Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

PoDoCo-apurahat haettavana 15.9.-31.10.2018

Tohtorikoulutettujen ja elinkeinoelämän PoDoCo -yhteistyöohjelma edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti. Yksittäisen PoDoCo-projektin kokonaispituus on 1-2 vuotta ja se jakautuu kahteen 6-12 kuukauden osaan. Aluksi on säätiörahoitteinen tutkimusvaihe ja sitä seuraa samanmittainen yrityksen rahoittama soveltava vaihe. PoDoCo-ohjelmaan voi osallistua toimialariippumattomasti kaikki suomalaiset tai Suomessa liiketoimintaa harjoittavat yritykset ja kaikki väitöskirjan vastikään tehneet tai lähiaikana väittelevät henkilöt.

PoDoCo-ohjelman apurahat on tarkoitettu uusia uria aukovan tutkimukseen aiheesta, joka on elinkeinoelämän kannalta relevantti. Ohjelman puitteissa tohtori ja yrityskumppani ideoivat yhdessä tutkimushankkeen, jonka toteuttavalle tohtorille haetaan rahoitusta mukana olevilta säätiöiltä. Säätiöt myöntävät ohjelmaan valituille työskentelyapurahan vuodeksi tai puoleksi vuodeksi. Kokovuotisen apurahan suuruus on 28.000 euroa.

PoDoCo-ohjelman apurahat ovat haettavina 15.9–31.10.2018. Haun tulokset julkaistaan viimeistään joulukuussa 2018.

PoDoCo-ohjelma järjestää vuosittain kaksi hakukierrosta, jossa kussakin jaetaan noin 17 apurahaa. Yhdeksän säätiötä ovat sijoittaneet PoDoCo-ohjelmaan noin 1 000 000 euroa vuodelle 2018. Ohjelman rahoittajasäätiöt ovat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin Rahasto, Maa- ja vesitekniikantuki ry, Svenska Kulturfonden, Tekniikan Edistämissäätiö, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Kaute-säätiö, Liikesivistysrahasto ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Ohjelman toteutuksesta vastaa DIMECC Oy.

Lisätietoa ohjelmasta ja apurahahausta saa PoDoCo-ohjelman kotisivuilta, (www.podoco.fi) sekä ohjelmapäällikkö Essi Hutulta, essi.huttu(at)dimecc.com, puh. +358 40 840 9259.

Rahoitusinfo Tampereella 2.10.2018

Taiteen edistämiskeskus Taike järjestää Tampereella infotilaisuuden taiteen ja kulttuurin tukimuodoista ja niiden hakemisesta. Rahoitusinfo pidetään tiistaina 2.10.2018 klo 12–16 Vapriikin auditoriossa, os. Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Tilaisuuden alussa, ennen kello 13:a asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen kertoo Pirkanmaan rahaston apurahoista. Kello 13–15 seurataan suoratoistona Helsingissä pidettävä apurahainfo.

Ohjelmaa täydennetään Taiken sivuille http://www.taike.fi/fi/uutinen/-/news/1231922

Ilmoittautumiset su 23.9.2018 mennessä: https://link.webropolsurveys.com/S/D6F029C0AE06F9AD

Tilaisuus on maksuton.

 

Fysiikan lakeja uhmaavaa musiikkia Taidekoti Kirpilässä

Teksti: Anna Bui
Kuva: Juho Aittokallio

Konserttien taiteellisena johtajana toimii Harri Kuusijärvi, Helsingissä vaikuttava lappilainen harmonikkataiteilija. Oman Koutus-yhtyeensä lisäksi hän on vaikuttanut muun muassa Kansallisteatterin, Helsingin kaupunginteatterin sekä YLE Radioteatterin produktioissa.

”Kuusijärvi palkattiin tehtävään, kun taidekodin ohjelmistoa haluttiin laajentaa siten, ettei se määrittyisi vahvasti minkään genren kautta”, kertoo museonjohtaja Johanna Ruohonen.

Kuusijärvelle musiikillisten rajojen rikkominen onkin ominaista. ”Toimin itse muusikkona ja säveltäjänä uuden musiikin parissa hyvin vaihtelevissa ympäristöissä. Musiikillinen kotikenttäni on jossain nykymusiikin, kansanmusiikin, jazzin ja improvisoidun musiikin rajapinnoilla”, taiteilija toteaa. ”Konserttisarjan taidemusiikki ei tunne genrerajoja, vaan luvassa on ennakkoluulottomia, rohkeita ja oivaltavia esityksiä niin klassisen musiikin, jazzin kuin maailmanmusiikin taitajilta. Keikoille on saatu osaajia eri puolilta suomalaisen musiikin hiekkalaatikkoa.”

Uuden taidemusiikin ja sen tekijöiden kirjo on Suomessa valtava. Kuusijärven tavoitteena on, että konserttisarja toisi tätä monimuotoisuutta esiin mahdollisimman laajasti. ”Olisi ihanaa, jos sarja pystyisi avaamaan kuulijoille ovia sellaisiin musiikillisiin maailmoihin, joista he eivät ole aiemmin olleet tietoisia”, Kuusijärvi toteaa toiveikkaana.

Syksyn konserttisarjassa kuullaan mm. fysiikan lakeja uhmaavia sovituksia 1900-luvun alun orkesterimusiikista, sekä runoudesta inspiraationsa saanutta sanatonta laulua ja improvisaatiota.

”Vaikka ohjelmistoa on haluttu vahvasti uudistaa, myös pitkään jatkunut lied-konserttisarjamme jatkuu hieman pienimuotoisempana uuden ohjelmiston sisällä”, lohduttaa Ruohonen perinteisten lied-konserttien ystäviä.

”Syksyn ohjelma on vasta pieni raapaisu suomalaisen musiikin monimuotoisuuteen. Mielenkiintoisia projekteja ja tekijöitä on niin valtavasti, että pulaa hienoista esityksistä ei varmasti ole tulevaisuudessakaan”, lupaa Kuusijärvi selvästi jo uudet kuviot mielessään.

Koko syksyn konsertti- ja muu ohjelmisto löytyy osoitteesta: taidekotikirpila.fi/tapahtumat/ Taidekoti Kirpilä on lääkäri Juhani Kirpilän (1931-1988) Kulttuurirahastolle lahjoittama koti, jossa on esillä hänen keräämänsä suomalaisen taiteen kokoelma.

Kainuun Kulttuurirahastolta tukea harrastajateattereille

Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahasto julisti keväällä 2018 maakunnan harrastajateattereiden haettavaksi apurahan, jonka tavoitteena on tukea paikallista laadukasta teatteria ja nostaa esiin kainuulaisia ihmisiä, ilmiöitä sekä heidän kuvaajiaan ja tulkitsijoitaan. 

Apuraha on tarkoitettu tukemaan teatteriproduktion tuottamista siten, että harrastajateatterilla on mahdollisuus laadukkaaseen yhteistyöhön teatterin ammattilaisten kanssa.

Asiantuntijatyöryhmä kiinnitti hakemusten arvioinnissa huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

  • toteutettavan idean selkeys ja omaperäisyys
  • idean mahdollisuudet kasvaa eläväksi ja toimivaksi teatteriesitykseksi
  • motiivit valmistaa juuri tämä teatteriesitys
  • esityksen kohderyhmän määrittely
  • kuinka kiinnostavan kopin työryhmä ottaa kainuulaisuudesta
  • valmius etsiä uusia teatteri-ilmaisun muotoja
  • tuotannon suunnittelun realistisuus

Tukea kauhulle ja musiikille

Kainuun rahaston hoitokunta on myöntänyt yhteensä 15 000 euroa kahdelle hankkeelle. Kajaanin Harrastajateatteri ry sai 10 000 euroa taiteellisen työryhmän palkkioihin ”Kaksi kainuulaista kauhukertomusta” -produktioon. Puolangan pessimistit ry:lle myönnettiin 5 000 euroa ”Pessimismimusikaalin” säveltäjä-kapellimestarin palkkioon.

Lisätiedot: Kainuun rahaston asiamies Antti Toivanen, 044-551 4554, etunimi.sukunimi@skr.fi

Taiteellisen inspiraation lähteillä

Teksti: Anna Bui
Kuvat: Duetto yhdelle/Daniela Sbrisny, muut Honkakosken oma arkisto

Corporel Mime -treeniä Barcelonassa

Corporeal Mime -treeniä Barcelonassa yhdessä Cia Ophelia de Teatron kanssa.

Kulttuurirahaston liikkuvuusapurahan tavoitteena on mahdollistaa taiteilijalle ulkomaisen oleskelujakson avulla uusia välineitä ja verkostoja taiteellisen työskentelynsä tueksi. Se eroaa muista vastaavista apurahoista siten, ettei se ole tiukkaan rajattu pelkästään esimerkiksi esitysvierailun matkakuluihin, vaan apurahan avulla voi viettää kohteessa pidemmän aikaa työskennellen ja verkostoja luoden. Tämä mahdollisti myös Honkakosken tutustumisen Corporeal Mime -teatterisuuntauksen kansainväliseen kenttään, sillä liikkuvuusapuraha kattoi matka- ja majoituskulujen lisäksi myös rahtikulut, jotka syntyivät Montpellieriin viedyn Duetto Yhdelle -esityksen rekvisiitan kuljettamisesta.

”Liikkuvuusapuraha on todella merkityksellinen juuri sen takia, että se mahdollistaa uusien ovien ja oman mielen avartamisen eri tavalla kuin mikään muu Suomesta tällä hetkellä saatava apuraha”, Honkakoski kiittää.

Alansa ainoa edustaja Suomessa

Corporeal Mime on fyysisen teatterin suuntaus ja Suomessa hyvin marginaalinen taiteenlaji. Reetta Honkakoski onkin maamme ainut kyseiseen ilmaisuun ja liiketekniikkaan erikoistunut näyttämötaiteilija. Hän opiskeli taidesuuntausta seitsemän vuoden ajan Lontoossa, jonka jälkeen palasi takaisin Suomeen teatterin pariin.

”Lähdin aikoinaan intuitiivisesti etsimään työvälineitä siihen, että voisin tehdä fyysisen teatterin esityksiä itsenäisesti. Löysin Lontoosta siihen työvälineet sekä esiintyjänä, ohjaajana että kouluttajana”, taiteilija kertoo.

”Tämän kaltaisia kaikenkattavia taidemuotoja ja liiketekniikoita ei Euroopassa hirveästi ole, ja törmäsinkin Corporeal Mimeen vähän sattuman, tai kenties kohtalon kautta.  Taiteenlajini on hyvin marginaalinen, mutta jos yhtään fyysisen teatterin kentällä liikkuu, niin siihen törmää ennen pitkää. Jollakin tavalla valinta oli minulle loppujen lopuksi ilmiselvä.”

Kollegoiden vertaistuki on tärkeää myös taiteentekijöille, ja Suomessa tämä on haaste Honkakoskelle. ”Liikkuvuusapurahan avulla pääsin näkemään miten muut toimivat ja tekevät. Se avasi silmiäni ja ymmärsin, että työtäni voi tehdä myös kansainvälisellä kentällä. Minun ei tarvitsekaan valita, toiminko Suomessa vai ulkomailla, vaan voin toimia molemmissa yhtä aikaa.”

Apurahan avulla uusi elämä teokselle

Reetta Honkakoski: Duetto yhdelle. Kuva: Daniela Sbrisny

Reetta Honkakoski: Duetto yhdelle. Kuva: Daniela Sbrisny

Honkakosken mukaan vapaalla kentällä toimivien freelancer-taiteilijoiden kannalta on todella merkittävää, että teoksia voi viedä ulkomaille. Se kasvattaa teoksen elinkaarta merkittävästi. ”Suomessa on niin pienet teatteriyleisöt, että jos kiertue- ja vierailumahdollisuuksia ei olisi, teoksia, joita tehdään pitkään rakkaudella ja pieteetillä, esitettäisiin hyvin lyhyen aikaa.”

Ranskassa Honkakoski vieraili Mime in Motion -festivaalilla, jonne hänet oli kutsuttu esiintymään Duetto yhdelle -sooloteoksella. Vaikka kyseessä on sooloteos, kiertueella on aina mukana neljän hengen ryhmä. Lavalla on suuri nojatuoli ja pyörätuoli, sekä Honkakosken lisäksi valtava jänisnukke.

”Esitys on kiertueita ajatellen epäkäytännöllinen, mutta on ihanaa että olen pystynyt tekemään työni taiteellisista lähtökohdista eikä siitä, mikä olisi kiertueen kannalta kätevin. Jos olisin lähtenyt luomaan teosta käytännön näkökulmasta, minulla olisi kiertueella mukana pieni matkalaukku jossa olisi ehkä puku ja kangasta, eikä lavalla olisi minun lisäkseni yhtään mitään. Matkustaisin yksin ja hyväksyisin, että olosuhteet olisivat todella haastavat. Sellainen taiteen tekeminen ei kiinnosta minua. On ihanaa tehdä töitä teoksen ehdoilla!” Honkakoski toteaa.

Verkostoitumista ja pattereiden latausta

Honkakosken verkostoitumismatka ei mennyt hukkaan, sillä Barcelonan vierailu poiki sooloesitykselle uuden esitysvierailun.

”Barcelonassa alkoi tuotannollinen yhteistyö brasilialaisen tuottajan Angela Lyran kanssa, joka pystyy myymään esityksiäni portugalin- ja espanjankieliseen maailmaan. Tämä yhteistyö mahdollisti heinäkuussa 2018 tapahtuvan kahden viikon vierailumatkan Brasiliaan. Se on kyllä aika huikeaa!”

Euroopan matka käynnisti myös taiteellisen yhteistyön barcelonalaisen Companyn Cie Ofelia de Theatre’n kanssa. Yhteistyön tulos nähdään elokuussa 2018 Helsingin Taiteiden yössä.

Suuria suunnitelmia on myös festivaalin saralla. Montpellieristä lähtöisin oleva Hors Lits -taidefestivaali inspiroi Honkakosken perustamaan oman Hors Lits -ryhmän, ja 31.8.–1.9.2018 järjestetäänkin jo ensimmäinen urbaani taidefestivaali Helsingissä. ”Konseptin idea on, että taiteilijat järjestävät pienimuotoisia esityksiä yleisölle yksityiskodeissa. Suoraan taiteilijalta katsojalle, kaikki portinvartijat siitä välistä on leikattu pois”, selittää Honkakoski.

Kaiken kaikkiaan verkostoitumismatka onnistui yli odotusten. ”Barcelonan matkaosuuden tarkoitus oli enemmänkin pattereiden lataus ja taiteellisen inspiraation lähteiltä ammentaminen. Taiteilijana kaikki nähty ja koettu jää itämään alitajuntaan ja sydämeen. Ne saattavat ajan kanssa pulppuilla esitysideoiksi, joten saa nähdä mihin tämä kaikki vielä johtaa.”

Lisätietoa:
Helsingin Hors Lits -tapahtuma: https://www.facebook.com/events/309056256521278/
www.reettahonkakoski.com

Ennen niitettiin mitä kylvettiin – nyt saa mitä tilaa

– On mielenkiintoista, että Raamatun sananlaskut – kuten ”mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää” – ovat edelleen käytössä arkipuheessa. Kenties ne ovat asettuneet arkikieleen niin itsestäänselvyyksinä, että harva edes tiedostaa käyttävänsä Raamatusta peräisin olevia ilmauksia, pohtii Liisa Granbom-Herranen, joka tutki väitöskirjassaan suomalaisten sananlaskujen nykykäyttöä. Kävi ilmi, että sananlaskuilla on edelleen paikkansa arkikielisessä keskustelussa, mutta niiden tulkinnat muuttuvat.

Granbom-Herrasen tutkimusaineistona olivat Salon Seudun Sanomiin julkaistavaksi tarkoitettuina mielipidekirjoituksina lähetetyt tekstiviestit. Viiden vuoden aikana lähetettyjä viestejä oli noin 70 000. Ne sisälsivät yli 7 000 sananlaskua tai viittausta sananlaskuun.

”Sananlaskun käyttö tai viittaus sananlaskuun mielipiteenilmauksissa sisältää oletuksen, että lukijat tunnistavat sen. Salon Seudun Sanomiin lähetettyjen tekstiviestien sisältämät sananlaskut kertovatkin sananlaskujen aktiivisesta roolista mielipiteen idean vahvistajina. Sananlaskuilla on edelleen varteenotettava osansa vakuuttavassa kielenkäytössä”, Granbom-Herranen toteaa.

Liisa Granbom-Herranen tarkasteli sananlaskuja niiden käyttöyhteyden näkökulmasta. Selvisi, että sananlaskun käyttö on harkittua, ja käyttö palvelee yleensä yhtä tai useampaa tarkoitusperää.

”Vanhat tunnetut sananlaskut tunnistuvat luotettavammin kuin modernit sananlaskut tai mahdollisesti sananlaskuiksi kehittyvät ilmaisut”.

”Sananlaskujen, kuten muunkin suullisen perinteen käytön ja tulkinnan, perusta on aina ollut arkielämässä. Niiden käyttöyhteys liittyy tavalla tai toisella käyttäjän omaan elämään.

Tekstiviestien sisältämien sananlaskujen käyttöyhteyden tarkastelussa selvisi, että perinteiset sananlaskut esiintyvät yhdessä modernien sananlaskujen kanssa. ”Vanhat tunnetut sananlaskut tunnistuvat luotettavammin kuin modernit sananlaskut tai mahdollisesti sananlaskuiksi kehittyvät ilmaisut”, Granbom-Herranen toteaa.

Granbom-Herranen havaitsi, että nykykäyttäjä saattaa lyhentää sananlaskuja tai yhdistää niitä toisiin sanalaskuihin. Aina sananlaskuja ei edes haluta käyttää kokonaisina, vaan käyttäjälle saattaa riittää pelkkä viittaus niihin: ”Mikäs se olikaan se ahneen loppu”.

Nykyaikana sananlaskuja käytetään varsin mielenkiintoisissakin yhteyksissä, jos ajatellaan niiden oletettua perusmerkitystä. Sananlaskut ovat lyhentyneet, niistä voidaan jättää loppu pois kuten usein käy esimerkiksi ”Oma maa mansikka” tai ”Moni kakku päältä kaunis” sananlaskuille, Liisa Granbom-Herranen kertoo.

Väitöstutkimuksen mukaan nykypäivän sananlasku voi olla yhdistelmä useammasta eri aikakauden sananlaskusta tai vaikkapa sananlaskusta ja fraasista. Traditionaaliset sananlaskut samoin kuin Raamatusta peräisin olevat sananlaskut muuttavat muotoaan.

”Sananlaskun asettuessa uuteen kulttuuriseen käyttöyhteyteen sen muoto ja tarkoite usein muuttuvat. Tutkimus osoitti, että sananlaskut ovat varsin muuttumattomia ilmauksia ja traditionaalisiin sananlaskuihin sisältyy edelleen agraaritalouden termejä, mutta sananlaskuja käytetään uusissa ympäristöissä ja niiden tulkinnat muuttuvat”, Granbom-Herranen toteaa. ”Sananlaskut saavat uusia tulkintoja – ja mielestäni niiden tuleekin saada. Onhan koko elinympäristömme muuttunut.”

Teksti: Turun yliopisto
Kuva: Robert Seger

Luvassa lukuiloa Keski-Suomeen – kirjat ja tarinat osaksi perheiden arkea

Huoli lasten vähenevästä lukuinnosta ja heikentyneestä lukutaidosta on ollut viime aikoina julkisuudessa toistuvasti esillä. Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto päätti ryhtyä toimeen ja kehittää ratkaisuja lasten lukutaidon ja -innon lisäämiseen mittavan, puolitoistavuotta kestävän maakunnallisen hankkeen kautta. Näin syntyi Tartu tarinaan! -hanke, jonka päätavoitteena on auttaa lapsia ja perheitä löytämään lukuilo ja johdattaa lapset pienestä pitäen tarinoiden maailmaan.

Uutta elokuun alussa käynnistyneessä hankkeessa on sekä kohderyhmä, 0-6-vuotiaat lapset perheineen, että kokonaisvaltainen tapa lähestyä lukemista. ”Kohderyhmänä ovat erityisesti perheet, joissa lukeminen ei ole vielä osa arkea. Toiveenamme on lukuilon leviäminen jokaiseen keskisuomalaiseen lapsiperheeseen”, hankevastaava Suvi Ylönen Niilo Mäki Instituutista kertoo.

Luvassa lukuboksillinen tarinoita ja toimintaa

Käytännössä tämä tapahtuu Tartu tarinaan! -lukutyöpajojen sekä päiväkoteihin ja MLL:n Perhekahviloihin jaettavien Lukuboksien kautta. Tartu tarinaan! -lukuboksien käyttöön opastetaan ja ne sisältävät tiettyyn teemaan liittyvää tekemistä: erilaisia kirjoja, pelejä, leikkejä ja toimintaideoita toteuttavaksi päiväkodissa tai kotona vanhempien kanssa. Ensi vuoden puolella Lukubokseja tarjotaan maksutta kaikkiin Keski-Suomen kuntiin, ja tätä kautta Tartu tarinaan! -hankkeen on mahdollista tavoittaa iso osa keskisuomalaisista lapsiperheistä. Keski-Suomen rahaston asiamies Antti Niskanen on rahoittajan näkökulmasta syystäkin ylpeä. ”Lukemisella on vaikutuksia hyvin moniin elämässä tarvittaviin taitoihin, joten hankkeen vaikutukset ulottuvat huomattavasti pidemmälle kuin mekaanisen lukutaidon kehittämiseen ja edistämiseen. Yhdessä lukeminen ruokkii lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta ja luo heille yhteisiä jaettuja kokemuksia, mikä voi vahvistaa myös vanhemmuutta”, hän toteaa.

Lapsesta kasvaa lukija yhdessä lukemalla

”Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa lukea. Haluamme auttaa perheitä löytämään juuri heille sopivat lukemisen tavat”, Suvi Ylönen kertoo. ”Lukuilon voi löytää vielä aikuisenakin vanhemman roolissa, vaikka itsellä olisi ollut pulmia lukemisessa tai vähäisiä kokemuksia kirjoista. Tämän takia järjestämme myös Tartu tarinaan! -työpajoja ja asiantuntijaluentoja vanhemmille ja ammattilaisille.”

Monimuotoisuutta on haettu hankkeen kolmen toteuttajatahon yhteistyöllä: Niilo Mäki Instituutissa, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirissä ja Jyväskylän kesäyliopistossa ollaan innoissaan hankkeen mahdollisuuksista. ”Unelmamme on, että jokainen lapsi olisi löytänyt kirjojen ja tarinoiden imun jo ennen kuin itse oppii lukemaan ja tätä kautta Keski-Suomessa voidaan jatkossa olla ylpeitä ahkerasti lukevasta sukupolvesta. Tämä vaatii sen, että lapselle luetaan ja että hän saa ympäristöstään lukemisen mallin”, Suvi Ylönen muistuttaa.

Lisätiedot                                                                                       

hankevastaava Suvi Ylönen, Niilo Mäki Instituutti, p.040 665 1104, etunimi.sukunimi@nmi.fi
asiamies Antti Niskanen, Keski-Suomen rahasto, p. 050 385 7607, etunimi.sukunimi@skr.fi

Lisätietoja toimijoista

www.skr.fi/ks

www.nmi.fi

www.kesayo.jyu.fi

www.jarvi-suomenpiiri.mll.fi

Nuorille taidetestaajille etsitään jälleen innostavia käyntikohteita – haku alkaa elokuussa!

Taidetestaajat-hanke etsii eri puolilta Suomea nuorille vierailukohteita lukuvuodeksi 2019–2020. Millaista kahdeksasluokkalaisten mielestä on laadukas ja kiinnostava taide? Millainen on jännittävä, kiehtova ja riemastuttava taide-elämys? Hakekaa mukaan ja kertokaa taideorganisaationne näkemys!

Taidetestaajat-hanke tarjoaa kolmena lukuvuonna kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille kaksi ikimuistoista taide-elämystä. Nuorten testattavaksi voi ehdottaa mitä tahansa taidelajia. Tavallinen museokierros tai näytelmä ei kuitenkaan riitä, vaan taideorganisaatioilta odotetaan vieraanvaraisuutta sekä huolella suunniteltua ja osallistavaa kokonaisuutta. Taidetestaajien kohteiden valinnassa painotetaan sekä taiteellista laatua että innovatiivista, nuorille suunnattua yleisötyötä.

Taidetestaajat on Suomen historian suurin nuorten kulttuurihanke, ja sen rahoituksesta vastaavat Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden. Suurhanketta koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, joka haluaa tarjota mieleenpainuvia kulttuurikokemuksia tasa-arvoisesti kaikille nuorille. Sen vuoksi hakijoilta kysytään muun muassa vierailukohteen esteettömyyttä ja saavutettavuutta.

Hanke on kolmivuotinen. Kahdeksasluokkalaisia ja heidän opettajiaan on vuosittain yhteensä yli 60 000. Jokainen luokka tekee kaksi taidevierailua, joten vierailujen kokonaismäärä vuoden aikana on jopa 120 000. Yhden vierailuistaan koululaiset tekevät lähialueen kohteeseen, joten taideorganisaation on pystyttävä vastaanottamaan suuri osa oman maakuntansa kahdeksasluokkalaisista. Toiselle vierailulle nuoret matkustavat joko Uudeltamaalta muualle Suomeen tai muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle.

Jokaisen lukuvuoden käyntikohteista järjestetään erillinen haku. Tällä kertaa haku koskee hankkeen viimeistä vuotta. Lukuvuoden 2019–2020 vierailukohteiden hakuaika on 15.8.–7.9.2018. Mukaan valituille taideorganisaatioille ilmoitetaan tuloksista loppusyksystä 2018, ennen tietojen julkistamista.

Sähköinen hakulomake on täytettävissä 15.8.2018 alkaen Kulttuurirahaston apurahan hakijan verkkopalvelussa. Hakulomakkeessa tulee esitellä suunnitelma, johon kuuluvat myös ”etkot ja jatkot” (etukäteis- ja jälkityöskentely). Lomakkeella kysytään lisäksi muun muassa, millä yleisön vähimmäis- ja enimmäismäärällä voisitte osallistua Taidetestaajiin.

Voitte pyytää apua suunnittelutyöhön oman maakuntanne Taidetestaajat-aluekoordinaattorilta. Yhteystiedot ovat osoitteessa www.taidetestaajat.fi/yhteystiedot. Sivulla www.taidetestaajat.fi/info on lisäohjeita hakijoille.

Lisätiedot:

Taidetestaajat-hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen / Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, puh. 044 978 4893, etunimi.sukunimi@taidetestaajat.fi

Erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio / Suomen Kulttuurirahasto, etunimi.sukunimi@skr.fi

Projektiasiamies Sonja Ollas-Airinen / Svenska kulturfonden, etunimi.sukunimi@kulturfonden.fi

Hae mukaan Taidetestaajat-hankkeeseen

100 000 kirjaa ja lukupiiriopas – Lukuklaani kannustaa lapset lukemaan lukupiireissä

Lasten lukemista edistävä Suomen Kulttuurirahaston ja Kopioston yhteinen Lukuklaani-hanke haluaa kannustaa koulut perustamaan lukupiirejä. Jokainen Suomen ala- ja yhtenäiskoulu saakin elokuussa lukupiirejä ajatellen kootun kirjapaketin, jonka mukana tulee myös opettajan opas lukupiirityöskentelyyn.

Lukupiirissä kirjoja luetaan ja niistä keskustellaan yhdessä. Lukeminen täydentyy yhteisöllisyyden elementeillä ja saa uusia ulottuvuuksia. Metodi toimii myös alakouluikäisillä, kunhan opettaja ohjaa lukupiiriryhmät alkuun.

”Lukupiiri on oiva tapa houkutella vähän vastahakoisemmatkin lukijat mukaan kirjojen maailmaan, sillä luetusta keskusteleminen syventää lukukokemusta ja auttaa luetun ymmärtämisessä. Yhdessä lukeminen on kivaa ja yhdessä luetaan paremmin!”, kertovat Lukuklaanin opettajan oppaan kirjoittajiin lukeutuvat äidinkielenopettajat Henna Ylihärsilä ja Minna Katajamäki.

Lukuklaanin opettajan opas tukee kouluille toimitettavien kirjapakettien käyttöä. Koulut saavat kahdeksasta eri kirjasta viisi kappaletta kutakin, joten lukupiirejä voi kokoontua useampia yhtä aikaa. Opettajan käsikirjasta löytyy yleisiä ohjeita lukupiirityöskentelyyn sekä valmiita tehtäviä lukupiirissä käsiteltäväksi. Opas sisältää myös käytännön neuvoja kirjallisuuden opettamiseen sekä kirjavinkkejä, joiden avulla lukemaan innostuneet voivat löytää lisää luettavaa mieluisasta aihepiiristä.

Suomalainen lastenkirjallisuus vahvasti edustettuna

Lukuklaanin kirjapaketit sisältävät kaiken kaikkiaan 60 eri teosta. 45 näistä on suomalaisten kirjoittajien tuotantoa. Yhteensä yli 100 000 kirjaa 19 eri kirjakustantamolta sisältävä lahjoitus onkin merkittävä myös suomalaisille lasten- ja nuortenkirjailijoille. Kirjalahjoituksen arvo on yhteensä miljoona euroa.

Suomenkieliset koulut saivat valita kirjapakettinsa viidestä eri vaihtoehdosta. Tilausvaiheessa suosituimmaksi paketiksi nousi Klaanin narrit, joka sisältää muun muassa Timo Parvelan hittiteoksen Ella ja kaverit matkalla jamboreelle, Salla Simukan Sisarla -romaanin sekä Siri Kolun Me Rosvolat -teoksen.

”Lukeminen ei ole pelkkä hyvä harrastus. Se on kansalaistaito, jota ilman on vaikea pärjätä yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa”, sanoo kirjailija Timo Parvela. ”Mielestäni paras keino lukutaidon parantamiseksi on kirja itse. Siksi olenkin erityisen ilahtunut Lukuklaani-hankkeesta, joka vie kirjoja sinne, missä niiden lukijatkin ovat.”

”Hyvän kirjan lukeminen on kuin seikkailu, lohtu, uuden ystävän saaminen, ovi toiseen maailmaan, minuuden rakennuspalikka, omien ajatusten virkistys. Toivoisin, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kokea se, mitä lukeminen voi parhaimmillaan tarjota. Siksi olen iloinen siitä upeasta työstä, mitä Lukuklaani tekee, ja riemuitsen oman Sisarla-teokseni mukanaolosta”, sanoo kirjailija Salla Simukka.

”Lukuklaani-lukupaketti on tämän vuosikymmenen kulttuuriteko. Se tuo lastenkirjat kouluille ja lasten ulottuviin ja toivottavasti sytyttää lukemisen liekin. Olen iloinen ja onnellinen siitä, että Me Rosvolat -teos on paketissa mukana”, toteaa kirjailija Siri Kolu. ”Kun pitää mukana kirjaa, ei koskaan ole yksin. Kirja on kannettava maailma ja paketillinen ystäviä!”

Kirjapaketit yli 2100 kouluun elokuussa

Kirjapakettien toimitukset ala- ja yhtenäiskouluihin alkoivat maanantaina 13.8.2018. Lastenkirjallisuuden ammattilaisten avulla valitut teokset on kohdennettu erityisesti 3.−4.-luokkalaisille lapsille. Kaikissa kirjapaketeissa on sekä helppolukuisia kirjoja että haastavaa luettavaa taitaville lukijoille.

”Valitsimme kirjapaketteihin kiinnostavia ja innostavia teoksia mahdollisimman monipuolisesti kaunokirjoista aina tietokirjoihin. Teokset edustavat pääasiassa tuoretta lastenkirjallisuutta, mutta mukaan mahtuu myös muutama klassikkoteos”, kertoo Lukuklaanin ohjausryhmän puheenjohtaja, kirjailija Jari Järvelä.

Ruotsinkielisille kouluille Lukuklaani lähettää oman kirjapakettinsa. Paketin ovat koonneet ruotsinkielisen lastenkirjallisuuden asiantuntijat. Saamelaiskäräjät toimittaa saamelaisalueen kouluja varten suunnitellun paketin. Paketti sisältää saamenkielisten opettajien valitsemat kymmenen yksittäistä kirjaa sekä lukupiirisissä käytettäviä suomenkielisiä teoksia.

Kirjahankintojen takana oleva Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, jonka toiminta perustuu testamentteina ja lahjoituksina saatuihin varoihin.

Lisätietoa: www.lukuklaani.fi | lukuklaani(at)kopiosto.fi

Kulttuurirahaston elokuun haku alkoi

Kulttuurirahaston taiteilijaresidenssien, liikkuvuusapurahojen sekä Argumenta- ja Mullankaivajat-apurahojen hakuaika on 10.–31.8.2018.

Suomen Kulttuurirahasto rytmittää apurahojensa hakuajat jatkossa neljään jaksoon. Lokakuussa ovat haettavana Keskusrahaston ja tammikuussa maakuntarahastojen apurahat. Elokuussa ja maaliskuussa ovat haettavana erityiskohteet, joista nyt ovat tulleet haettavaksi työskentelyapurahat taiteilijaresidensseihin, liikkuvuusapurahat, Argumenta- ja Mullankaivajat -apurahat.

Taiteilijaresidenssien hakukohteita vuodelle 2019 on seitsemän: Hôtel Chevillon Ranskassa, SeMA Nanji Soulissa Etelä-Koreassa, Tokyo Arts and Space Residency Japanissa, O Espaço do Tempo Portugalissa, Artspace Australiassa, Institute for Provocation Kiinassa ja Triangle Yhdysvalloissa. Kiinan ja Yhdysvaltojen residenssit ovat haettavissa ensimmäistä kertaa. 

Liikkuvuusapurahan tavoitteena on mahdollistaa taiteilijalle ulkomaisen oleskelujakson avulla uusia välineitä ja verkostoja taiteellisen työskentelynsä tueksi. Apurahan edellytyksenä on vähintään kahden viikon kestoinen yhtäjaksoinen oleskelu kohteessa.

Argumenta on rahoitusmalli, jonka tarkoitus on löytää merkittävien tutkimusaiheiden avoimiin kysymyksiin tieteellisesti ja tieteiden välisesti kestäviä argumentteja. Argumentat ovat poikkitieteellisiä hankkeita, joissa tarkastellaan laaja-alaisesti kilpailevia näkökulmia teorioihin ja käytäntöihin. Tavoitteena on saattaa keskustelujen tulokset julkisuuteen ja päättäjien saataville siten, että ne voivat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Mullankaivajat-hankkeen tavoitteena on tarjota koululaisille ja lukiolaisille tilaisuus osallistua arkeologiseen tutkimukseen kotiseudullaan, ja siten lisätä oppilaiden kiinnostusta tieteellisiin menetelmiin, oman lähialueen menneisyyteen ja historiaan yleensä.

Lisää tietoa apurahoista löydät täältä.

Kaikkia apurahoja haetaan verkossa osoitteessa apurahat.skr.fi