Nuoret huippumuusikot kehittyvät säätiöiden 2,5 miljoonan euron tuella

Soitinakatemiat järjestävät Suomen lahjakkaimmille nuorille muusikoille periodimuotoista lisäopetusta alansa huippuihin kuuluvien opettajien johdolla. Samalla soittajat jatkavat viikoittaista opiskelua vakituisen opettajansa kanssa kotioppilaitoksessaan. Vuonna 2023 perustettuun Soitinakatemiat ry:hyn kuuluu kolme soitinakatemiaa: Jousiakatemia, Nuorten pianoakatemia ja Vaskiakatemia. 

Suomen Kulttuurirahasto on aiempina vuosina tukenut soitinakatemioiden toimintaa yhteensä yli miljoonalla eurolla, Jane ja Aatos Erkon säätiö liki miljoonalla eurolla. Säätiöiden Soitinakatemiat ry:lle nyt myöntämä 2,5 miljoonan euron tuki on nelivuotinen ja mahdollistaa toiminnan pitkäjänteisemmän kehittämisen. 

”Suomi tunnetaan vahvasta musiikkikoulutuksestaan, ja monia suomalaisia soittaa maailman parhaissa orkestereissa. Haluamme tukea myös tulevaisuuden huippumuusikkoja tekemään läpimurtoja kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomesta on jatkossakin saatava menestyviä taiteilijoita uudistamaan alaansa meillä ja maailmalla”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson

”Säätiömme vahva tahtotila on aktiivisesti vahvistaa taidealan rakenteita, jotka edistävät osaamista ja voimaannuttavat alaa. Soitinakatemiat keräävät sateenvarjonsa alle eri lajien lahjakkuuksia, yhteistyö lujittuu kansallisesti ja koulutuksesta tulee entistä saavutettavampaa”, Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Hanna-Mari Peltomäki toteaa. 

Soitinakatemioiden opiskelijat ovat 8–20-vuotiaita ja tulevat kaikkialta Suomesta. Aiempia opiskelijoita ovat esimerkiksi kapellimestari-pianisti Tarmo Peltokoski ja viulutaiteilija Tami Pohjola. Nykyisiin opiskelijoihin kuuluu 13-vuotias Lilja Haatainen, joka on soittanut jo monien suomalaisorkesterien solistina ja saavuttanut useita kilpailuvoittoja.

Säätiöiden tuen ansiosta nuorten soittajien opetusta ja oppimisympäristöjä voidaan kehittää entistä paremmiksi. Tiivistyvän yhteistyönsä myötä soitinakatemioiden on entistä helpompaa jakaa hyviä käytäntöjä ja rakentaa toiminnastaan yhä vaikuttavampaa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda soitinakatemioiden muodossa toimivalle lahjakkuuskoulutukselle virallinen asema osana suomalaista musiikkikoulutusjärjestelmää.

Soitinakatemioista työkaluja huippumuusikkouteen

Soitinakatemiat ry pyrkii varmistamaan, että lahjakkaimmilla nuorilla muusikoilla on mahdollisuus riittävään ja laadukkaaseen koulutukseen Suomessa. 

”Soitinakatemiat luovat nuorille ainutlaatuisia, yhteisöllisiä oppimisympäristöjä, joissa he oppivat sekä huippuopettajilta että toisiltaan. Tämä on osoittautunut oppilaille erittäin inspiroivaksi ja tuottanut hyviä oppimistuloksia”, sanoo Soitinakatemiat ry:n hallituksen puheenjohtaja Anni Pokki.

Lupaavimpien muusikoiden mukaan saamiseksi on tärkeää, että opetukseen osallistuminen on mahdollista kaikkialta Suomesta. Periodimuotoinen opetus, oppilaitosvierailut ja festivaaliyhteistyö tukevat maantieteellistä tavoittavuutta ja kytkevät soitinakatemiat musiikkioppilaitoksiin, joissa nuoret opiskelevat. 

Mirjam Helin -laulukilpailun välieriin valittu 16 laulajaa

Kuusi ihmistä asettautuneina valkoisen sohvan päälle ja taakse.

Kilpailun tuomaristo. Vasemmalta ylhäältä: Luca Pisaroni, Dawn Upshaw, Bo Skovhus, Keval Shah, Soile Isokoski, Randi Stene. Kuva: Minna Hatinen.

Suomen Kulttuurirahaston vuodesta 1984 järjestämän Mirjam Helin -laulukilpailun alkueristä on seuraavaan vaiheeseen valittu 16 laulajaa, jotka edustavat 11 kansallisuutta. Finaaliin valitut laulajat julkistetaan välierien jälkeen 8.6. ja loppukilpailu pidetään keskiviikkona 12.6.2024 klo 18.30 Musiikkitalossa. Kilpailu on seurattavissa suorana ja tallenteina Yle Areenasta. 

Välierissä Sibelius-Akatemian R-talolla kilpailevat:

Pe 7.6. klo 11

Josipa Bilić, sopraano, Kroatia
Marie-Andrée Bouchard-Lesieur, mezzosopraano, Ranska
Aksel Daveyan, baritoni, Armenia
Kara Dugan, mezzosopraano, Yhdysvallat 

Pe 7.6. klo 18

Filip Filipović, tenori, Kroatia
Renáta Gebe-Fügi, sopraano, Unkari
Hedvig Haugerud, sopraano, Norja
Junho Hwang, tenori, Etelä-Korea 

La 8.6. klo 11

Justyna Khil, sopraano, Puola
Maciej Kwaśnikowski, tenori, Puola
Jonghwan Lee, baritoni, Etelä-Korea
Logan Lopez Gonzalez, kontratenori, Belgia 

La 8.6. klo 18

Kathrin Lorenzen, sopraano, Saksa
Nuri Park, sopraano, Etelä-Korea
Gabriel Rollinson, baritoni, Saksa
Jingjing Xu, mezzosopraano, Kiina 

Välikilpailussa kilpailijoiden ohjelmassa on suomalaisen säveltäjän laulu, yksinlauluista muodostuva kokonaisuus, kuten tietyn säveltäjän laulusarja tai itse valitun teeman ympärille rakennettu yhdistelmä eri säveltäjiltä, sekä yksi ooppera- tai konserttiaaria. Välikilpailun ohjelman pituus on korkeintaan 30 minuuttia. 

 

Kaikkien kilpailijoiden ohjelmat ja esittelyt  

Seuraa kilpailua suorana tai tallenteina 

Uudet klassikot -rahasto tukee kuvataidetta – haku alkaa syyskuussa

Valtion ja neljän säätiön vuonna 2022 perustama Uudet klassikot – Nya klassiker -rahasto tukee taidealalla asemansa jo vakiinnuttaneiden toimijoiden työskentelyn ja kasvun edellytyksiä. Aiemmissa hauissa tukea ovat voineet hakea esittävän taiteen yhteisöt sekä kuvataiteen toimijat, kuten galleriat ja taidelainaamot, jotka järjestävät näyttelyitä ja myyvät teoksia. Vuonna 2024 tuki kohdennetaan kuvataiteen yhteisöille, ja jatkossa tukea voivat hakea esittävän taiteen ja kuvataiteen yhteisöt vuorovuosittain. 

Kuvataiteen tukea saivat viime vuonna esimerkiksi useat taidelainaamot ympäri Suomen. Myös kuvataiteen teosmyynnin lisäämiseksi ja taiteilijoiden toimintaedellytysten parantamiseksi myönnettiin tukea usealle toimijalle. Vuoden 2023 tuensaajat on listattu sivustolla uudetklassikot.fi

Uudet klassikot -tukimuodon keskeinen erityispiirre on apurahan määräytymisen tapa. Hakemuksen perusteella myönnettävän mahdollisen perusosan lisäksi yhteisöt saavat apurahakauden aikana lisärahoitusta, jonka suuruus kuvataiteen alalla määräytyy teosmyynnin perusteella. Perusosan suuruus on enimmillään 100 000 euroa ja laskennallisesti määräytyvän osan 150 000 euroa. Tuen on tarkoitus parantaa sekä yhteisön että sen edustamien taiteilijoiden toimintaedellytyksiä.

Uudet klassikot – Nya klassiker -rahasto parantaa taiteen asemaa ja ylläpitää sen merkityksellisyyttä yhteiskunnassa sekä kasvattaa teosten ja tuotantojen elinkaarta ja yleisömääriä. Uudet klassikot -tuki myös kannustaa organisaatioita ja niissä toimivia taiteilijoita hallinnolliset rajat ja rahoitusmuotojen rajat ylittävään yhteistyöhön.

Rahaston ovat perustaneet yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö ja neljä säätiötä: Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Alfred Kordelinin säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Hakuaika ja hakuohjeet

Uudet klassikot -rahaston hakuaika on 1.–16.9.2024.

Uudet klassikot -hakuohjeisiin pääset tästä

Liikkuvuusapurahaan 511 hakemusta, apurahoja jaettiin 68

Liikkuvuusapurahan hakijamäärät ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2018 kun apurahoja jaettiin ensimmäisen kerran. Liikkuvuusapurahoja jaetaan kaksi kertaa vuodessa. Vuosina 2018 ja 2019 hakemuksia tuli vuositasolla nelisensataa, kun vuonna 2023 hakijoita oli jo 1078. Kevään 2024 haussa saimme 511 hakemusta. 

Hakijamäärä kertoo apurahojen suuresta tarpeesta. Kulttuurirahasto nostaakin seuraavalla kierroksella jakosummaa aiemmasta 400 000 eurosta 500 000 euroon. Haun kriteerit kannustavat jatkossa taiteilijoita entistä pidempiin ulkomaisiin oleskelujaksoihin.

”Valtavien hakemusmäärien vuoksi myöntöprosentti on todella pieni. Tällöin niin hakijat kuin arvioitsijatkin tekevät paljon tuloksetonta ja turhaa työtä. Tavoitteenamme on jakaa entistä suurempia apurahoja, joiden myötä taiteilijat voivat panostaa entistä laajempaan kansainväliseen verkostoitumiseen ja oman osaamisensa pitkäjänteisempään kehittämiseen”, kertoo hausta vastaava erityisasiantuntija Eriika Johansson.

Tulevassa Elokuun haussa liikkuvuusapurahan hakuehdot uudistetaan. Myönnettävien apurahojen minimisumma nousee 2 000 eurosta 3 000 euroon, ja perilläoloaika on jatkossa vähintään kaksi viikkoa. Apurahalla voi kattaa matkat, majoituksen sekä mahdolliset residenssi- ja rahti- tai vakuutuskustannukset.

”Pienempiin matkoihin on edelleen mahdollista hakea apurahaa esimerkiksi Tammikuun ja Lokakuun hauista, mutta liikkuvuusapuraha on jatkossa tarkoitettu pidempiä oleskeluja ulkomailla toteuttaville”, Johansson toteaa.

Apurahat vievät taiteilijat lähes jokaiselle mantereelle

Kaksi naista seisoo vierekkäin, taustalla kangas, jossa vihreä puu

Kirjailija Reetta Niemelä sekä tekstiilisuunnittelija Eri Shimatsuka saivat liikkuvuusapurahan residenssikuluihin ja Kettu ja hiljaisuus -kuvakirjan kiertueeseen Japanissa. Kuva: Chikako Harada

Kevään hausta myönnetyillä apurahoilla matkustetaan vähintään 26 kohdemaahan. Laskemista vaikeuttaa se, että moni taiteilija toteuttaa projekteja useammassa maassa. Kulttuurirahasto myös kannustaa ekologisempaan matkustamiseen, jolloin lentämistä vältettäessä matkat taittuvat monen maan halki.

”Liikkuvuusapurahojen saajat suuntaavat tältä kierrokselta Eurooppaan, Afrikkaan, Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan sekä Aasiaan. Suosituimpia maita olivat Italia ja Ranska. Kumpaankin suuntaa yhdeksän apurahansaajaa,” Johansson toteaa.

Ranskaan matkustaa muun muassa kuvataiteilija Milla-Kariina Oja, joka järjestää kesällä 2024 yksityisnäyttelyn Musée-Maison Henri IV -museossa Normandiassa. Oja työskentelee pääosin valokuvan ja liikkuvan kuvan keinoin, erityisesti kokeellisten ja performatiivisten videoinstallaatioiden parissa. Tulevan näyttelyn teokset pyrkivät katsomaan maailmaa aineen ja kiertokulun näkökulmasta pohtien elottoman ja elollisen luonnon rajoja eri aikakäsitteiden kautta.

Kauemmas matkustavat kirjailija Reetta Niemelä sekä tekstiilisuunnittelija Eri Shimatsuka, jotka saivat apurahan residenssikuluihin ja Kettu ja hiljaisuus -kuvakirjan kiertueeseen Japanissa. Ääniherkkyydestä ja melun ylivallasta kertova lastenkirja oli Shimatsukan esikoiskuvitus, ja se ilmestyi Suomessa vuonna 2022. Japanissa, jossa ollaan kiinnostuneita esimerkiksi suomalaisesta lastenkasvatuksesta ja tasa-arvosta, kirja ilmestyi Shimatsukan kääntämänä toukokuussa 2024.

Kauas matkustetaan myös Pohjoinen liike ry:n hankkeessa, jossa viedään koulukiusaamista käsittelevä Elämän koulu -teos Etelä-Koreaan. Kyseessä on monitaiteellinen teos, joka pohjautuu Antti Röngän vuonna 2019 julkaistuun romaaniin Jalat ilmassa. Sekä esitys että romaani käsittelevät koulukiusaamista ja sen jättämiä jälkiä, joita kiusattu kantaa pitkälle aikuisuuteen. Tanssija Valtteri Raekallion ja Raekallio Corp:in luotsaama projekti on yhdessä paikallisten nuorten ja ammattitaiteilijoiden kanssa luotava suurimittainen koulurakennukseen sijoittuva teos.

Kaikki myönnetyt liikkuvuusapurahat

Planetaariokiertue ja taidetta Suomen pohjoisimmasta kylästä – Lapin Kulttuurirahasto jakaa yli puoli miljoonaa apurahoina

Kaksi ihmistä toppavaatteissa hangella kolmen suuren kaukoputken kanssa.

Xiaoyun ja Mikko Suominen saivat Lapin rahaston kärkihankeapurahan avaruustiedon opetuskiertueen järjestämiseen Lapin kouluissa. Vierailut ovat kouluille maksuttomia.

Mikko ja Xiaoyun Suomisen Kärkihankeapurahalla toteutettavassa tiedekasvatushankkeessa järjestetään avaruustiedon opetuskiertue Lapin kouluihin. Hankkeen tavoitteena on auttaa nuoria omaksumaan tähtitaivaan perusasiat. Tietokoneavusteinen virtuaalimatka maailmankaikkeudessa esittelee aurinkokuntaa, tähtiä ja eksoplaneettoja sekä maailmankaikkeuden mittasuhteita. Hankkeeseen sisältyy myös opetusmateriaalin koostaminen ja sen kääntäminen pohjoissaameksi. 

Nuorgamissa asuva kuvataiteilija Elina Länsman saa kokovuotisen työskentelyapurahan taiteelliseen työskentelyyn. Hänen tekniikkanaan ovat maalaus ja kivilitografia. Länsmanin teokset käsittelevät pohjoisen luontosuhteeseen liittyviä aiheita.

Nainen saamelaispuvussa, taustalla punainen studioseinä

Mus. maisteri Anna Näkkäläjärvi-Länsman tutkii väitöskirjatyössään pohjoissaamenkielisten saamelaisten vokaalimusiikkikulttuuria. Kuva: Maija Astikainen

Toinen taiteen kokovuotinen apuraha menee Sodankylästä kotoisin olevalle, nykyisin Oulussa asuvalle kirjailija Jonna Pulkkiselle. Hän toteuttaa apurahalla esseekokoelman Asioita, joita haluaisimme tietää yhteistyössä taidemaalari Helena Junttilan kanssa. Teos toteutetaan kirjeenvaihtona ja dialogina, eli teksteihin ja kuvituksiin perustuvana kokoelmana. Kirjassa pohditaan pohjoisuutta, pohjoista identiteettiä ja arkista, arktista mielenmaisemaa eri näkökulmista. 

Fil. tohtori Tuuli Matila käsittelee väitöskirjatyössään kylmän sodan rakennettua kulttuuriperintöä moniskaalaisella, arkeologisella näkökulmalla. Kylmän sodan tutkimus Suomessa on arkeologisesti lähes koskematonta aluetta. Lapissa sijaitsevat tutkimuskohteet olivat monella tapaa kylmän sodan keskiössä. Tarkasteltavat kohteet ovat kolme hylättyä rajavartioasemaa Inarissa sekä Rovaniemen ainoa yleinen väestösuoja, joka on muutettu turistikohteeksi, eli Joulupukin kotiluolaksi. 

Mus. maisteri Anna Näkkäläjärvi-Länsman tutkii väitöskirjatyössään pohjoissaamenkielisten saamelaisten vokaalimusiikkikulttuuria luohtia, joka tunnetaan myös nimellä juoiggus, suomeksi joiku. Hän tutkii sekä omaa kokemustaan saamelaisena, joikaajana ja muusikkona että sitä, miten saamelaiset yksilöinä ja yhteisönä voisivat palauttaa joikaamisen eläväksi osaksi arkeaan. 

Yhteiskuntat. maisteri Ville Tiuraniemi käsittelee väitöskirjatyössään Suomen, Ruotsin ja Norjan arktisten alueiden, eli pohjoisimpien maakuntien ja läänien, paikallistoimijoiden geopoliittista toimijuutta kriittisen geopolitiikan tutkimuksen kautta. Paikallistoimijoissa keskitytään arktisia alkuperäiskansoja edustaviin instituutioihin, arktisiin kuntiin sekä arktisilla alueella toimiviin ja sitä tutkiviin tutkimuslaitoksiin.

Lapin rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestetään lauantaina 25.5. klo 17 Aineen taidemuseossa Torniossa.  Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson pitää tilaisuudessa juhlapuheen aiheesta Tiede ja taide muutosvoimana. Tilaisuudessa nähdään myös sirkustaiteilija Mette Ylikorvan esitys Mona Lisa ja musiikista vastaa viulisti Elsa Hasu. 

Elias Lönnrot -mitali tinkimättömästä työstä ja elämänlaadun parantamisesta 

Nainen seisoo taidegalleriassa kukkakimppu ja diplomi kädessään.

Emerita Professori Anneli Pohjola. Kuva: Mika Ahonen / Kemin Kuvaamo

Tilaisuudessa luovutetaan Lapin rahaston hoitokunnan esityksestä Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali emerita professori Anneli Pohjolalle tinkimättömästä työstä ja elämänlaadun parantamisesta. ”Anneli Pohjola on tehnyt tinkimätöntä työtä sosiaalityön opetuksen, tutkimuksen ja soveltamisen alalla erityisesti Lapissa, mutta myös kansallisesti vuosikymmenten ajan. Pohjola on tehnyt lukuisia selvityksiä sosiaali- ja terveysministeriölle. Hänen tutkimus- ja kehittämishankkeensa ovat kohdistuneet niin nuorten kuin ikäihmisten elämänlaadun parantamiseen ja palveluiden saavutettavuuteen erityisesti syrjäseuduilla ja suurten kasvukeskusten ulkopuolella”, kertoo Lapin rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Ilari Hovila tunnustuksen taustoista.  

Uudenmaan rahaston vuoden 2024 palkinto Taina Mäki-Isolle

Taina Mäki-Iso on fyysiseen teatteriin ja klovneriaan erikoistunut taiteilija, ohjaaja ja opettaja, joka työskentelee laajalti teatterin, tanssin, sirkuksen ja musiikin ammattilaisten, opiskelijoiden ja harrastajien kanssa.

Klovnina Taina Mäki-Iso on esiintynyt ensimmäisen kerran 49 vuotta sitten Tervolan Lapsiteatterin Sirkusperhe-esityksessä. Myös toiminta Tervolan Tanssiteatterissa ja kansantanssiryhmä Rimpparemmissä jättivät häneen kipinän. Lopulta teatteri ja erityisesti klovneria veivät mennessään. Oppia hän haki muun muassa Tampereen yliopiston draamalinjalta, Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksesta ja Keski-Euroopan mestariklovneilta, kuten Philippe Gaulierilta.

Sittemmin helsinkiläistyneen Mäki-Ison sooloesityksiä mm. Kohti horisonttia (2010), haMEmo (2013/14), Viikinkiprinsessa (2016), MEDEIA: Klovnin raivonhallintaopas (2018) ja Piilossa (2019) on kotimaan lisäksi nähty myös ulkomaisilla festivaaleilla. Mäki-Iso on työskennellyt sairaalaklovnina 20 vuoden ajan. Hänen hahmonsa on niin lasten, vanhempien kuin myös hoitohenkilökunnan rakastama Tohtori Tanttarulla. Mäki-Ison ohjauksia on nähty useiden kaupunginteattereiden ja vapaiden ryhmien lavoilla. Hän on opettanut mm. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa vuodesta 1995 alkaen fyysisen teatterin, naamionäyttelemisen ja klovnerian kursseja ja opintokokonaisuuksia.

Taina Mäki-Iso on teatterin, sirkuksen ja klovnerian rautainen ammattilainen, joka sinnikkäällä työllään on edistänyt suomalaisen klovneriataiteen tunnettuutta niin lastenkulttuurin kuin myös aikuisyleisöjen ja ikäihmisten parissa. Hän on vaikuttanut klovnerian kehitykseen arvostettuna opettajana, ohjaajana ja taiteilijana. Hän on edistänyt alan tasa-arvoa, ammattimaisuutta ja kansainvälisyyttä. Hän on arvostettu ja kysytty kouluttaja ja ohjaaja – suuri osa suomalaisista alan ammattilaisista ja harrastajista ovat päässeet nauttimaan Mäki-Ison vahvan hellästä ohjauksesta. Mäki-Iso on myös yleisön suosikki; hänen esityksistään välittyy humaani ja tutkiva ote ihmiseen ja ihmismieleen. 

Taina Mäki-Iso on sinnikäs työmyyrä, klovnien supervoima, joka rakastaa lajiaan ja antautuu sille kokonaisvaltaisesti.

Uudenmaan rahasto jakoi 2,5 miljoonaa euroa taiteen apurahoja

Kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistämistä Taidetta yhdessä -apurahalla

Uudenmaan rahasto haluaa edistää kulttuurin yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta Taidetta yhdessä -apurahalla. Apurahalla tuetaan toimintaa, joka lisää vähemmistöjen, erityistä tukea tarvitsevien tai muuten haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin. Taiteen ja sosiaalisen alan ammattilaisten yhteistyönä toteutettavissa hankkeissa keskeistä on osallistujien äänen kuuluminen.

Joukko lapsia harmaalla näyttämöllä lyömässä käsiä yhteen

Kassandra ry sai Taidetta yhdessä -apurahan itä-helsinkiläisille, erilaisista taustoista tuleville 13–17-vuotiaille koululaisille suunnattuun Tekemisen Meininkiä! -hankkeeseen.

Taidetta yhdessä -apurahoja myönnettiin yhdeksälle taiteen tekijälle, ryhmälle tai yhteisölle yhteensä noin 140 000 euroa. Sirkusta, tanssia, teatteria, videotaidetta ja tarinoita tehdään muun muassa näkövammaisten, sateenkaarisenioreiden, kodittomien, saattohoitopotilaiden ja opioidikorvaushoidon asiakkaiden kanssa. 

Maakunnallinen kärkihankeapuraha pakolaisnuorten teatteritoimintaan

Maakunnallinen 40 000 euron kärkihankeapuraha myönnettiin Suomen Kansallisteatterin Lähettiläät | Ambassadors -hankkeeseen, joka toteutetaan Suomeen alaikäisinä ilman vanhempia tulleiden pakolaistaustaisten nuorten kanssa. Hanke tehdään yhteistyössä Maahanmuuttoviraston, Uudenmaan ELY-keskuksen sekä alaikäisten ryhmä- ja perheryhmäkotien kanssa. Apurahalla palkataan taiteen ammattilaisia työpajojen vetäjiksi sekä suunnittelemaan nuorten kanssa esityksiä, jotka toteutetaan Kansallisteatterin näyttämöillä 2025 ja 2026. 

Kulttuuripalkinto klovnerian pioneerille ja edistäjälle

Apurahojen lisäksi Uudenmaan rahasto jakoi 20 000 euron palkinnon. Sen sai näyttämötaiteen alalla merkittävää työtä tehnyt Taina Mäki-Iso herkkyydestä, hauskuudesta ja klovneriataiteen edistämisestä. Mäki-Iso on sinnikkäällä työllään edistänyt suomalaisen klovneriataiteen tunnettuutta ja kehitystä sekä lastenkulttuurin että aikuisyleisöjen parissa. Hän on arvostettu opettaja ja taiteilija niin teatterin, tanssin, sirkuksen kuin musiikinkin alalla. 

Uudenmaan rahasto jakaa apurahoja joka toinen vuosi

Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen yhteisessä Tammikuun haussa Uudenmaan rahasto vastaanotti 2 596 hakemusta. 

”Määrä ei ollut suurempi kuin aikaisempina vuosina, vaikka rahasto ei jakanutkaan apurahoja vuonna 2023”, kertoo rahaston päällikkö Päivi Venäläinen ja jatkaa: ”Uudellamaalla kilpailu apurahoista on kovaa. Jos jaettava summa on hakijoiden määrään nähden pieni, tekevät niin hakijat kuin apurahoista päättävät asiantuntijatkin paljon tuloksetonta työtä ja moni hyvä hakija ja hanke jää ilman apurahaa. On mielekkäämpää jakaa harvemmin enemmän ja suurempia apurahoja.” 

Uudenmaan rahasto jakaa apurahoja seuraavan kerran keväällä 2026. 

Kaikki Uudenmaan rahaston apurahansaajat

Keski-Suomen Kulttuurirahasto tukee ennätyspotilla keskisuomalaista kulttuuria

Kärkihanke, Schildtin palkinto ja Taidetta kaikille -apuraha

Kärkihankkeena rahoitetaan Viitasaaren nykymusiikki-instituutin konseptointia ja käynnistämistä. Apuraha on suuruudeltaan 70 000 euroa. “Uskomme, että hankkeen vaikutukset ulottuvat laajemmin maakuntaan, mikä osaltaan profiloi Keski-Suomea kulttuurimaakuntana sekä kansallisella että valtakunnallisella tasolla.  Lisäksi se vahvistaa pohjoisen Keski-Suomen elinvoimaisuutta ja vetovoimaa”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Raija Hämäläinen.  

Schildtin palkinnonsaaja professori Minna-Riitta Luukka on kiistatta yksi aikamme tärkeimmistä suomen kielen kehittäjistä. Hänen tutkimusalueitaan ovat kielenkäytön, tekstien ja diskurssien sekä äidinkielen opetukseen ja oppimiseen liittyvä tutkimus. Professori Luukka on tuonut tutkimustuloksiaan ja näkemyksiään poikkeuksellisen laajasti yhteiskunnan käyttöön toimien mm. Opetushallituksen opetussuunnitelmien kehittämistyössä, Ylioppilastutkintolautakunnassa sekä Suomen kielen lautakunnassa, jonka puheenjohtajana hän oli vuosina 2009–2015. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa ja se osoitettiin “suomen kielen puolustajalle ja kehittäjälle”.

Kaksi ihmistä, joilla on punainen pellen nenä ja naamiaisvaatteet

Teatteri-ilmaisun ohjaaja Pilvi Honka ja fil. maisteri Julia Petäjä toteuttavat Taidetta kaikille -apurahalla 38 osallistavaa improvisaatioteatteriesitystä ikäihmisten asumisyksiköissä Keski-Suomessa.

Taidetta kaikille -apurahan (20 000 euroa) sai työryhmä Pilvi Honka ja Julia Petäjä osallistavien improvisaatioesitysten toteuttamiseen seniorien asumisyksiköissä.

Apurahoista on kova kilpailu

Keski-Suomen rahastoon osoitettiin 584 hakemusta, joista 333 kohdentui taiteen ja 251 tieteen aloille. Hakemusten yhteissumma oli 13 miljoonaa euroa. Hakemuksen jättäneistä apurahan sai kaikkiaan 38 hakijaa, työryhmää tai hakijayhteisöä. Myönnetyistä apurahoista 25 kpl (464 000 euroa) kohdistuu taiteen aloille ja 13 kpl (325 000 euroa) tieteen aloille. Lisäksi jakosummasta jaettiin hakemuksetta Schildtin palkinto (15 000 euroa) sekä 12 opintostipendiä (6 000 euroa) Jyväskylän Lyseon abiturienteille Oy Wilh. Schauman AB:n rahastosta. Työskentelyapurahoja myönnettiin sekä kokopäivätoimiseen että osa-aikaiseen työskentelyyn ja niiden lisäksi rahoitettiin työskentelystä aiheutuvia kuluja. 

”Haettujen eurojen määrä kertoo valtavasta tarpeesta rahoitukselle sekä tieteen että taiteen kentillä. Pystymme vastaamaan tarpeeseen vain pieneltä osin, ja siksi kilpailu Keski-Suomen rahaston apurahoista on todella kova valtakunnallisestikin katsottuna. Läpimenoprosentti liikkuu 5 % paikkeilla. Joka tapauksessa suurin kiitos mahdollisuudesta rahoittaa näitä hienoja hankkeita kuuluu lahjoittajillemme”, päällikkö Antti Niskanen kertoo.

Suomen Kulttuurirahaston apurahatoiminta perustuu lahjoituksiin

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen kulttuuria ja tiedettä tukeva säätiö, joka toimii Keskusrahaston ja 17 maakuntarahastonsa kautta koko Suomessa. Keski-Suomen rahastoon kuuluu 40 yhteisöjen tai yksityishenkilöiden lahjoituksiin ja testamentteihin perustuvaa nimikkorahastoa, joista myönnetään apurahoja niiden ohjesääntöjen määrittelemiin tarkoituksiin.

Kaikki Keski-Suomen rahaston apurahansaajat

Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 60. juhlavuotenaan lähes 1,5 miljoonaa euroa

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Rahasto juhlistaa merkkivuotta tukemalla näyttävästi yhtä maakunnan valovoimaisimmista kulttuurikohteista, Alvar ja Aino Aallon suunnittelemaa Paimion parantolaa. 40 000 euron kärkihankeapuraha mukaan lukien Paimion parantola -säätiötä tuetaan toimintavuonna yhteensä 100 000 eurolla.

Kuva valkoisesta kerrostalorakennuksesta.

Paimion parantola on yksi Varsinais-Suomen maakunnan tunnetuimmista kulttuurikohteista.

”Maakuntarahaston myöntämä kärkiapuraha on tärkeä osoitus Paimion parantolan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Alvar ja Aino Aallon radikaali näkemys arkkitehtuurin, tieteen, muotoilun ja kulttuurin yhteydestä ansaitsee tulla tulkituksi tässä ajassa ja uudelleen tunnetuksi yleisöille. Sitä työtä tällä rahoituksella tehdään mahdolliseksi”, kertoo Paimion parantola -säätiön toimitusjohtaja Mirkku Kullberg.

Palkinto kulttuuri-ilmiöiden rakentajalle

Palkinnon saanut Umlaut osk on vuonna 2013 perustettu kulttuuriosuuskunta, joka on järjestänyt H2Ö-festivaalin (2014–2016) Ruissalon vanhalla telakalla sekä ILMIÖ-festivaalin (2017–2019) Uittamon kansanpuiston tanssilavan ympäristössä. Umlaut osuuskunnan tapahtumat ovat tulleet maanlaajuisesti tunnetuiksi yllättävästä ja monipuolisesta ohjelmatarjonnastaan ja vuosittain tapahtumaan saapuu esiintyjiä ja yleisöä myös kotimaan rajojen ulkopuolelta. 

Nykyisen tapahtuman, ILMIÖ-festivaalin, kantava ajatus on tarjota yleisölle laadukas ja mielenkiintoinen kattaus nykymusiikkia-, taidetta ja ajankohtaisia kulttuuri-ilmiöitä helposti saavutettavassa muodossa. Tavoitteena on myös edistää marginaalissa toimivien taiteilijoiden ja kulttuuritoimijoiden sekä paikallisten toimijoiden esille pääsyä ja työllistymistä.

Apuraha sadalle tieteen- tai taiteentekijälle

Apurahoina ja opintostipendeinä Varsinais-Suomen rahasto jakoi tänä vuonna yhteensä 1 430 000 euroa. Tämän vuoden haussa Varsinais-Suomen rahastoon lähetettiin 1 119 hakemusta, joiden yhteissumma oli 25 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä sata. 

Suurin osa apurahoista myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Kokovuotisia apurahoja myönnettiin 15 ja puolivuotisia 7. Osa-aikaisten työskentelyapurahojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Muut apurahat osoitettiin erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin.  Suuri osa apurahoista  myönnettiin maakuntarahaston 39 nimikkorahastosta, jotka perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin. 

Apurahasummasta 82 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille, matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille sekä ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.

Maakuntarahaston vuosijuhla pidettiin Turussa Ruissalon telakan Lindblom-salissa 21.5.2024. Juhlapuheen piti professori Hannu Salmi otsikolla ”Turun palo 1827 – kohtaloita suuronnettomuuden keskellä”. Juhlan taiteellisesta annista vastasivat Kasvienluettelo-installaatio (työryhmä Cecile Orblin, Lotta Petronella ja Kristina Vahvaselkä), musiikin opiskelija Vilma Huldén (huilu) ja pianisti Iina Husu

Kaikki Varsinais-Suomen rahaston apurahansaajat

Pohjois-Karjalan rahasto jakoi apurahoina ennätyssumman, lähes 1,1 miljoonaa euroa

”Tavoitteenamme on lisätä apurahojemme vaikuttavuutta painottamalla kokovuotisia apurahoja pitkäjänteisen työskentelyn mahdollistamiseksi. Lisäksi haluamme tukea eri puolilla maakuntaa järjestettäviä tapahtumia ja paikallista elinvoimaa vahvistavaa toimintaa”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Harri Siiskonen.

Apurahansaajia on 49, ja rahasta 56 % kohdistuu tieteeseen ja 44 % taiteeseen. Apurahojen pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnettiin 25 (18 tieteeseen ja seitsemän taiteeseen) ja puolen vuoden työskentelyapurahoja kuusi. Kaksivuotisen apurahan sai FM Nina Kumpulainen karujen soiden kasvillisuuden monimuotoisuuden ennallistamista käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Tieteiden yhteishanke soiden ilmastovaikutusten tutkimukseen

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen tiedeapuraha, 100 000 euroa, myönnettiin dosentti Anna Laine-Petäjäkankaan työryhmälle karujen ennallistettujen soiden ilmastovaikutusta tutkivaan hankkeeseen.

Hankkeen toteutuksesta vastaavat Itä-Suomen yliopiston ennallistamisekologian yliopistotutkija dos. Anna Laine-Petäjäkangas Metsätieteiden osastolta Joensuusta ja professori Marja Maljanen ympäristö ja biotieteiden laitokselta Kuopiosta.

Soiden ennallistaminen nähdään maailmanlaajuisesti tehokkaana luontaisena keinona torjua ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Ennallistettujen soiden pinta-alan oletetaan kasvavan merkittävästi seuraavien vuosikymmenten aikana. Soiden ennallistamisen ilmastovaikutus ja sen takana olevat biologiset prosessit tunnetaan kuitenkin vielä varsin huonosti. Tiedetään, että vedenpinnan nosto vähentää turpeen hajoamista ja hiilidioksidipäästöjä ilmakehään ja lisää metaanipäästöjä. 

Tutkimushanke selvittää ennallistetun suon kasvihuonekaasunvaihdon ja siihen vaikuttavien prosessien kehitystä ennallistamista seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana. Mitkä tekijät ja olosuhteet ennallistetulla suolla vaikuttavat näihin prosesseihin? Tutkimus keskittyy vajaatuottoisiin, pääosin ravinneköyhiin, metsäojitettuihin soihin. Koska tällaisten kohteiden ennallistaminen on yleisesti hyväksyttyä, niitä on hyvin saatavilla ennallistusta varten myös yksityisiltä omistajilta.

Kaikki Pohjois-Karjalan rahaston apurahansaajat

Palkinto pianovirtuoosi Kemal Achourbekoville

Mies istuu flyygelin takana ja nojaa leukaa käteensä.

Pohjois-Karjalan rahaston palkinto myönnettiin pianotaiteilija Kemal Achourbekoville. Kuva: Harri Mäenpää, Studio Korento

Pohjois-Karjalan rahaston palkinto, arvoltaan 15 000 euroa, myönnettiin pianotaiteilija Kemal Achourbekoville, sävelten tulkitsijalle, kulttuurien yhdistäjälle. Achourbekov on monipuolinen ja suosittu esiintyjä, opettaja ja Rajaton Taide -festivaalin taiteellinen johtaja. 

AzerbaidžaninAzerbaidzanin pääkaupungissa Bakussa syntynyt Achourbekov opiskeli pianonsoittoa Bakun musiikkikoulussa, Saratovin musiikkiopistossa ja Moskovan valtiollisessa konservatoriossa (1983−1991).

Rakkauden perässä Joensuuhun muuttanut Kemal aloitti ravintolapianistina kulttuuriravintola Jokelassa vuonna 1994 ja hänen soittoilloistaan on tullut käsite joensuulaisessa kulttuurielämässä. Jokelan lakkauttamisen jälkeen Kemalin soittoillat ovat jatkuneet keskiviikkoisin Sointulassa. Hän on viihdyttänyt nyt joensuulaisia taidokkailla esiintymisillään kolmen vuosikymmenen ajan.

Kemal Achourbekov on monipuolinen ja pidetty esiintyjä, joka hallitsee laaja-alaisesti musiikin kirjon klassisesta musiikista jazziin ja kansanmusiikista suomalaiseen iskelmään. Kemal on esiintynyt ahkerasti eri kokoonpanoissa Suomessa ja kansainvälisissä musiikkitapahtumissa.

Vuonna 2018 Kemal Achourbekov perusti yhdessä sellotaiteilija Seppo Kimasen kanssa Rajaton Taide -festivaalin Joensuuhun. Festivaalin tavoitteena on koota yhteen ulkomailta Suomeen muuttaneita muusikoita ja tarjota esiintymistilaisuuksia ja mestarikursseja nuorille lahjakkuuksille. Kulttuurien kohtaaminen ja innostavan ilmapiirin luominen on ollut festivaalin taiteellisen johtajan Achourbekovin tavoitteena tapahtuman alusta saakka. 

Kemal tunnetaan ystävällisenä ja rentona henkilönä, joka nauttii esiintymisistä niin pienemmille kuin suuremmillekin yleisöille. Kapellimestari Atso Almilan sanoin ”Kemalin sydämellinen persoona ja erinomainen soittotaito sekä tyylitaju tekevät hänestä hyvän yhteistyökumppanin kaikissa olosuhteissa”.

Lakan Betoni Oy:n 50 000 euron lahjoitus nimikkorahastoonsa

Pohjois-Karjalan rahastossa on yleisrahaston lisäksi 38 nimikkorahastoa, joista jaetaan apurahoja lahjoittajien toiveiden mukaan.

Lakan Betoni Oy lahjoitti 50 000 euroa yhtiön perustajien Irja ja Ahti Lakan nimikkorahastoon. Samalla yhtiö toivoo, että jatkossa rahaston tuottoja ohjataan myös ympäristöasioiden edistämiseen.

Lakan rahastosta saa tänä vuonna apurahan kuvataiteilija Leila Tanskanen taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen.