätä monimuotoisuutta esiin mahdollisimman laajasti. ”Olisi ihanaa, jos sarja pystyisi avaamaan kuulijoille ovia sellaisiin musiikillisiin maailmoihin, joista he eivät ole aiemmin olleet tietoisia”, Kuusijärvi toteaa toiveikkaana.

Syksyn konserttisarjassa kuullaan mm. fysiikan lakeja uhmaavia sovituksia 1900-luvun alun orkesterimusiikista, sekä runoudesta inspiraationsa saanutta sanatonta laulua ja improvisaatiota.

”Vaikka ohjelmistoa on haluttu vahvasti uudistaa, myös pitkään jatkunut lied-konserttisarjamme jatkuu hieman pienimuotoisempana uuden ohjelmiston sisällä”, lohduttaa Ruohonen perinteisten lied-konserttien ystäviä.

”Syksyn ohjelma on vasta pieni raapaisu suomalaisen musiikin monimuotoisuuteen. Mielenkiintoisia projekteja ja tekijöitä on niin valtavasti, että pulaa hienoista esityksistä ei varmasti ole tulevaisuudessakaan”, lupaa Kuusijärvi selvästi jo uudet kuviot mielessään.

Koko syksyn konsertti- ja muu ohjelmisto löytyy osoitteesta: taidekotikirpila.fi/tapahtumat/ Taidekoti Kirpilä on lääkäri Juhani Kirpilän (1931-1988) Kulttuurirahastolle lahjoittama koti, jossa on esillä hänen keräämänsä suomalaisen taiteen kokoelma.

Kainuun Kulttuurirahastolta tukea harrastajateattereille

Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahasto julisti keväällä 2018 maakunnan harrastajateattereiden haettavaksi apurahan, jonka tavoitteena on tukea paikallista laadukasta teatteria ja nostaa esiin kainuulaisia ihmisiä, ilmiöitä sekä heidän kuvaajiaan ja tulkitsijoitaan. 

Apuraha on tarkoitettu tukemaan teatteriproduktion tuottamista siten, että harrastajateatterilla on mahdollisuus laadukkaaseen yhteistyöhön teatterin ammattilaisten kanssa.

Asiantuntijatyöryhmä kiinnitti hakemusten arvioinnissa huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

  • toteutettavan idean selkeys ja omaperäisyys
  • idean mahdollisuudet kasvaa eläväksi ja toimivaksi teatteriesitykseksi
  • motiivit valmistaa juuri tämä teatteriesitys
  • esityksen kohderyhmän määrittely
  • kuinka kiinnostavan kopin työryhmä ottaa kainuulaisuudesta
  • valmius etsiä uusia teatteri-ilmaisun muotoja
  • tuotannon suunnittelun realistisuus

Tukea kauhulle ja musiikille

Kainuun rahaston hoitokunta on myöntänyt yhteensä 15 000 euroa kahdelle hankkeelle. Kajaanin Harrastajateatteri ry sai 10 000 euroa taiteellisen työryhmän palkkioihin ”Kaksi kainuulaista kauhukertomusta” -produktioon. Puolangan pessimistit ry:lle myönnettiin 5 000 euroa ”Pessimismimusikaalin” säveltäjä-kapellimestarin palkkioon.

Lisätiedot: Kainuun rahaston asiamies Antti Toivanen, 044-551 4554, etunimi.sukunimi@skr.fi