Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Lukuboost-kampanja haastaa nuoret lukemaan vartin päivässä

Helsingin Kirjamessuilta käynnistyvä Lukuboost-kampanja kannustaa nuoria varaamaan vartin päivässä lukemiseen. Haasteella halutaan innostaa nuoria löytämään lukemisen ilo, nostaa esiin lukemisen hyötyjä sekä tuoda esiin nuorten lukusuosituksia uudella tavalla. Valtakunnallisen ja kaksikielisen kampanjan keulakuvina toimivat tunnetut somevaikuttajat, joista moni itsekin tarttuu lukemiseen aivan uutena tapana. Lukuboostin takana on kymmeniä yrityksiä ja organisaatioita, jotka tuovat mukaan oman asiantuntemuksensa ja mahdollistavat monikanavaisen toteutuksen. Suomen Kulttuurirahasto on yksi kampanjan kumppaneista.

Monipuolisen lukemisen puolella

Vahva lukutaito ei synny itsestään, vaan se vaatii aikaa: mitä enemmän ja mitä monipuolisemmin lukee, sitä paremmaksi lukijaksi kehittyy. Sosiaalisen median sisältöjen tai reelsien selailu ei kuitenkaan riitä, vaan lukutaitoa ja omaa ajattelua tulisi haastaa myös pidemmillä keskittymistä, tulkintaa ja mielikuvitusta vaativilla teksteillä. Kirjoitetun tekstin hallitseminen on välttämätöntä kaikessa oppimisessa ja yhteiskuntaan osallistumisessa. Monipuolisella lukemisella taas on monenlaisia hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Siksi vahva kirjoitettujen tekstien luku- ja kirjoitustaito on jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus.

Nuorten seuraamat vaikuttajat voivat olla merkittäviä myönteisiä lukemisen esikuvia. 

“Tärkeää on, että lukemiseen innostetaan kaikilla yhteiskunnan alueilla, ei vain koulutuksessa vaan myös kotona ja vapaa-ajan sosiaalisissa verkostoissa. Lukuboost-kampanja tukee lukutaitostrategian 2030 kolmatta suuntaviivaa, joka ohjaa innostamaan lukemaan ja monipuolistamaan lukutaitoa. Monen eri tahon yhteistyönä Lukuboost-kampanja edistää osaltaan lukutaitostrategian toimeenpanoa”, iloitsee Opetushallituksen Lukutaito-ohjelman erityisasiantuntija Lotta-Sofia La Rosa.

Kampanjan keulakuviksi valittiin kahdeksan somevaikuttajaa, jotka jakavat omia vinkkejään ja kokemuksiaan lukemisen aloittamiseen. Kampanjan vaikuttajat ovat Ilari Mettälä, Dokke Tas, Iha Just Imus, Janne Grönroos, Johannes Mollberg, Henriikka Pasanen, Laura Friman ja Toimistopojat.

Lukutaito lisää osallisuutta

Kulttuurirahastolle lukemisen ja kirjallisuuden hankkeet ovat osa strategiaa. Haluamme tukea kulttuurista tasa-arvoa, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja dialogia yhteiskunnassa. Lukutaitoa edistäviä hankkeitamme ovat myös muun muassa Lukulahja lapselle sekä Selkopolku.

Lisätietoja Lukuboostista

Kansallisooppera käynnistää Suomen Kulttuurirahaston tuella uuden oopperan laboratorion

Ajatus oopperalaboratoriosta on vuosi sitten Kansallisoopperan taiteellisena johtajana aloittaneen Thomas de Mallet Burgessin ideoima. Tarkoitus on tutkia nykyoopperan kirjoittamisen ja luomisen haasteita ja mahdollisuuksia yhdessä suomalaisten säveltäjien, kirjoittajien, ohjaajien ja dramaturgien kanssa. 

Tavoitteena on, että investointi nykyoopperan kehittämiseen hyödyttää taidemuotoa tulevaisuudessa, samoin yleisöä sekä taiteilijoita laajasti – myös niitä, joille ooppera on uusi ilmaisumuoto.

Asiantuntijapaneeli valitsee mestariluokkiin, työpajoihin ja mentoroitavaksi vuosittain enimmillään 12 henkilöä. Valitut muodostavat kolmen hengen tiimejä, joissa on säveltäjä ja kirjoittaja sekä ohjaaja tai dramaturgi. Kunkin ryhmän työn konkreettisena tuloksena syntyy lyhyt nykyooppera. Aiempi kokemus oopperan parissa ei ole välttämätöntä.

Prosessin eri vaiheissa on mukana lukuisia asiantuntijoita, joilla on kansainvälistä kokemusta uusista oopperatuotannoista. Mukana on myös laulajia samoin kuin Kansallisoopperan ja -baletin teknistä ja hallinnollista henkilökuntaa.

”Sokeritehtaan uuden oopperan laboratorio” on saanut virallisen nimensä nimensä Töölön sokeritehtaasta, joka sijaitsi Oopperan nykyisellä tontilla vuoteen 1965 saakka.

“Toivomme, että tämä mahdollisuus tuo oopperaan monipuolisen kirjon luovia kykyjä ja antaa tunnustusta musiikkiteatterin voimalle ajankohtaisten tarinoiden kertojana. Näin Sokeritehtaan uuden oopperan laboratorio jatkaa oopperataiteen sitä perinnettä, jonka ytimessä on ollut tuottaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti merkityksellisiä uusia teoksia. Johtoajatuksemme on, että oopperaa tehdään yleisölle taiteilijoiden yhteistyönä tavalla, joka on mielekäs tässä ajassa ja tässä paikassa”, Thomas de Mallet Burgess kiteyttää oopperalaboratorion tavoitteet. 

Mahdollisuuksia moniäänisille osaajille

Laboratoriossa tärkeintä on prosessi, vaikka tavoitteena onkin neljä uutta lyhytoopperaa vuodessa. Pyrkimys on samalla lisätä oopperan monimuotoisuutta ja inkluusiota. Ajankohtaiset, parhaassa tapauksessa rajoja rikkovat ja yllätykselliset teokset esitetään yleisölle Kansallisoopperan Alminsalissa. 

Suomen Kulttuurirahaston osin rahoittama ohjelma käynnistyy syksyllä 2025, ja ensimmäiset uudet teokset nähdään keväällä 2026. 

“Suomessa tarvitaan juuri nyt Sokeritehtaan kaltaisia aloitteita. Ooppera elää vahvasti ajassa ja haluamme omalta osaltamme olla luomassa mahdollisuuksia osaavalle ja moniääniselle tekijöiden joukolle. Suomen Kulttuurirahaston tavoitteisiin kuuluu kansallisten ja kansainvälisten läpimurtojen edesauttaminen. Uuden kokeileminen on usein ratkaiseva askel tällä tiellä”, Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson sanoo.

Tieteen, taiteen ja kulttuurin apurahat haettavissa lokakuussa

Kulttuurirahasto tukee tiedettä, taidetta ja kulttuuria vuosittain yhteensä noin 60 miljoonalla eurolla. Lokakuun haussa on tänä vuonna jaossa noin 24 miljoonaa euroa. Lokakuussa hakemuksia vastaanotetaan vuosittain noin 10 000. Viime vuosina noin yksi kymmenestä on saanut rahoitusta. 

”Kannustamme katsomaan kauas ja hakemaan apurahja esimerkiksi tapahtumien pitkäkestoiseen kehittämiseen ja esitysten kiertuetoimintaan kaikkialla Suomessa sekä ylipäätään monivuotiseen työskentelyyn”, sanoo varatoimitusjohtaja Juhana Lassila Suomen Kulttuurirahastosta. 

Apurahoja voi hakea kaikille tieteen ja taiteen aloille sekä työskentelyyn että kuluihin. Tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Taiteilijat voivat hakea apurahoja työskentelyyn ja hankkeisiin, ja lisäksi yhteisöt voivat hakea apurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. 

Kulttuurirahasto myöntää kaikilla tieteen ja taiteen aloilla myös monivuotisia apurahoja. Monivuotista apurahaa voi hakea jopa neljäksi vuodeksi. Vuosiapurahan määrä on 32 000 euroa, tohtoreille tutkimukseen 36 000 euroa. 

Yleisten tieteen ja taiteen apurahojen lisäksi Kulttuurirahasto suuntaa tukea tiettyihin teemoihin. Näihin erityiskohteisiin kuuluu tällä hakukierroksella lasten ja nuorten mielenterveyttä tukeva soveltava tutkimus.

“Viimeisen kymmenen vuoden aikana esimerkiksi koulupoissaolot mielenterveyssyistä ja erityisesti tyttöjen ahdistus, syömishäiriöt ja sairaalahoitoa vaativat lääkeainemyrkytykset ovat lisääntyneet, kiusaaminen sosiaalisessa mediassa on yleistynyt ja katuväkivalta tullut näkyvämmäksi. Perustutkimusta aiheesta on paljon, mutta hyvälaatuista soveltavaa tutkimusta vähän”, sanoo Juhana Lassila. 

Lokakuun haun apurahahakemukset vertaisarvioidaan yli viidessäkymmenessä arviointiryhmässä, jotka koostuvat eri tieteen- ja taiteenalojen asiantuntijoista.

Lokakuun hakukohteet

Tavanomaiset työskentely- ja kuluapurahat 

Tavanomaisia työskentely- ja kuluapurahoja myönnetään tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn sekä hankkeisiin ja hankintoihin. Apurahoja voi hakea kaikille tieteen ja taiteen aloille. 

Eminentia

Kulttuurirahasto myöntää vuosittain hakemusten perusteella yhden tai useamman Eminentia-apurahan pitkän tieteellisen tai taiteellisen uran päätösvaiheessa olevalle tieteenharjoittajalle tai taiteilijalle. Apurahan suuruus on 25 000 euroa.

Romanikielen ja -kulttuurin tuki

Kulttuurirahasto tukee Suomen romanikielen elvyttämistä sekä romanitaidetta ja -kulttuuria yhteensä miljoonalla eurolla vuoteen 2030 asti. Apurahaa voi hakea kirjalliseen työskentelyyn romanikielellä, kirjallisuuden kääntämiseen romanikielelle, romanikielen tutkimukseen, romanikielen oppimateriaalin laatimiseen tai romanikielen opetuksen ja kielenelvytystoiminnan järjestämiseen.

Suomalaisen valtiollisen vaikuttajan elämä

Kulttuurirahasto myöntää Wellamo Paasikiven nimikkorahastosta enintään 200 000 euroa teoksiin, jotka käsittelevät suomalaisen valtiollisen vaikuttajan elämää. Teos voi olla kirja, dokumenttiohjelma tai dokumentaari. Apurahat voivat olla monivuotisia.

Taidetta kaikille

Kulttuurirahasto myöntää taiteilijoille, taiteilijatyöryhmille sekä rekisteröityneille taiteen ammatillisille yhteisöille Taidetta kaikille -apurahoja, joiden haettava vähimmäismäärä on 25 000 euroa. Tavoitteena on lisätä tukea ja hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja siten edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta. 

Tieteen lisämiljoona: lasten ja nuorten mielenterveys

Kulttuurirahasto myöntää lokakuun 2024 hakukierroksella miljoonan euron lisärahoituksen lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevaan soveltavaan tutkimukseen. Rahoituksella tuetaan enintään viittä tutkimushanketta. Haku on tarkoitettu useammasta henkilöstä koostuville työryhmille. 

Tietokirjat, tieteen ja taiteen yleistajuistaminen

Lokakuun 2024 haussa on jaettavana noin 400 000 euroa tiedettä ja taidetta käsittelevien yleistajuisten tietokirjojen ja elämäkertojen toteuttamiseen sekä tieto- ja tieteellisen kirjallisuuden kääntämiseen.

Hyödyllisiä linkkejä 

Uutiskirjeen voi tilata täältä

Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali Kulttuuripaja Kajolle

Kulttuuripaja Kajo on valtakunnallisen Sosped-säätiön Mikkelissä toimiva yksikkö. Kajo edistää hyvinvointia tarjoamalla matalan kynnyksen toimintaa, joka perustuu vertaisuuteen, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Toimintaan voivat osallistua kaikki 18–35-vuotiaat, jotka kohtaavat elämässään haasteita. Tarjolla on monenlaista täysin maksutonta toimintaa, johon jokainen voi osallistua oman aikataulunsa ja voimiensa mukaan. Osallistuminen ei edellytä minkäänlaisia ennakkotaitoja. 

Virkattuja mustekaloja

Kulttuuripaja Kajossa arvostetaan kokemusasiantuntijuuden merkitystä. Ryhmätoiminnan ja vapaan oleskelun, “hengailun”, lisäksi Kajossa on mahdollisuus maksuttomaan vertaisohjaajakoulutukseen. Kurssin käyneet ohjaajat voivat toimia vapaaehtoisina ryhmien vetäjinä ja kokemusasiantuntijoina. 

Kulttuuripaja Kajo on saanut erityistä kiitosta siitä, että se tarjoaa tilaa ja tukea nuorille aikuisille. Verkkosivujen blogissa vertaisohjaajana toimiva Heini kuvaa omaa matkaansa koskettavasti otsikolla ”Minut on otettu mukaan”. Hän päättää kirjoituksensa sanoilla: ”Minä kelpaan tänään. Saan tulla lähemmäs. Saan ottaa etäisyyttä. En jääkään yksin. Saan olla tässä. Kuulun tähän joukkoon. Olen yksi meistä.”

Etelä-Savon rahaston Valituskuoro nähdään ja kuullaan ainakin Mikkelissä ja Pieksämäellä

Vaikuttavaa valittamista eli Valituskuoro on Etelä-Savon rahaston hanke, joka mahdollistaa tapahtuman Mikkelissä ja kolmella muulla Etelä-Savon paikkakunnalla. Etelä-Savon ensimmäinen Valituskuoro esiintyy 9.11.2024 Mikkelissä Ravintola Kivijalassa. Pieksämäen Poleenissa Valituskuoroa kuullaan 1.2.2025. Tapahtumiin on vapaa pääsy ja mukaan toivotaan yleisöä sankoin joukoin. 

Valituskuorot järjestää mikkeliläinen yksinyrittäjien yhteisö Volat, jonka yrittäjät vastaavat muun muassa valitusten keräämisestä, kappaleiden sanoitusten koostamisesta ja sävellyksestä, kuorolaisten rekrytoinnista ja harjoittamisesta ja tapahtuman järjestämisestä. 

Omat valituksensa voi kertoa verkossa osoitteessa volat.fi/valituskuoro. Sivulta löytyy lomake, jonne voi purnata vapaasti siitä, mikä ärsyttää: onko se paikallispolitiikka, naapurin käytös, nuorison tempaukset, ruuan hinta vai jokin muu asia? Poleenin aulasta ja kirjastolta löytyy myös keräyslaatikko, “Valitusboksi”, jonne voi jättää omat valituksensa kirjoittamalla ne lapulle.

Osallistujat harjoittelevat ja esittävät teoksen kuoronjohtajan johdolla. Huumori ja yhteisöllisyyden lujittaminen ovat kuorototeutuksissa vahvasti läsnä. Tarkoitus on reagoida ja vaikuttaa vallitseviin epäoikeudenmukaisuuksiin sekä herättää tunteita ja ajatuksia, ei tehdä pilaa ihmisten huolenaiheista.

Lisätietoa Volat Oy:n sivuilta

Valituskuoro on Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen luoma yhteisöllinen taideprojekti. Idean sanomaksi voisi yhteisöllisyyden lujittamisen lisäksi kuvata yleismaailmallista havaintoa: valitamme turhasta, joskin valitusten joukkoon mahtuu myös syvempi demokratian ja tulevaisuuskasvatuksen näkökulma eli ajatus paremmasta maailmasta. Taiteilijat ovat antaneet konseptin vapaasti kaikkien käyttöön, ja valituskuoroja on perustettu eri puolilla maailmaa jo yli 200. Tänä vuonna esimerkiksi  Kiasma järjestää kesäkuussa vuoden 2024 Helsingin valituskuoron. 

Tillsammans – Yhdessä: kulttuuri-ilta Bottenvikenin kanssa

Svensk-Österbottniska samfundet ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto järjestävät yhdessä kulttuuria ja kaksikielisyyttä yhdistävän tapahtuman Ritzissä (Kirkkopuistikko 22A). Tavoite on rakentaa siltoja kieliryhmien välille ja vahvistaa kulttuuriyhteistyötä tarjoamalla ajatuksia herättävä ja viihdyttävä ilta, joka alkaa mielenkiintoisella paneelikeskustelulla klo 18 ja jatkuu Bottenviken -yhtyeen konsertilla klo 19.

Musiikkitaiteilijat Love Antell, Mattias Björkas ja Thella Johnson perustivat Bottenviken projektin yhdessä tavoitteella yhdistää muusikoita, taiteilijoita ja kirjailijoita Suomesta ja Ruotsista vuoropuheluun Itämeren yli musiikin ja sanoitusten avulla. Debyyttialbumin lisäksi projekti on myös Ruotsin radion suositun podcastin ja ohjelmasarjan ”Vi lyssnar på Finland – ett samtal om musik”.

Bottenviken on saanut kiitosta kriitikoilta kaikkialla Pohjoismaissa debyyttialbumista ”Du och jag – ett rike – ett land” (2023), joka sisältää ruotsalaisia ​​tulkintoja suomalaisesta musiikista.

Ilmainen sisäänpääsy, liput pitää lunastaa Netticket.fi:n kautta alla olevasta linkistä (maks. 2 lippua/henk). 

Netticket.fi

Lisätietoja: ep@skr.fi

Tillsammans – Yhdessä: En kulturkväll med Bottenviken

Svensk-Österbottniska samfundet och Finska Kulturfondens Södra Österbottens regionalfund ordnar tillsammans en kväll i kulturens och tvåspråkighetens tecken på Ritz (Kyrkoesplanaden 22A). Syftet med kvällen är att bygga broar mellan språkgrupperna och stärka det kulturella samarbetet. Publiken bjuds på en tankeväckande och underhållande kväll som inleds med en paneldiskussion kl. 18 följt av en konsert med det fantastiska bandet Bottenviken kl. 19.

Musikartisterna Love Antell, Mattias Björkas och Thella Johnson startade Bottenviken tillsammans med målet att sammanföra musiker, konstnärer och författare från Finland och Sverige för en dialog över Östersjön genom musik och texter. Utöver debutalbumet ligger projektet även bakom den uppmärksammade podden och programserien ”Vi lyssnar på Finland – ett samtal om musik” i Sveriges Radio. Sedan våren 2023 har Bottenviken-bandet gjort bejublade spelningar bl.a. på Way Out West i Göteborg, Södra Teatern i Stockholm och Savoy-Teatern i Helsingfors.

Projektet Bottenviken har hyllats av kritiker i hela Norden för debutalbumet ”Du och jag – ett rike – ett land” (2023), med svenska tolkningar av musik från Finland.

Gratis inträde, biljetter ska lösas ut via Netticket.fi från länken nedan (max 2 biljetter/pers)

Netticket.fi

Info: info@samfundet.fi

Kolme erilaista logoa vierekkäin

Syksyn Digitutkijat-työpajat käynnistyneet vauhdikkaasti

Pajoja on myös kehitetty kevään pilotoinnin ja siitä saatujen hyvien palautteiden pohjalta entistä osallistavimmiksi ja innostavammiksi oppilaille. Digitutkijat-työpajoja järjestetään ympäri Suomen koko MLL:n voimin.

– Yksi suurin kiitosta saanut asia hankkeessa onkin ollut sen valtakunnallisuus. Työpajat ja muut kehittämistoimenpiteet ulottuvat sellaisillekin paikkakunnille, joille kehittämishankkeet eivät yleensä ulotu. Digitutkijoissa teemme mediakasvatusta ympäri Suomen!, iloitsee pajoja suunnitellut ja Uudenmaan alueella toteuttanut mediakasvatuksen asiantuntija Ville Leppänen.

Digitutkijat-hanke osallistaa myös yläkoulujen tukioppilaita. Niissä kouluissa, joissa on MLL:n tukioppilaita, myös tukioppilaat voivat saada koulutuksen ja toimia työpajojen mediamentoreina.

– Syksyn työpajoissa autammekin vahvistamaan tukioppilaiden roolia koulun mediamentoreina. Tavoitteena on myös tuoda yhteiseen keskusteluun entistä kirkkaammin lasten omia näkemyksiä ja kokemuksia digitaalisten laitteiden käytöstä, valottaa Leppänen.

Lasten digihyvinvointi puhuttaa – vanhemmille verkkovanhempainilta

Lasten lisäksi Digitutkijat pyrkii lisäämään aikuisten ymmärrystä siitä, minkälaisessa mediamaailmassa nykypäivän lapset liikkuvat, mitä siinä tulee huomioida ja miten lapsia mediataitojen harjoittamisessa voi tukea.

Keskiviikkona 9. lokakuuta järjestämme valtakunnallisen verkkovanhempainillan digihyvinvoinnista alakouluikäisten vanhemmille. Illan aikana tarjoamme äärimmäisen ajankohtaisesta aiheesta käytännön vinkkejä haastaviin tilanteisiin ja kuulemme tuoreinta tutkimustietoa. Tuomme esiin sekä ammattilaisten että myös lasten näkökulmia aiheeseen. Illan pääpuhujana kuulemme lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin ja digitaalisen median yhteyttä tutkinutta Erika Maksniemeä.

Syksyn aikana järjestämme lisäksi ammattilaisten koulutuksia ja pyrimme kehittämään mediakasvatusta mahdollisimman laajasti. Digitutkijat-hankkeen koulutukset kohdistuvat niin lapsille, nuorille, koulujen ammattilaisille kuin vanhemmillekin.

Lue lisää Digitutkijoista

Lue lisää aiheesta MLL:n sivuilta

Pohjois-Savon Kulttuurirahaston tunnustuspalkinto Varkauden kaupungille

Ryhmä ihmisiä portailla juhlavaatteissa

Kuvassa Varkauden kaupungin edustajia sekä Pohjois-Savon rahaston hoitokunta.

Keväällä avattu Museokeskus Konsti on Varkauden kaupungin ja erityisesti sen museotoimen pitkäjänteisen, sitkeän ja määrätietoisen kehittämistyön tuottama museokokonaisuus. Konsti ei ole pelkästään Varkauden museon ja taidemuseon uusi toimipaikka, vaan se edustaa monitoimitalona uudenlaista museokonseptia niin sisältöjen kuin tilojenkin osalta. Varkauden museo palkittiin erikoispalkinnolla Vuoden museo 2024-kilpailussa. Museokeskuksen sisältökehittämistä on tuettu myös Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-hankerahoituksella.

Lasten omaa Vekara-Varkaus-kulttuurifestivaalia on järjestetty jo vuodesta 1995 alkaen. Festivaali on saanut useita palkintoja tunnustuksena lasten ja nuorten taide- ja kulttuurikasvatuksen edistämisestä. Viimeksi vuonna 2021 Vekara-Varkaus ja Varkauden kaupunki saivat valtakunnallisen Keskustateko-kilpailun voiton kunnianosoituksena Vekara-Varkauden yhteistyöverkoston pyyteettömälle työlle. Kaupunki toimii lastenkulttuurin parissa myös Lastenkulttuurikeskus Verson kautta. Verso on Varkauden kaupungin alaisuudessa toimiva kuntien muodostama verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus, joka tarjoaa laadukkaita harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille sekä toimii kulttuurihyvinvointia edistävissä hankkeissa.

Taiteilija Eemil Halosen teos Sotkottaret on kiertävä tunnustuspalkinto

Kolme ihmistä hämärässä huoneessa, yhdellä on kukkakimppu, keskellä patsas.

Kuvassa vasemmalta kaupunginjohtaja Joonas Hänninen, Pohjois-Savon rahaston edustaja Marianna Huttunen sekä Kai Kaarniranta.

Pohjois-Savon rahasto hankki pronssisen patsaan vuonna 1975 Halosten Museosäätiöltä ja teki siitä maakuntarahaston kiertävän tunnustuspalkinnon. Patsashankinta rahoitettiin H. J. Aminoffin nimikkorahastosta. Patsaassa kuvatut sotkottaret ovat Kalevalan taruhahmoja, jotka kuuntelevat lumoutuneina Väinämöisen kanteleen säveliä. 

Pohjois-Savon Kulttuurirahasto on myöntänyt Sotkottaret-patsaan vuodeksi kerrallaan pohjoissavolaiselle kunnalle tunnustuksena kulttuurimyönteisyydestä vuodesta 1976 alkaen. Patsas on vuosien saatossa ollut sijoitettuna lähes kaikissa pohjoissavolaisissa kunnissa. 

Patsas luovutettiin tiistaina 20.8.2024 Varkauden museokeskus Konstin Rakelin salongissa Varkauden kaupungin edustajille. Patsaan luovutti Pohjois-Savon Kulttuurirahaston hoitokunta. 

Nimitysuutisia: Anna Kulju ja Tommi Tähtinen aloittavat syksyllä Kulttuurirahastossa

Tummahiuksinen nainen mustassa puvussa

Anna Kulju

Suomen Kulttuurirahaston uutena juristina aloittaa 1.9.2024 OTM, KTM Anna Kulju. Hän siirtyy Kulttuurirahastoon Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä, jossa hän on toiminut Hypo-konsernin pankkijuristina, tietosuojavastaavana ja terrorismin ja rahanpesun estämisestä vastaavana yhteyshenkilönä. Aiemmin Anna Kulju on työskennellyt juristina mm. Nordeassa ja Danske Bankissa vastaten erityisesti perhe- ja perintöoikeudellisista asioista.

Anna Kulju kokee, että tässä kohtaa uraa vaihdos uudenlaiseen toimintaympäristöön on erityisen mielenkiintoinen. ”On hienoa tuoda oma ammattitaito ja kokemus uuteen yhteisöön ja kohdata uusia asioita ja ihmisiä,” hän miettii.

”Minulle työn sisältö ja merkityksellisyys ovat hyvin tärkeitä. Varsinkin nyt, kun kulttuurin muuta rahoitusta ollaan niin paljon leikkaamassa, tulen erityisen mielelläni tekemään työtä kulttuurin ja tieteen puolesta. Kirjallisuus, kulttuuri, tiede ja taide eri muodoissaan ovat aina olleet elämässäni isossa roolissa ”, Anna Kulju sanoo.

Harmaahiuksinen, silmälasipäinen mies mustassa puvussa.

Tommi Tähtinen

KTM Tommi Tähtinen aloittaa 1.11.2024 Kulttuurirahaston varainhoitajana. Hän siirtyy Rahastoon Aktia-pankista,  jossa hän on toiminut vuodesta 2017 allokaatiojohtajana ja sitä ennen salkunhoitajana. Tätä ennen hän työskenteli mm. Kaupthing Bankissa ja Evlissä.

”Kulttuurirahasto on organisaationa tuttu pitkältä ajalta, sillä olen saanut tehdä yhteistyötä nykyisen varainhoidon tiimin kanssa. Arvostan kovasti rahastoa pitkäjänteisenä sijoittajana ja laaja-alaisena toimijana”, Tommi Tähtinen kertoo. ”Kulttuurirahaston suuri sijoitussalkku tarjoaa myös mahdollisuuden oppia paljon uutta, vaikka oma osaaminen onkin monipuolinen ja ajan tasalla. Odotan myös innolla, miten kulttuurin, tieteen ja taiteen maailma avautuvat säätiön ja sen sidosryhmien kautta.” 

”Pitkäaikainen juristimme ja varainhoidosta vastaava asiamiehemme ovat lähiaikoina eläköitymässä. Avoimessa haussa olleet tehtävät herättivät ilahduttavan paljon kiinnostusta. Olen iloinen siitä, että Anna Kulju ja Tommi Tähtinen tulevat kokemuksellaan ja osaamisellaan täydentämään Kulttuurirahaston monipuolista tekijäjoukkoa”, toteaa Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.