Puolukka on vielä aliarvostettu marja. Kaupallisesti se on Suomen merkittävin luonnonmarja, ja sitä myydään lähinnä pakasteina, hillona ja mehuna. Viime vuosina markkinoille on tullut myös muun muassa kuivattuja puolukkatuotteita, mutta pidemmälle jalostettuja tuotteita kaivattaisiin lisää.

Tutkimuksessa keskitytään lihavuuteen ja sen liitännäissairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen, syntyyn liittyvään elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan. Matala-asteisen tulehduksen lisääntyminen liittyy paitsi lihavuuteen myös ravinnon runsaaseen tyydyttyneen rasvan määrään sekä vähäiseen liikuntaan. Tutkimustyön tavoitteena on selvittää marjaravinnon ja erityisesti puolukan vaikutuksia runsasrasvaisen ravinnon aiheuttamaan matala-asteiseen tulehdukseen ja haitallisiin aineenvaihduntamuutoksiin.

Ensimmäiset tulokset rohkaisevia

Tutkimuksessa on jo havaittu puolukan merkittäviä uusia terveysvaikutuksia, ja ne ovat herättäneet laajaa mielenkiintoa mediassa. Koe-eläinmallissa osoitettiin, että puolukan lisääminen länsimaista runsasrasvaista dieettiä muistuttavaan rehuun ehkäisi merkitsevästi matala-asteisen tulehduksen sekä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden kehittymistä. Tulokset korostavat puolukan terveyttä edistäviä vaikutuksia liittyen useisiin sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen riskitekijöihin. Toki on muistettava, että vaikka vaikutukset olisivat samanlaisia ihmisillä kuin nyt tutkituilla hiirillä, puolukan syönnillä tuskin voi kokonaan kompensoida muuten epäterveellisen ruokavalion terveyshaittoja.

Uusien, vielä julkaisemattomien tulosten perusteella näyttäisi siltä, että puolukka estää myös runsasrasvaisen ruokavalion aiheuttamaa maksan rasvoittumista ja tulehdustilaa sekä niihin liittyvää maksan toiminnan häiriintymistä. Jatkotavoitteena on selvittää näiden havaintojen taustalla olevia tarkempia vaikutusmekanismeja sekä tunnistaa niistä vastuussa olevia puolukan tehoaineita. Pidemmän aikavälin tavoite on lisätä tutkittua tietoa puolukan terveysvaikutuksista kotimaassa ja kansainvälisesti.

Tuloksista merkitystä kansanterveydelle

Tutkimus tuottaa tärkeää tietoa puolukan terveysvaikutuksista erityisesti lihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään liittyen, muun muassa puolukan vaikutuksista matala-asteiseen tulehdukseen ja rasvamaksan kehittymiseen sekä veren rasva- ja sokeriarvoihin. Voisiko puolukalla tai siitä eristettävillä puhdasaineilla olla merkitystä sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen ehkäisyssä tai hoidossa? Uuden tutkimustiedon valossa on mahdollista kehittää myös uusia houkuttelevia puolukkatuotteita osaksi terveellistä päivittäistä ruokavaliota.

Elintarviket. maisteri Riitta Ryyti sai vuonna 2020 Pirkanmaan rahaston apurahan lihavuuteen ja sen liitännäissairauksiin liittyvää matala-asteista tulehdusta käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Teksti: Jari Mylläri
Kuvat: Tampereen seurakuntien arkisto / Jussi Laitinen

Älykännykän avulla toimiva kalevankangas.fi saa muistomerkit ja hautakivet puhumaan, sillä palvelun käyttäjä voi paitsi lukea tekstit, myös kuunnella, kun näyttelijä, lausuntataiteilija Ahti Jokinen lukee ääneen kaupungin merkkihenkilöiden lyhyet elämäntarinat.

Palvelussa on hautapaikan sijainti, kuva ja lyhyt selostus henkilöstä tai hautamuistomerkistä. Paikannusominaisuus helpottaa hautapaikkojen etsimistä. Merkkihenkilöitä voi myös etsiä luokittelun avulla.

– Ahti Jokinen tunnetaan Tampereen ”sinivalkoisena” äänenä, joten hänen valintansa palveluun oli täysin selvä asia, kiittelee seurakuntien tiedottaja Eva Wäljas.

Vuonna 1880 perustettu Kalevankankaan hautausmaa ei ole Tampereen vanhimpia hautausmaita, mutta kaupungin historian kannalta se on erityisen tärkeä paikka. Vuonna 1918 hautausmaalla käytiin ankaria taisteluita, ja 140 vuoden aikana sinne on haudattu lukuisia ihmisiä, joilla on ollut merkittävä tehtävä Tampereen kaupungin historiassa.

Kalevankangas.fi-palvelussa on lähes sata merkkihenkilöä. Kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin piirtämän pääportin luota löytyvät kirjailija Väinö Linnan, näyttelijä Veikko Sinisalon ja muusikko Juice Leskisen tunnetut monumentit. Tietoja päivitetään koko ajan, ja sovellukseen on yleisön pyynnöstä lisätty esimerkiksi laulaja Kirsi ”Kikka” Sirénin hauta.

Tarinat pohjautuvat toimittaja Hannu Hyttisen laatimiin teksteihin, jotka on aiemmin julkaistu Moro-lehden toimittamassa paperisessa hautausmaakartassa. Se lienee Tampereen jaetuin matkailuesite, sillä karttaa on painettu vuosien aikana tuhansia kappaleita. Niitä saa yhä postilaatikoista hautausmaan kahden eri portin tuntumasta.

Hautausmaan 17 hehtaarin suuruinen alue on myös yksi Tampereen suurimmista puistoista, ja alueen lukuisat puut ja puukujanteet houkuttelevat kävelijöitä. Monen mielestä juuri syksy on parasta aikaa vierailla Kalevankankaan hautausmaalla.

Karttapalvelun käyttäminen ei edellytä sovelluksen lataamista, vaan se toimii verkkoselaimella. Tee siis näin, kun seisot Kalevankankaan hautausmaalla:

1. Avaa kännykkäsi verkkoselain.
2. Salli paikannus.
3. Kirjoita osoitteeksi kalevankangas.fi ja tutki palvelua.
4. Kalevankangas.fi toimii myös tabletilla ja kotitietokoneella. Voit suunnitella kävelyreittisi jo kotona.

Tuottaja Jari Mylläri, hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtonen ja tiedottaja Eva Wäljas saivat vuonna 2019 Pirkanmaan rahaston apurahan Kalevankankaan hautausmaan mobiilikartan valmistamiseen.