Lapin rahasto jakoi 581 000 euroa apurahoina 53 hakijalle

Suomen Kulttuurirahaston hallitus päätti maaliskuun lopussa miljoonan euron hätärahoituksesta kulttuurikentälle. Tästä rahoituksesta 500 000 euroa lisättiin maakuntarahastojen kevään 2020 jakoon, ja Lapin rahastokin sai 21 000 euroa lisää jaettavaa.

Lapin rahasto sai apurahahakemuksia erityisen paljon maakunnista, iloitsee Lapin rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Ilkka Länkinen.

Apurahalla voi olla merkittävä vaikutus kuntien elinvoimaisuudelle.

Apurahoja myönnettiinkin tänä vuonna Utsjoelta Ylitorniolle, yhteensä 15 eri paikkakuntaan. Eniten hakemuksia tuli Rovaniemeltä ja seuraavaksi Sodankylästä.

Kuvataiteelle eniten apurahoja

Kuvataiteelle myönnettiin apurahoja 126 500 euroa, joka on 77 500 euroa enemmän kuin viime vuonna. Visuaalisten taiteiden kokovuotiset apurahat, 26 000 euroa, myönnettiin taiteelliseen työskentelyyn kuvataiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinnalle ja kuvataiteilija Paula Suomiselle.

Kemijärveläisen Pirkko Mäkelä-Haapalinnan mielenkiinto kohdistuu siihen, miten nykytaiteen keinoin ja oman ilmaisun kautta voi maalauksissa välittää esimerkiksi hiljaisuuden ja elämän sekä luonnon arvokkuuden kokemuksen – ihmisen henkisen ja hengellisen ulottuvuuden.

Valot ja atmosfäärit, jotka koskettavat tunnetasolla, ovat aiheistoani. Kauneuden kokemisen muistot, voimaannuttavat kokemukset sekä asiat, joihin ihmisillä on yli sanojen menevä suhde, innoittavat työskentelyäni. Tutkin identiteetin ydintä miljöön ja elinympäristön avainkokemusten kautta. Tartun tekemisen prosessiin myös silloin, kun jokin asia saa metaforan lailla uuden merkityksen ja mittakaavan.

Paula Suomisen apuraha myönnettiin Arctic Waters in Posio -muraalin toteuttamiseen yhteistyössä posiolaisten lasten ja nuorten kanssa. Paula Suominen on kiinnostunut luonnonvalosta ja väreistä. Hänen teoksensa kasvavat havainnoista ja hetken vaikutelmista vahvoihin luontokuviin. Suomisen maalaukset leijuvat abstraktin ja esittävän välimaastossa. Piirustuksissa figuratiiviset viivat hakevat yhteyksiä orgaaniseen luontoon. Monissa teoksissa esiin nousevat naiseuden teemat ja ihmisen ikiaikaiset yhteydet luontoon.

Oranki Art ry:lle myönnettiin 12 000 euroa Oranki Art 20 -juhlavuoden järjestämiseen. Oranki Art ry tekee nykytaidetta tunnetuksi ja edistää nykytaiteen esittämistä, taiteilijoiden ja yleisön välistä vuorovaikutusta sekä lisää kuvataiteilijoiden keskinäistä kanssakäymistä.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoja myönnettiin yhteensä 25 000 euroa.

Työryhmälle fil. tohtori Tuija Hautala-Hirvioja, kuvataiteilija Leila Lipiäinen ja Ph.D. Elisa Alaluusua myönnettiin 9 500 euron apuraha kuvataiteen näyttelysarjan toteuttamiseen Ylitornion avovankilassa.

Näyttely suljetussa laitoksessa tavoittaa uuden yleisön. Näyttelyjen avulla toteutuu kansallinen yhdenvertaisuus ja taiteen saavutettavuus riippumatta asuinpaikasta ja kulloisistakin elinolosuhteista. Korkeatasoinen taide kuuluu kaikille, myös vangeille, työryhmän jäsenet kertovat.

Sirkustaiteen ohjaaja Hanna Pikkaraiselle myönnettiin taiteelliseen työskentelyyn Kolarissa Taidetta hoitolaitoksiin -apurahana 13 000 euroa. Tanssinopettaja YAMK Hilkka Suomalainen saa tanssijumppatuokioiden järjestämiseen vanhusten hoitolaitoksissa Kittilässä, Muoniossa ja Kolarissa Taidetta hoitolaitoksiin -apurahana 2 500 euroa.

Näyttämötaiteelle myönnettiin yli 60 000 euroa. Teatteri-ilmaisun ohjaaja Tuula Väisänen ja tanssitaiteen maisteri Ulla Väätäinen saivat molemmat 15 500 euron apurahat 7 kuukauden työskentelyyn.

Maakunnan kulttuurimatkailun kärkihankkeille 60 000 euroa

Kuusikko soi ry sai Lapin rahaston kärkihankeapurahan 2020 Luosto soi! -festivaalin järjestämiseen. Kuva: Paikallislehti Sompio

Kuusikko soi ry sai Lapin rahaston kärkihankeapurahan 2020 Luosto soi! -festivaalin järjestämiseen. Kuva: Paikallislehti Sompio

Lapin rahasto tukee vuosittain maakunnallisesti merkittäviä tapahtumia. Kuusikko soi ry:lle myönnettiin 40 000 euroa Luosto soi! -festivaalin järjestämiseen Luostolla, Pyhätunturilla ja Sodankylässä. Festivaalin taiteellinen johtaja on musiikkitieteiden kandidaatti Aku Sorensen, joka opiskelee Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla. Hän on San Franciscon lahden ympäristössä kasvanut amerikansuomalainen viulisti, joka asuu nykyään Suomessa. Aktiivisena orkesterimuusikkona hän on soittanut useissa nuoriso- ja opiskelijaorkestereissa ja myös johtanut niitä. Hän on ollut erittäin kysytty sijainen suomalaisissa orkestereissa, joista mainittakoon esimerkkinä Lapin kamariorkesteri, jonka riveissä hän soitti syksyllä 2018.

Sodankylän elokuvafestivaali ry:lle myönnettiin 20 000 euron apuraha Sodankylän elokuvajuhlien 35-vuotisjuhlavuoden ohjelman toteuttamiseen. Tapahtuma on nostettu laajalla rintamalla merkittävimpien elokuva-alan kansainvälisten toimijoiden toimesta yhdeksi tärkeimmistä elokuvakulttuuritapahtumista maailmalla. Sodankylän elokuvajuhlat poikkeaa muista vastaavista kansainvälisistä tapahtumista sen täysin kilpailusta vapaan ja laadukkaan ohjelmistonsa vuoksi.

Saamelaiskulttuurille yli 40 000 euroa

Dokumenttiohjaaja Suvi Westille myönnettiin 18 000 euroa Máhccan-elokuvan (suom. Kotiinpaluu) ennakkotuotantoon. Elokuva kysyy mitä tapahtuu kansalle, jolta riisutaan kulttuurinen ja henkinen perintö? Entä mitä tapahtuu, kun perintö vihdoin palaa kotiin?

Máhccan-elokuva seuraa saamelaisten esivanhempien perinnön tunteikasta kotiinpaluuta Suomen Kansallismuseosta Saamelaismuseo Siidaan. Artesaani Elle Valkeapäälle myönnettiin 10 000 euroa Juurilla 20 vuotta -juhlanäyttelyn toteuttamiseen. Työryhmälle Ph.D. Rauna Kuokkanen, fil. tohtori Pirjo Virtanen ja fil. tohtori Veli-Pekka Lehtola myönnettiin 12 500 euroa saamelaisia käsittelevän tutkimuksen eettisten ohjeiden laadintaan liittyvien yhteisökuulemisten järjestämiseen.

Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Kymenlaakson kulttuurille tukea lähes puoli miljoonaa

Kärkihankeapurahaa jaettiin kahdelle hankkeelle. Kymenlaakson Kansanmusiikkiyhdistys ry sai 20 000 euroa Kymmene -kansanmusiikki- ja -tanssiproduktion valmistamiseen ja esittämiseen Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla sekä Kymenlaaksossa. Toisena kärkihankkeena Uuno Klami -seura ry:lle myönnettiin 25 000 euroa Uuno Klami 120 vuotta -juhlavuoden tapahtumien järjestämiseen. Kulttuuripalkintoa ei tänä vuonna jaettu. Kymenlaakson rahaston hoitokunta päätti ohjata palkintosumman jaettavaksi apurahoina Kulttuurirahaston hallituksen päättämän 23 000 euron lisärahoituksen kanssa.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa jaettiin neljään hankkeeseen yht. 20 000 euroa. Apurahan saivat hum. kand. Kirsi Komulainen riimipiireihin palvelutaloissa, Kotkan seudun mielenterveysseura ry mielen hyvinvointia vahvistaviin runo- ja musiikkitapahtumiin eri ympäristöissä, Langinkosken Leidit ry osallistaviin musiikkitapahtumiin hoivakodeissa sekä pianonsoitonopettaja Kirsi Saari ja viulunsoitonopettaja Anna Carlson-Perkkiö konsertointeihin hoivakodeissa.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja kolme, puolivuotisia kymmenen

Arboretum Mustilan dendrologi Jaakko Saarinen sai Kymenlaakson rahaston apurahan 2020. Kuva: Johannes Wiehn

Arboretum Mustilan dendrologi Jaakko Saarinen matkustaa Kymenlaakson apurahalla Lounais-Yhdysvaltain vuorille siemenkeruumatkaan

Kokovuotisia (11-12 kk) työskentelyapurahoja myönnettiin tieteeseen kolme ja ne menivät yhteiskuntat. maisteri Eeva Nummelle, fil. maisteri Heta Oravalle ja fil. tohtori Taina Vuoriolle.

Puolivuotisia myönnettiin kymmenen, seitsemän taiteeseen ja kolme tieteeseen. Taiteen puolivuotisen saivat kirjailija Jukka Behm, kuvataiteilija Varpu Eronen, performanssitaiteilija Meri Hietala, kuvanveistäjä Markku Hirvelä, freelancetoimittaja Harri Mannonen, kuvataiteilija Markku Metso sekä toimittaja Henna Mäkelin. Tieteen puolivuotisen saivat psykol. maisteri Tuula Maarit Karatvuo, teol. maisteri Moona Kinnunen sekä B.A. Jeremy Thorne.

Koko- ja puolivuotisten lisäksi apurahoja jaettiin runsaasti henkilökohtaiseen työskentelyyn ja työryhmille lyhytkestoiseen muutaman kuukauden työskentelyyn. Kuluapurahaa myönnettiin kymmenelle yhteisölle kulttuurihankkeiden toteuttamiseen maakunnassa.

Tieteen osuus apurahoista oli 42 % ja taiteen 58 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (34 %), humanistiset tieteet (28 %) ja yhteiskuntatieteet (21 %). Taiteenaloista apurahoja jaettiin eniten säveltaiteisiin (36 %), kuvataiteisiin (22 %) ja kirjallisuuteen (22 %). Naisten osuus apurahansaajista oli noin 60 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 20 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 9 500 euroa.

Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Kulttuurista voimaa Etelä-Pohjanmaalle

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston 61. vuosijuhlan päivämääräksi päätettiin 9.5.2020, mutta koronakriisin vuoksi maakuntarahastojen kevään vuosijuhlat peruttiin. Vuosijuhlapäivää vietetään apurahansaajien julkistamisella ja apurahansaajat saavat stipendikirjat postitse koteihinsa.

Rahasto sai hakuaikana 496 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 8,4 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 98 kappaletta. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 48 %, lastenkulttuurin 13 % ja tieteen 32 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on noin 12 000.

Suomen Kulttuurirahaston hallitus päätti maaliskuun lopussa miljoonan euron hätärahoituksesta kulttuurikentälle. Tästä rahoituksesta 500 000 euroa lisättiin maakuntarahastojen kevään 2020 jakoon, jonka myötä Etelä-Pohjanmaan rahastokin sai 46 000 euroa lisää jaettavaa. Lisärahoituksen ohella Etelä-Pohjanmaan rahasto pyrki huomioimaan koronakriisin vaikutukset muutenkin tämänvuotisissa apurahapäätöksissään, asiamies Mika Virkkala kertoo.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahatoiminnan painopisteitä ovat lasten ja nuorten kulttuuri sekä ammattimaisen työskentelyn tukeminen. Arvostamme toimintaa, joka edistää kestävää yhteiskunnallista muutosta ja lisää taiteen arvostusta alueellamme.

Kärkihankeapurahat lastenkulttuurille ja teatteritaiteen yhteistyölle

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi kaksi 25 000 euron kärkihankeapurahaa. Kansalliskielet ry tuovat kielilähettilästoimintaa ruotsinkielisiin kouluihin Pohjanmaalle kannustamalla ruotsinkielisiä nuoria suomen kielen käytössä. Kielilähettiläinä toimivat nuoret, jotka eivät puhu suomea omana äidinkielenään. Vaasan Kaupunginteatteri tulee toteuttamaan oopperahankkeen yhteistyönä muiden paikallisten toimijoiden kanssa.

Kokovuotiseen työskentelyyn 20 apurahaa

Kuvanveistäjä Simon Gripenberg sai kokovuotisen apurahan Etelä-Pohjanmaan rahastolta.

Kuvanveistäjä Simon Gripenberg sai kokovuotisen apurahan Etelä-Pohjanmaan rahastolta.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myöntää viisi kokovuotista 26 000 euron työskentelyapurahaa alueen visuaalisille taiteilijoille, joista yksi apurahansaaja on kuvanveistäjä Simon Gripenberg. Gripenberg tekee pääasiassa kokeellisia taideprojekteja ja joskus myös yhteiskuntakriittisiä teoksia. Hän näkee apurahan mahdollistavan vallitsevien normien kyseenalaistamista ja uusien näkökulmien avaamista.

Gripenberg on todella iloinen siitä, että Suomen Kulttuurirahasto pitää hänen työtään tärkeänä.

Olen taiteessani jo monta vuotta jatkuvasti käsitellyt ympäristö- ja tulevaisuusteemoja. Vapaana taiteilijana tuntuu joskus siltä, että on yksinäinen tässä maailmassa. Siksi tuntuu rohkaisevalta saada tunnustusta siitä, että muutkin arvostavat työtäni. Minulla on se periaate, että jaan projektit ja visiot vapaasti. Pyrin herättämään uusia ajatuksia, ilahduttamaan ja inspiroimaan mahdollisimman monta ihmistä, toteaa Gripenberg.

Säveltaiteissa kokovuotinen työskentelyapuraha myönnetään musiikin maisteri Jonna Pirttijoki-Helaselle taiteelliseen työskentelyyn ja näyttämötaiteissa Pia Leinonen saa kokovuotisen apurahan taiteelliseen työskentelyyn lastenteatterin parissa. Kirjallisuuden kokovuotinen myönnetään toimittaja Kirsi Haapamatille. Kotiseututyössä kokovuotisen saa Jarmo Latva-Äijö (Latvis) Seinäjoen alueen pop-rock -historian koostamiseen sekä kuva- ja äänitallenteiden digitointiin.

Tieteissä kokovuotisen 30 000 euron apurahan väitöksen jälkeiseen tutkimukseen saa Saleem ur Rahman. Hänen tutkimuksensa käsittelee kulttuurisesti sopivan vihreän mainostamisen vaikutusta kuluttajakäyttäytymisessä. Kymmenen muuta tieteen kokovuotista työskentelyapurahaa myönnettiin väitöskirjatöiden eri vaiheisiin. Esimerkiksi Noora Hemminki saa apurahan varhaisten teollisuustyöläisten maailmankuvaa käsittelevään väitöskirjatyöhön ja Max Malvikko tutkii immateriaalioikeudellista vahingonkorvausta ja sen määräytymiseen vaikuttavia seikkoja. Johanna Kalliokosken väitöskirjatyö käsittelee innovaatiopolitiikan mahdollisuuksia edistää inklusiivista yhteiskuntakehitystä.

Lastenkulttuurin hankkeille myönnettiin yhteensä 13 apurahaa, joista yksi kaksivuotisena työskentelyapurahana Virpi Timoselle Kipinä-hankkeen toteuttamiseen.  Rock Camp ry saa 10 000 euron apurahan lasten ja nuorten musiikkitapahtumaketjun järjestämiseen ja Heidi Niemi ja Anu Niemi 16 500 euroa #Lumikki ja seitsemän kääpiötä -esityksen ja työpajojen valmistamiseen sekä koulukiertueen toteuttamiseen Etelä-Pohjanmaan alakouluissa.

Lisäksi rahasto myöntää eri aloille 14 vähintään puolivuotista työskentelyapurahaa sekä lukuisia pienempiä apurahoja. Erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myöntää useita isoja ja pienempiä apurahoja kuten Ähtäri-Seura ry:lle 10 000 euron apurahan Suomenselän tarinoita 2 -kirjan kirjoittamiseen. Selmu ry puolestaan saa 20 000 euroa Aalto Aesthetics -tapahtuman järjestämiseen.

Kulttuurirahaston toiminta perustuu testamentteina ja lahjoituksina saatuihin varoihin. Myös Etelä-Pohjanmaan rahaston 31 nimikkorahastoa perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin. Ne jakavat apurahoja lahjoittajiensa toivomiin tarkoituksiin.

Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Päijät-Hämeen Kulttuurirahastolta yli puoli miljoonaa euroa apurahoja maakunnan tieteelle ja taiteelle

Vuoden 2020 vuosijuhlapäivää vietetään apurahansaajien julkistamisen ja juhlistamisen merkeissä ilman perinteistä juhlatilaisuutta. Kulttuurirahaston hallitus päätti maaliskuun lopulla lisätä maakuntarahastojen myöntämien apurahojen määrää vastauksena koronaepidemian aiheuttamille kulttuurikentän vaikeuksille. Tämän myötä Päijät-Hämeen rahasto sai 23 000 euroa lisää jaettavaa kulttuurialan työskentelyapurahoina.

Hakemuksia rahasto sai tänä vuonna 277 kpl, yhteissummaltaan runsaat neljä miljoonaa euroa. Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 313 000 euroa (61 %), ja tieteiden osuus oli 200 000 euroa (39 %). Saapuneet apurahahakemukset jakautuivat samassa suhteessa. Taiteen alalla saivat kuvataiteet, näyttämötaiteet, säveltaiteet sekä muotoilu ja taidekäsityö runsaimmin apurahoja. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja humanististen tieteiden ja luonnontieteiden aloille. Hakemuksista hyväksyttiin 21 %.  Myönnetyn apurahan keskisuuruus oli runsaat 8 800 euroa.

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahana myönnettiin 30 000 euroa Lahden yliopistokampukselle Lahden lukioiden kakkosluokkalaisille suunnatun pelillisen tiedetapahtuman suunnitteluun ja pilotointiin. Toinen kärkihankeapuraha, 20 000 euroa, myönnettiin lastentarhanopettaja Katja Kivistö-Leikkoselle ja työryhmälle kiusaamisen vastaisen nuorille suunnatun Herous-tv-sarjan tekemiseen.

Kokovuotisen 26 000 euron työskentelyapurahan saivat tänä vuonna fil. maisteri Olga-Sofia Alitalo lääkeaineiden esiintymistä jätevedenpuhdistuksessa ja ympäristössä käsittelevään väitöskirjatyöhön, kuvataiteilija Terhi Kaakinen taiteelliseen työskentelyyn sekä fil. maisteri Mika Saarenpää luonnon virkistyskäytön vaikutuksia kehon mikrobiyhteisöihin ja immuunipuolustukseen käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Lisäksi rahasto myönsi useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Pirkanmaan rahastolta 100 apurahaa ja palkinto

Pirkanmaan rahaston palkinto myönnettiin Suomen historian professori Pertti Haapalalle kansakunnan kokemukseen syventymisestä, laajempaan yhteyteen liittämisestä. Palkinnon arvo on 15 000 euroa. Haapala tunnetaan kansainvälisesti suuntautuneena, laajasti verkottuneena, ennakkoluulottomana ja rohkeana tutkijana. Hänen laaja tutkimuskenttänsä on liittynyt paikallisen ja globaalin historian kosketuspintaan, modernin urbaanin kulttuurin syntyyn ja kehitykseen, kansallisen ajattelun kehitykseen, ihmisten hyvinvointiin ja kouluttautumiseen, sosiaalihistoriaan ja kokemuksen tutkimukseen. Haapalan haastattelu löytyy alta.

Suurin yksittäinen apuraha, 130 000 euroa, myönnettiin Laeticia Petitin ja työryhmän hankkeelle, jossa tarkastellaan kiinalaisten historiallisten keramiikkaesineiden lasitteita yhdistäen fotoniikkaa ja lasitaidetta.

Tänä vuonna myönnettiin kaksi 40 000 euron taiteen Kärkihankeapurahaa. Ne saivat Jouni Prittinen ja työryhmä ihmisiä ja robotteja yhdistävän tanssiteoksen ja siihen liittyvän tutkimuksen toteuttamiseen ja Tampereen Pianoseura ry Tampereen Pianokilpailun 2021 järjestämiseen.

Nimikkorahastoista merkittävä osa ohjaa apurahoja lääketieteeseen. Muilla tieteen apurahoilla tuetaan tänä vuonna esimerkiksi matematiikan oppimispelin kehittämistä sekä tutkimuksia, jotka käsittelevät muun muassa kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävää yritysten yhteistyötä, antiikin sodankäyntiä sekä hevosten kuolaimiin liittyviä suuvaurioita.

Tieteeseen myönnettiin yhteensä 15 kokovuotisista eli vähintään 9 kuukauden työskentelyapurahaa. Lisäksi taiteen kokovuotisen työskentelyapurahan saivat kuvataiteilijat Maria Heinonen, Sauli Iso-Lähteenmäki ja Riikka Lenkkeri, koreografi Jouni Prittinen, performanssitaiteilija, klovni Mona Ratalahti, yhteiskuntatieteiden maisteri Vappu Susi sekä työryhmän jäsenenä Ella Varvio.

Syöpälasten hyvinvoinnin edistämiseen osoitettuja Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahoja jaettiin tänä vuonna yhteensä 7 500 euroa. Osastonhoitaja Janne Räsäselle ja työryhmälle myönnettiin apuraha opetusrobotin hankintaan Taysin syöpä- ja veritautien yksikköön ja teatteritaiteen maisteri Karoliina Blackburnille satutätinä ja lukijana toimimiseen samassa yksikössä.

Koronavirustilanteen vuoksi Suomen Kulttuurirahaston hallitus lisäsi kaikkien maakuntarahastojen jakovaraa yhteensä 0,5 miljoonalla eurolla. Pirkanmaan rahastossa lisäys oli 38 000 euroa. Lisäraha käytettiin ensisijaisesti pieniin apurahoihin freelance-taiteilijoille, koska heidän työskentelymahdollisuuksiinsa rajoitukset vaikuttivat välittömästi.

Kuvataiteilija Riikka Lenkkeri sai 26 000 euron apurahan taiteelliseen työskentelyyn Lea ja Pekka Suorannan rahastosta..

Kuvataiteilija Riikka Lenkkeri sai 26 000 euron apurahan Lea ja Pekka Suorannan rahastosta.

Lea ja Pekka Suorannan rahastosta jaettiin ensimmäiset apurahat

Rahasto perustuu toimistopäällikkö Lea Suorannan (1925–2016) testamenttiin. Rahasto kunnioittaa nimessään hänen puolisoaan, edustaja Pekka Suorantaa (1926–1998). Rahasto tukee kuvaamataiteita ja lääketiedettä, ja siitä jaettiin kahtena kokovuotisena kuvataiteen työskentelyapurahana yhteensä 52 000 euroa.

Hakijamäärä kasvoi viime vuodesta

Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 036 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 21 421 749 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 986 kappaletta ja hakusumma 17 198 857 euroa. Tieteen aloille myönnettiin 36 apurahaa (yhteensä 759 000 euroa), taiteen aloille 65 apurahaa (585 500 euroa). Suurin osa hakijoista ja apurahansaajista on tamperelaisia, mutta ainakin yksi apuraha myönnettiin kaikkiaan 9 pirkanmaalaiseen kuntaan.

Maakuntarahastojen vuosijuhlat peruttiin

Viime vuonna Pirkanmaan rahasto myönsi apurahan tamperelaiselle musiikinopiskelijalle Samuel Ahoselle, 11, klarinetinsoiton mestarikursseille osallistumiseen Suomessa ja Ruotsissa. Vuosijuhlan peruunnuttua koronaviruksen takia Samuel haluaa ilahduttaa ja toivottaa mukavaa kesää videolla, jolla hän soittaa Béla Kovácsin espanjalaissävytteisen sooloklarinettiteoksen Hommage à Manuel de Falla.

Koronavirustilanteen takia myös Pirkanmaan rahaston vuosijuhla ja Talvipuutarhan taidenäyttely peruttiin tältä vuodelta. Pirkanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Matti Sommarbergin puhe apurahansaajille lähetettiin kirjeenä. Myös apurahat jaetaan tavallisesti vuosijuhlassa, mutta nyt stipendikirjat on postitettu apurahansaajille. Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Kainuun rahastolta ennätysmäärä tukea ja mitali Matti-Jussi Pollarille

Versova Puu ry sai Kainuun kärkihankeapurahan 20 000 euroa vuonna 2020 nuorten elokuvatoiminnan toteuttamiseen. Kuva: Versova Puu

Lahjaksi annettu-lyhytelokuvan kuvauksista vuodelta 2009, kuvassa Kari-Pekka Vehkaoja ja Pinja Jylhänlehto. Kuva: Versova Puu ry

Kainuun rahasto sai Kulttuurirahaston Tammikuun haussa 197 hakemusta, ja apurahan saa 29 henkilöä tai työryhmää. Suuri osa apurahoista kohdistuu taiteilijaryhmiin ja tulee näin työllistämään merkittävän määrän taiteilijoita ja lisäämään yhteisöllisyyttä. 

Kärkihankeapurahat, yhteensä 40 000 euroa, myönnettiin kahdelle hakijalle. Sinfonietta Lentuan kannatusyhdistys ry sai 20 000 euroa kansainvälisen konserttitoiminnan toteuttamiseen Kainuussa ja Versova Puu ry niin ikään 20 000 euroa nuorten elokuvatoiminnan toteuttamiseen.

Puolangalle suunniteltu vuosijuhla 7.5.2020 jouduttiin perumaan, mutta vuoden 2021 vuosijuhla on tarkoitus järjestää Puolangalla.

Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Matti-Jussi Pollari saa Kulttuurirahaston H. G. Porthan -mitalin

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt H. G. Porthan -mitalin kauppat. kand. Matti-Jussi Pollarille (s. 1950), ”Kuhmon hengen syvällisestä ymmärtämisestä, monipuolisesta kulttuurisesta osaamisesta”. Mitali oli tarkoitus luovuttaa Kainuun rahaston vuosijuhlassa Puolangalla 7.5.2020, mutta koronaepidemian vuoksi vuosijuhlaa ei tänä vuonna vietetä ja mitaliseremonia pidetään syksyllä.

Matti-Jussi Pollaria luonnehditaan sydänjuuriaan myöten kulttuurin, taiteen ja taiteentekijöiden syvälliseksi ymmärtäjäksi ja puolestapuhujaksi, tapahtumien toimeenpanijaksi ja monipuoliseksi harrastajaksi. Hän on tehnyt myös elämäntyönsä kulttuurin parissa. Pollari toimi Kuhmo-talon toimitusjohtajana sen perustamisesta 1993 eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 2017 saakka. Lisäksi hän on ollut mm. Finland Festivals ry:n toiminnanjohtaja ja Kuhmon Musiikkiyhdistys ry:n pitkäaikainen hallituksen jäsen. Suomen Kulttuurirahaston Kainuun hoitokunnan jäsen Pollari oli 2004-2013, josta puheenjohtaja 2007-2012. Edelleen hän on Kuhmon Kamarimusiikin Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja, Veikko Huovinen -seuran puheenjohtaja sekä Sinfonietta Lentuan intendentti. Lisäksi Matti-Jussi Pollari toimii aktiivisesti kunnallispolitiikassa. 

Eläkkeelle jäätyäänkään Pollari ei ole jättänyt Kuhmo-taloa vaan on mukana niin yleisönä, esiintyjänä kuin talkoolaisena pyrkien osallistumaan kaikkeen, mitä kulttuurin saralla vain on Kuhmossa tarjolla. (Etusivun kuva Matti-Jussi Pollarista: Tapio Kinnunen)

Pohjois-Karjalan rahasto jakoi apurahoja 895 300 euroa – kärkihanke metsän- ja ympäristöntutkimukseen

Kärkiapuraha metsä- ja ympäristötieteen yliopistoyhteistyöhön

Kärkiapuraha 100 000 € myönnettiin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntarahastojen tieteidenväliseen yhteistyöhankkeeseen. Apurahan sai MMT, yliopistotutkija Antti Kilpeläinen metsäpohjaisten tuotteiden elinkaarisia aerosolihiukkaspäästöjä käsittelevään tutkimukseen. Apurahasta Pohjois-Karjalan osuus on 50 000 € ja Pohjois-Savon 50 000 €.

Hankkeessa selvitetään, miten metsäbiomassaan pohjautuva biotalous muuttaisi kasvihuone- ja aerosolipäästöjä ilmakehään. Metsäbiomassan käytön aerosolipäästöjä ei ole laajemmin huomioitu biotalouteen siirtymisessä, vaikka niillä on merkitystä sekä ilmaston että ympäristöterveyden kannalta. Koska aerosolihiukkasilla on sekä ilmakehää viilentäviä että lämmittäviä vaikutuksia, eri tuotantoprosesseissa vapautuvien hiukkasten määrien elinkaaritarkastelut ovat ensisijaisen tärkeitä, jotta voidaan ymmärtää käynnissä olevan tuotantosysteemin muutoksen vaikutuksia ilmastoon sekä laajemmin ympäristöön.

Hankkeessa muodostetaan laaja tietokanta aerosolihiukkasten ja niitä muodostavien kaasujen päästökertoimille metsä- ja fossiilispohjaisten tuotteiden valmistus- ja käyttöprosesseissa. Tulokset yhdistetään osaksi metsätuotannon elinkaaritarkastelua, joka mahdollistaa entistä tarkemmat arvioinnit metsäbiomassasta valmistettujen tuotteiden ja energian korvausvaikutuksista. Hanke on kestoltaan kaksivuotinen.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osaston ja Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorion yhteishankkeena.

Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha äänitaiteen näyttelyyn

Merja Pennanen työryhminen sai apurahan Veistos soi! -äänitaiteen näyttelyyn palvelutaloissa ja päiväkeskuksissa Taidetta hoitolaitoksiin -apurahana

Veistos soi!-työryhmä. Työryhmässä ja kuvassa Jaap Klevering, Merja Pennanen ja Tuomas Ollikainen. Kuva: Alma Enters

Suurimman Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan 20 000 € sai yhteisötaiteilija Merja Pennasen työryhmä Veistos Soi! -äänitaiteen näyttelyyn palvelutaloissa ja päiväkeskuksissa. Apurahan turvin tehdään kiertävä ja toiminnallinen äänitaiteen näyttely, jonka teokset ovat toiminnallisia ja interaktiivisia. Kuulijoiden toiminta, kuten kosketus ja liike saavat aikaan tiettyjä äänimaisemia ja vaihteluja teosten sisällä.

Kaikki Pohjois-Karjalan apurahan saajat vuodelta 2020 löytyvät täältä.

Oulun yliopisto kouluttaa nopeutetusti saamenkielisiä opettajia – haku opettajaopintoihin alkaa

Opettajan pedagogiset opinnot on suunnattu aineenopettajiksi aikoville: tuleville saamen kielen ja kirjallisuuden opettajille sekä niille, jotka haluavat opettaa saameksi muita oppiaineita, esimerkiksi biologiaa, matematiikkaa tai historiaa. Opinnot alkavat tammikuussa 2021.

Opettajaopinnoissa ei ole Suomessa ennen painotettu saamelaispedagogiikkaa tässä laajuudessa. Nyt on hyvä tilaisuus suorittaa opinnot myös sen suhteen, että Suomen kulttuurirahasto tukee henkilökohtaisin apurahoin hankkeen opiskelijoita, kertoo Ketterä korkeakoulu -hankkeen projektipäällikkö Marja-Liisa Olthuis.

Opinnot järjestetään monimuotoisesti verkkoyhteyksien avulla Oulusta ja lähiopintoina Inarissa. Vuoden kestävät opettajan pedagogiset opinnot ovat luonteeltaan täydentäviä opintoja, ja niiden suorittamiseen vaaditaan vähintään alempi korkeakoulututkinto.

Hankkeen järjestävät Oulun yliopiston Giellagas-instituutti ja kasvatustieteiden tiedekunta. Kasvatustieteiden tiedekunnan koulutusdekaani Sari Harmoinen näkee saamelaisalueella järjestettävät opettajaopinnot merkityksellisinä sekä saamelaisyhteisölle että tiedekunnalle.

Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on valtakunnallinen vastuu saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin ylimmästä opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa.

Tulevien opintojen kautta pystymme toteuttamaan valtakunnallista vastuutamme entistä laajemmin, sanoo Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman.

Ketterä korkeakoulu on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamista opettajankoulutuksen kehittämishankkeista. Hankkeeseen kuuluvat pohjois- inarin- ja koltansaamen opinnot ovat parhaillaan käynnissä ja saamelaisen kirjallisuuden perusopinnot alkavat syksyllä.  

Opiskelijaksi voi hakea osoitteessa www.oulu.fi/giellagas/kettera.

Lisätietoja:

Projektikoordinaattori Tiina Määttänen
tiina.mattanen@oulu.fi

Kulttuurirahaston kirjoittajakouluun haki lähes 150 taiteesta työkseen kirjoittavaa

Kurssille valittiin 15 osallistujaa. He saavat 2 500 euron työskentelyapurahan sekä matka-apurahan ulkomaille suuntautuvan opintomatkan toteuttamiseen. Yhteensä apurahaa jaettiin kurssilaisille lähes 60 000 euroa. Opintomatka liittyy pitkään taide-esseeseen, joka tehdään kurssin aikana.

Kulttuurirahaston kirjoittajakoulun tavoitteena on kehittää kriitikoiden ja taiteesta ammatikseen kirjoittavien osaamista. Kurssin sisällön on suunnitellut verkkojulkaisu Long Play, ja kurssin vastuuopettajana toimii toimittaja, kirjailija ja kirjoittamisen opettaja Anu Silfverberg.

”Toivon, että kurssi antaa kriitikoille uusia eväitä työhönsä, mutta myös vahvistusta ammattikunnan merkityksestä ja omasta roolista kulttuurin kentällä ja yhteiskunnassa. Kritiikki on laji, jolla on todellakin väliä!” Silfverberg sanoo.

Lisäksi kurssilla opettavat lukuisat kritiikin ammattilaiset, muun muassa ruotsalainen kirjallisuuskriitikko ja kääntäjä Rebecka Kärde, tutkija ja taidekirjoittaja Harri Kalha, elokuvakriitikko Kalle Kinnunen sekä esitystaiteen kollektiivi Todellisuuden tutkimuskeskus.

Kirjoittajakouluun valittiin

Sofia Blanco Sequeiros
Ville Hänninen
Tero Kartastenpää
Katri Kovasiipi
Emilia Kukkala
Pietari Kylmälä
Reetta Laitinen
Sampsa Oinaala
Jyri Ojala
Joonas Pulkkinen
Henna Raatikainen
Ville Ropponen
Matti Tuomela
Mervi Vuorela
Maaria Ylikangas

Lisätietoa:

Johanna Ruohonen, johanna.ruohonen@skr.fi, p. 040 516 3475
Anu Silfverberg,
anu@longplay.fi, p. 044 333 5574

Ilmastonmuutosvoima jakoi rahaa nuorten ilmastoteoille – kevään aikana yhteensä 150 000 euroa ilmastotekoihin!

Mikkosen lisäksi asiantuntijaraadissa toimivat Sitran Mari Pantsar, mediakasvattaja Mervi Maatela ja nuorten ilmastodelegaatti Sara Nyman.

Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin hanke jakaa kevään 2020 aikana 50-5000 euron suuruisia summia, joiden avulla kuka tahansa alle 25-vuotias voi toteuttaa oman ilmastotekonsa ja ryhtyä ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Haku järjestetään usean eri kierroksen aikana, ja yhteensä keväällä jaetaan 150 000 euroa nuorten ilmastoteoille.

“On ollut hienoa nähdä kuinka monipuolisesti erilaisia ideoita nuorilla on. Ne tuovat myös sopivasti toivoa tähän poikkeukselliseen aikaan, nyt todella tarvitsemme ilmastonmuutosvoimaa!” Nyman hehkuttaa.

Rahoitusta sai toisella kierroksella yhteensä kahdeksan hakijaa. Mukana on radiodokumenttisarja, tapahtumia, hackathon, hiilinielun luominen, leiri sekä pölyttäjäpelto. Rahoitetut ilmastoteot tapahtuvat ympäri Suomea: Helsingissä, Inarin Turvejärvellä, Torniossa, Keuruulla, Ikaalisissa, Juuassa ja Salossa.

Ilmastonmuutosvoima-rahoituksella toteutuu muun muassa Eino Haasen, 18, radiodokumenttisarja. Dokumenttisarjassa esitellään Lapissa asuvien arjen tekoja  ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sen tavoitteena on antaa uusia näkökulmia ja esitellä kestävämpien elämäntapojen tuomaa iloa.

“On arvokasta, että nuoria tuetaan tarttumaan toimeen ja toteuttamaan konkreettisia projekteja sekä tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ilmastonmuutoksen torjuminen on haaste, mutta samalla huikea tilaisuus rakentaa kestävämpi yhteiskunta luovuutta ja mielikuvitusta säästelemättä,” Haase toteaa.

Rahaa ilmastotekoihin on jaettu kevään aikaan yhteensä noin 62 000 euron edestä. Jaettavana on siis vielä lähes 90 000 euroa. Ilmastonmuutosvoiman seuraava hakukierros päättyy maanantaina 4.5. Ilmastotekojen toteutus alkaa keväällä ja projektit tulee toteuttaa syksyyn mennessä.

Kierroksella rahoitettiin seuraavat projektit:

Hackathon, 3500 euroa
Kaisa Vahlberg, Helsinki

Partioleirin ilmastotyö, 2500 euroa
Julia Salin, Keuruu

Lukion hiilinielu, 2400 euroa
Vesa Tuominen, Salo

Eurooppalainen ilmastopolitiikkatapahtuma, 1600 euroa
Jenna Rautionaho, Helsinki

Radiodokumenttisarja, 900 euroa
Eino Haase, Tornio

Lähiruokatapahtuma, 500 euroa
Inari Jomppanen, Turvejärvi (Inari)

Pölyttäjäpelto, 500 euroa
Antti Kummunmäki, Juuka

Ilmastokysely, 200 euroa
Olivia Vähätalo, Ikaalinen

Voit tutustua projekteihin tarkemmin täällä. Ensimmäisen hakukierroksen myönnöt löydät täältä.