Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Yli puoli miljoonaa Etelä-Karjalan tieteelle ja taiteelle, kulttuuripalkinto puutarhuri Hannu Toloselle

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto jakoi tämän vuoden apurahat 13.5. ilman vuotuista jakojuhlaa. Tammikuun haussa maakuntarahasto vastaanotti 230 hakemusta, joista 43 sai myönteisen päätöksen. Apurahoja haettiin lähes 3,8 milj. euroa jakosumman ollessa 520 000 euroa.

Jarno Kolehmainen sai Etelä-Karjalan rahaston apurahan vuonna 2021.

Jarno Kolehmainen sai Etelä-Karjalan rahastolta Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan kiertue-esityksen valmistamiseen.

Maakunnallinen Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin Musiikkiyhdistys Kumaukselle taidemusiikkifestivaalien järjestämiseen. Elokuussa 2019 ensimmäisen kerran järjestetty Kumaus-festivaali rakentaa tuoreella otteella omanlaista taidemusiikkitapahtumaa Etelä-Karjalaan. Festivaalien erikoisuutena ovat sokkokonsertit, joiden ohjelmaa ei paljasteta yleisölle etukäteen. Erilaisilla musiikin tyylilajien ja taiteenalojen mielenkiintoisilla yhdistelmillä sokkokonsertit tarjoilevat kuulijoille uusia ja yllätyksellisiä kulttuurikoktaileja. Kulkurikonsertit puolestaan jalkautuvat eri puolille Lappeenrantaa myös vähemmän perinteisiin esityspaikkoihin kuten parkkihalleihin.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan sai kolme taidehanketta. Näyttelijä Jarno Kolehmainen sai 13 000 euroa Ikuinen ikävä -kiertue-esityksen valmistamiseen hoivakoteihin, säveltäjä Sanna Pulkkinen ja työryhmä sai 3 000 euroa Kannan sinua taide-esityksen toteuttamiseen hoivakodeissa ja lähihoitaja Camilla Tiainen sai 3 500 euroa Voimauttava valokuva -työpajojen järjestämiseen toimintakeskus Koivutuvassa.

Lastenkulttuuria tuettiin yhteensä 23 500 eurolla. Nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Scherman sai 15 500 euroa Suomen historiasta kertovan Lauluja laivan kansilta ja linnan rapuilta -nukketrilogian valmistamiseen. Trilogia on nukketeatterin keinoin toteutettu visuaalinen historian oppitunti varhaiskasvatus, -ja peruskouluikäisille lapsille.  Ohjaaja Päivi Lappalainen ja IRTI-teatterin nuorisotyöryhmä sai 8 000 euroa digitaalisen teatteriesitysten valmistamiseen. IRTI goes ETÄ -hankkeessa valmistetaan nuorten kanssa laadukasta teatterisisältöä verkkoympäristöön.

Runsaasti työskentelyapurahoja

Taiteellista ja tieteellistä työskentelyä tuettiin viidellä kokovuotisella (12 kk) ja yhdellätoista puolivuotisella (6-7 kk) apurahalla. Tieteen puolella kokovuotisen saivat kauppat. tohtori Jie Chen, M.Sc. Bakhtiyor Esanov, M.Sc. Saranda Gashi ja kasvatust. maisteri Hans Lehikoinen. Taiteen kokovuotisen sai kuvataiteilija Mikko Haiko.

Puolivuotisen saivat muotoilija Ella Aresvuo, korutaiteilija Melitina Balabin, kuvataiteilija Pauliina Heiskanen, kuvataiteilija Kaisu Häkkänen, nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Scherman, näyttelijä Jarmo Kolehmainen, kuvataiteilija Ville Lehtinen, kirjailija Mia Pöllänen, kuvataiteilija Saara Reinikainen ja kirjailija Terhi Tarkiainen. Tieteen puolivuotisen sai dipl.ins. Konstantin Vostrov.

Edellisten lisäksi apurahoja jaettiin lyhyempikestoiseen henkilökohtaiseen työskentelyyn sekä yhteisöille kuluapurahaa hankkeidensa toteuttamiseen.

Tieteen osuus apurahoista oli 23 % ja taiteen 77 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat tekniset tieteet (32 %), yhteiskuntatieteet (25 %) sekä luonnontieteet ja käyttäytymistieteen samoin prosenttiosuuksin (21 %). Taiteenaloista apurahoja eniten saivat säveltaiteet (29 %), kuvataiteet (27 %) ja näyttämötaiteet (11 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 69 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 18 ja apurahan keskimääräinen suuruus lähes 11 900 euroa.

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa

Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinto puutarhuri Hannu Toloselle – vehreän ympäristön rakentajalle, vihreyden visionäärille

Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen. Kuva: Jani Kautto

Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen. Kuva: Jani Kautto

Lappeenrannassa voi nauttia kaupunkipuistojen vehreydestä, kävelyyn kutsuvista poluista ja raiteista ja ympäristötaiteesta. Mies vihreän vision takana on kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen.

Uus-Lavolassa 1956 syntynyt Hannu Tolonen on paljasjalkainen lappeenrantalainen. Nuoren Hannun kiinnostus luontoon, ympäristöön ja biologiaan alkoi jo Saimaan Yhteislyseon Orbis-luontokerhossa ja kaveriporukassa. Puutarha-ala ei kuitenkaan ollut vuonna 1976 ylioppilaaksi kirjoittaneen Hannun ensisijainen toiveammatti. Tarkoituksena oli pyrkiä yliopistoon opiskelemaan luonnontieteitä. Armeijan takia pääsykokeisiin valmistautuminen jäi kuitenkin puolitiehen eivätkä yliopiston ovet auenneet pyrkijälle. Ennen seuraavaa pääsykoetta Tolonen huomasi lehdessä ilmoituksen puutarhakoulusta, jonka käymisestä saisi lisäpisteitä luonnontieteiden opintoihin hakuun. Mahdollisuus lisäpisteisiin kuulosti hyvältä. Kun puutarhakoulussa avautui, mitä kaikkea puutarha-ala sisältää ja millaiset jatkokoulutusmahdollisuuksia on, kääntyi myös nuoren Tolosen ammatillisen tavoitteen suunta.

Hannu Tolonen valmistui puutarhuriksi 1979 ja pääsi Lappeenrannan kaupungin palvelukseen. Ammattinimikkeitä on ollut vuosien varrella useita. Viimeiset 10 vuotta hän on ollut kaupunginpuutarhuri, jonka toimenkuvaan on kuulunut puistojen ja leikkipaikkojen sekä yleisten alueiden ympäristösuunnittelu ja -rakentaminen.

Hannu Tolosen työn lähtökohtana on luonnon ja kaupungin historian kunnioitus. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeä tavoite kaupunkiympäristön suunnittelussa. Monimuotoisuus onkin otettu suunnittelussa huomioon monella eri tavalla. Lappeenranta on edelläkävijäkaupunki Suomessa niittyverkoston kehittämissä. Kaupunkipuut (katu- ja puistopuut) ovat kaupunkitilan ympäristön kannalta tärkeä tekijä. Niillä on todistettu vaikutus terveyteen, elämyksellisten ja elvyttävien tilojen luomiseen, ne toimivat ilman puhdistajina ja eri eliölajien asuinympäristönä (mm. linnut, hyönteiset).

Yli neljäkymmenvuotisen työuran aikana mielenkiintoa omaa ammattia kohtaan on pitänyt yllä työn monipuolisuus ja eri rakennusmateriaalit. Hannu Tolonen uskoo myös yhdessä tekemisen voimaan. Siitä esimerkkinä vaikkapa kaupunkilaisten kanssa yhdessä istutettu kirsikkapuisto. Mielenkiintoisia kohteita ovat myös olleet mm. puistoihin saadut taideteokset ja tutustuminen taiteilijoihin. Vaikka haasteiltakin on uran varrelle tullut, niin kaikesta on selvitty. Työurasta jää hyvät muistot, Tolonen toteaa.

Työuransa aikana Hannu Tolonen on palkittu mm. Vuoden asukatoimijana ja Lappeenrannan Killan myöntämällä Pro Lappeenranta -mitalilla. Yli neljänkymmentä vuotta jatkunut virkatyö vihreän ympäristön hyväksi päättyi toukokuun alussa ja vastuu siirtyi nuorempiin käsiin. Toimettomaksi Hannu Tolonen ei eläkepäivillään kuitenkaan jää. Siitä pitävät huolen luontoharrastukset, musiikki, elokuvat, lukeminen, kokkailu – ja Pariisi.

Etelä-Savon rahastolta apurahoina 700 000 euroa

Hanna Räty (alh.), Peter Strebel, Matti Kurkela ja Mari Liimatainen Juvan uuden Martti Talvela kampuksen aulan portailla. Kuva Johanna Kuusisto

Hanna Räty (alh.), Peter Strebel, Matti Kurkela ja Mari Liimatainen Martti Talvela kampuksen portailla. Kuva Johanna Kuusisto

Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, sai työryhmä kuvataiteilija Mari Liimatainen, kuvanveistäjä Matti Kurkela, kuvataiteilija Hanna Räty ja valokuvaaja Peter Strebel taidekokonaisuuden valmistamiseen Juvan Martti Talvelan kampukselle. Kampukselle joulukuussa 2020 valmistuneessa yhtenäiskoulussa on tilat varhaiskasvatuksesta lukiolaisiin sekä auditorio ja liikuntasali. Apurahalla toteutettava taidekokonaisuus muodostuu koulukampuksen tiloihin levittäytyvistä teossarjoista, joista osa sisältää kampuksen oppilaita ja henkilökuntaa osallistavia osuuksia. Lisäksi hankkeessa järjestetään kuntalaisille taidetyöpajoja yhteistyössä kunnan kehittämishankkeiden ja tapahtumien kanssa.

Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha herätti jälleen paljon kiinnostusta ja sitä haettiin viiteentoista eri hankkeeseen. Apurahaa myönnettiin viidelle yhteensä 22 000 euroa. Musiikkipedagogi Mari Hiltunen ja musiikkipedagogi Katja Suomalainen saivat 10 000 euroa toiminnallisten musiikkituokioiden järjestämiseen palvelukodeissa ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa Sulkavalla ja Juvalla, lähihoitaja Anna-Maija Koivisto ja valokuvaaja Anna-Katri Hänninen saivat 2 500 euroa kuvataidetyöpajojen järjestämiseen mielenterveyskuntoutujille, muusikko Katariina Kolehmainen sai 2 000 euroa sellokonserttikiertueen toteuttamiseen hoivakodeissa Sulkavan, Rantasalmen, Punkaharjun ja Enonkosken alueilla, Mikkelangelot ry sai 3 000 euroa maalaus- ja kuvataidepiirien järjestämiseen hoivakodeissa ja tanssija Maija Viipuri sai 4 500 euroa soolotanssiteoksen valmistamiseen ja esittämisen hoivakodeissa Etelä-Savossa.

Lastenkulttuuria tuettiin kahdessa hankkeessa yhteensä 29 000 eurolla. Kuvittaja Kaisa Páren sai 9 000 euroa lastenkirjan kuvittamiseen ja työryhmä musiikkipedagogi Piia Säpyskä-Hietala, muusikko Soili Perkiö ja kirjailija Liisa Kallio sai 20 000 euroa Joonas Auringon laulujen koostamiseen nuotti- ja työkirjaksi sekä äänitteen tekemiseen. Edellisten lisäksi rahasto tuki myös nuorten omaa tavoitteellista soitto- ja tanssiharrastusta yhteensä yli 30 000 eurolla.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja 6, puolivuotisia 15

Kokovuotisia (12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin kuusi.  Tieteen kokovuotisen saivat terveystiet. tohtori Merja Harmoinen, fil. maisteri Jenna Lehkonen, maat. ja metsät. maisteri Heli Lehtinen, kasvatust. maisteri Hanna Nygren ja kasvatust. maisteri Satu Piispa-Hakala. Taiteen kokovuotisen sai muusikko Teemu Takanen.

Puolivuotisen (6 kk) työskentelyapurahan sai viisitoista hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta. Kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettujen pitkien apurahojen lisäksi apurahaa myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1-4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Seitsemän yhteisöä sai kuluapurahaa kulttuurihankkeidensa toteuttamiseen maakunnassa.

Tieteen osuus apurahoista oli 31 % ja taiteen 69 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat käyttäytymistieteet (31 %), lääketieteet (25 %) ja humanistiset tieteet (23 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (33 %), säveltaiteet (20 %) ja näyttämötaiteet (17 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 72 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 19 ja apurahojen keskisuuruus noin 12 000 euroa.

Etelä-Savon rahaston kulttuuripalkinto Taidepesulalle ”ilmaisun riemusta, rohkaisusta luovuuteen”

Viihdyn taiteen parissa. Elämässä on käynyt hyviä asioita ja huonoja asioita. Ne näkyvät taiteessa. Vihaa ja rakkautta. Taide tekee mulle hyvän olon. Taiteessa näkyy se, että on vahva olo. Että voi ja jaksaa tehdä työtä.

Vaalijalan kuntayhtymän Taidepesula on vuodesta 2005 asti toiminut mahdollisuuksien tila, jossa erityistä tukea tarvitsevat taiteentekijät voivat toteuttaa luovia ideoitaan ammattilaisten ohjauksessa. Taidepesulan työntekijöillä on sosiaalialan ja taiteeseen liittyvä ammattitaito. Näin asiakkaita voidaan tukea monimuotoisissa taiteellisissa ja elämänprosesseissa myös osana kuntoutusta. Taidepesulassa suhtaudutaan vakavuudella ja kunnioittaen taiteen tekemiseen ja taideteoksiin. Ideoita ja työskentelytapoja kunnioitetaan ilman luovan prosessin lopputuloksen ohjailua.

Taiteentekijä kävelee vastaani postinhakumatkalla. Hän odottaa taidehetkeään ja kysyy: ”Millon mulla on pesuaika?”

Taidepesulassa käy viikoittain noin 30 taiteentekijää Pieksämäeltä ja lähikunnista sekä kuntoutuksessa olevia asiakkaita eri puolelta Suomea. Taide voi olla tekijälleen mielekäs harrastus tai ammatti. Studiomaisessa taidetoiminnassa käy ryhmä erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita, joista osalla on taiteen alan ammattitutkinto. Tänä vuonna kolme Taidepesulan studiotaiteilijaa valittiin Kettukin taiteilijamatrikkeliin, joka on valtakunnallinen ikkuna ja tietokanta erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taiteeseen.

Taidepesulassa on vierailija. Hän kysyy eräältä taiteentekijältä, miksi hän tykkää käydä Taidepesulassa. ”Koska täällä ei voi tehdä mitään väärää”, hän vastaa.

Taidepesulassa kehitetään jatkuvasti taiteen menetelmiin, materiaaleihin ja taiteellisten prosessien ymmärtämiseen liittyvää osaamista. Vaalijalaan juurtunut Taidepesula toimii myös osana suomalaista ja kansainvälistä taidemaailmaa sekä erityistaidetoiminnan verkostoa. Näkyvyyttä lisää myös Pieksämäen Keskuskadulla toimiva Linnan Galleria -taidegalleria, jossa esittelee erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden tuotantoa vaihtuvissa näyttelyissä.

Nostot ovat Irina Leinon muistiinmerkintöjä Taidepesulasta.

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa

Lisätietoja

Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 1,5 miljoonaa tieteelle ja taiteelle

Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 11.5. apurahoina ja opintostipendeinä yhteensä  1,5 miljoonaa euroa. Tämän vuoden haussa apurahahakemuksia lähetettiin Varsinais-Suomen rahastoon ennätykselliset 1 150 hakemusta, joiden yhteissumma oli yli 20 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 117 kappaletta. Suurin osa apurahoista, 88 kappaletta, myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Muut apurahat osoitettiin erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin.

Musiikin lehtorit Susanna Mäkinen ja Tomi Oravala toimivat Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n vetäjinä Turun normaalikoulussa.

Musiikin lehtorit Susanna Mäkinen ja Tomi Oravala ovat Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n vetäjiä Turun normaalikoulussa.

Koronapandemian takia erityisesti taiteen apurahamyönnöissä korostuivat puolen vuoden ja vuoden työskentelyapurahat, joihin Kulttuurirahasto myönsi kevään aikana lisätukea. Apurahoista reilu kolmasosa myönnettiin rahaston 36 nimikkorahastosta, jotka perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin. Apurahasummasta 60 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille sekä matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.

Kärkihankeapuraha, yhteensä 40 000 euroa, myönnettiin puoliksi Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n ja Turun Nuori Teatteri ry:n kesken.

– Haluamme Kärkihankkeena tukea lasten ja nuorten kulttuuriharrastusta etenkin nyt koronavuonna. Lasten ja nuorten kulttuuriharrastus on siis ajatuksena Kärkihanke. Päätimme jakaa rahoituksen kahden erinomaisen hakijan kesken, linjasi Varsinais-Suomen rahaston hoitokunta päätöksessään. Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n hankkeen tarkoitus on lasten orkesteritoiminnan aloittaminen ja kehittäminen monikulttuurisessa Varissuon kaupunginosassa. Turun Nuori Teatteri ry:n kärkihankkeena on teatterin 50-vuotisjuhlavuoden Nuoruus on juhla -musikaalin toteuttaminen.

Vastalääke ry sai Varsinais-Suomen rahaston palkinnon vuonna 2021. Kuva: Robert Seger

Vastalääke ry:n hallituksen puheenjohtaja Mia Muhonen ja vastalääke.fi toimituskunnan jäsen Miikka Kiviranta. Kuva: Robert Seger

Palkinto luotettavan terveystiedon puolustajalle

Varsinais-Suomen rahasto päätti tänä vuonna lisäksi jakaa 10 000 euron palkinnon Vastalääke ry:lle heidän työstään luotettavan terveystiedon puolustamisessa. Yhdistystä pidetään tärkeänä ja ajankohtaisena toimijana, jonka toiminnassa toteutuu myös Varsinais-Suomen rahaston apurahahaun painotus vahvistaa tieteen tai taiteen keinoin luottamusta tietoon ja edistää hyvää vuorovaikutusta yhteiskunnassa.

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.