Saimaa CarbonAct! rohkaisee ilmastotekoihin taiteen ja tieteen keinoin

Vaikka hanke on suunnattu erityisesti nuorille, siihen voi osallistua myös laaja yleisö.

Sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus, mutta viimeaikaisten tutkimusten mukaan nuoret itse eivät näe sitä aina kovin positiivisena. Ilmastonmuutos, luontokato sekä muu näköalaton uutistulva masentavat ja ahdistavat. Tulevaisuuteen voi kuitenkin vaikuttaa omilla tietoon perustuvilla valinnoillaan. Juuri tähän ratkaisukeskeiseen ajattelu- ja toimintatapaan Rahasto kannustaa hankkeessaan maakunnan nuoria tarttumaan, kertoo Etelä-Karjalan rahaston asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä.

Tutkijat korostavat, että kestävä elämä planeetallamme edellyttää valtavaa systeemistä muutosta tavoissamme käyttää luontoa ja luonnonvaroja.

Matkalla muutokseen tarvitaan luovuutta ja uudenlaista luonnonlukutaitoa. Saimaa CarbonAct! haastaa pohtimaan miten hiili taiteessa ja tieteessä voisi edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Tutkimme luonnon monimuotoisuutta sormet konkreettisesti hiilessä, kaikin aistein havainnoiden, kertoo tutkimusprofessori Kari-Matti Vuori.

Hankkeessa järjestettävissä työpajoissa etsitään hiilivarastoja Saimaan rannoilta ja työstetään niistä teoksia, joissa yhdistyvät taiteen ja tieteen menetelmät. Tutkijat ja maakunnan taiteilijat työskentelevät yhdessä Kimpisen lukion opiskelijoiden kanssa tutkien ja työstäen luonnosta vapaasti kerättävissä olevasta hiilipitoisesta materiaalista hiilitiede- ja taideteoksia näytteille asetettavaksi. Suunnitteilla on kaksi työpajaa ja niihin liittyvää näyttelyä.

Ensimmäinen, Puu puhdistaa -tiedetyöpajanäyttely, on lukiolaisten, tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyönä tuottama tiedekasvatuksen demonstraatio, jossa kerrotaan, miten tutkimus uppopuiden ekologiasta ratkaisee vesiensuojelun ongelmia ja rohkaisee ilmasto- ja luontotekoihin.

Toinen on CarbonAct-taidetyöpajanäyttely ja siinä on taiteilijoiden, lukiolaisten ja tutkijoiden yhteisen ideoinnin tuloksena syntyneitä taideteoksia, jotka voivat olla erilaisia luonnon hiilimateriaaleista koottuja teoksia, installaatioita tai tilataideteoksia. Soveltuvin osin puusta työstettyjä taideteoksia pyydetään suunniteltavaksi niin, että ne voitaisiin upottaa myöhemmin ympäristötaiteeksi veden alle.

Työpajojen lisäksi Saimaa CarbonAct!-työpajalaiset toteuttavat syksyllä 2022 ilmastotempauksen Lappeenrannan Rantaraitilla. Tempauksessa Rantaraitin hiiliaarteiden elonkirjoa, ilman ja vesien puhtautta sekä ihmisen terveyttä vaalivat biologiset ihmeet tuodaan kaikkien nähtäväksi ja oivallettavaksi. Tempauksen toteutusaika ilmoitetaan myöhemmin – Stay tuned!

Lisätietoja

Päivikki Eskelinen-Rönkä, paivikki.eskelinen-ronka@skr.fi, 050 385 7603

Kari-Matti Vuori, kari-matti.vuori@saimaarium.fi, 044 971 9962

Kunnissa toivotaan, että taidetestauksesta tulisi pysyvä osa suomalaista peruskoulua

Taidetestaajissa kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset pääsevät vierailulle esimerkiksi teatteriin, oopperaan, taidemuseoon tai sinfoniaorkesterin konserttiin. Suomen Kulttuurirahaston lisäksi ohjelmaa rahoittavat Svenska kulturfonden sekä opetus- ja kulttuuriministeriö eduskunnan päätöksellä.

– Myös kouluissa toivotaan, että Taidetestaajat saisi pysyvän rahoituksen. Toiminnan koetaan lisäävän lasten kulttuuristen oikeuksien tasa-arvoista toteutumista. Tuoreessa koulukyselyssämme vain 22 % vastaajista toteaa, että koulu olisi pystynyt tekemään vastaavia taidematkoja ilman Taidetestaajia, kertoo Taidetestaajat-toiminnan päällikkö Joonas Keskinen Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta.

Kyselytuloksia tukee koulujen ilmoittautumisprosentti lukuvuodelle 2022–2023, joka oli jälleen kerran täysi sata. Mukana on siis jokainen Suomen yläkoulu.

– Kyllä Taidetestaajat-vierailut ovat erittäin tervetulleita ja tarpeellisia oppilaiden tasavertaisuuden sekä opetussuunnitelman toteutumisen kannalta. Että tulisi esimerkiksi sitä draamaakin nähtyä. Ei tällaisella pienellä maalaispaikkakunnalla ole taidelaitoksia, joten vierailujen järjestäminen omin voimin olisi todella kallista, toteaa opettaja Riikka Vuorinen Askolan koulusta.

Oppilaiden vanhemmilta ei enää saa kerätä rahaa luokkaretkiin, joten koulun ulkopuolelle suuntautuvia retkiä ei nykykoulussa ole juurikaan mahdollista järjestää. Taidetestaajat-toiminnan rahoitus kattaa sekä kouluryhmien pääsyliput että matkakustannukset, joten vierailumatkat tuovat kaivattua vaihtelua koulujen arkeen sekä harvinaisia mahdollisuuksia luokan ryhmäytymiseen.

– Bussillinen yhteislaulavia ja nauravia nuoria ilahduttaa myös meitä koulun aikuisia, kommentoi eräs koulukyselyyn vastannut opettaja. Kyselyn perusteella vierailujen koetaan myös lisäävän yleissivistystä sekä madaltavan kynnystä taiteen äärelle.

– Kun on kerran käynyt teatterissa tai konsertissa, ja tietää, miten siellä toimitaan, on sinne helpompi mennä uudestaankin vaikkapa perheen tai ystävien kanssa. Tätä ei tapahdu välttämättä heti, mutta vierailu jättää muistijäljen, joka saattaa kantaa hedelmää vuosienkin päästä, toteaa Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Kaiken kaikkiaan 94 % kuntiin lähetetyn kyselyn ja 88 % kouluihin lähetetyn kyselyn vastaajista piti Taidetestaajat-toimintaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä.  Lukuvuonna 2022–2023 kahdeksasluokkalaisille tarjoavat elämyksiä yhteensä 65 taidealan organisaatiota eri puolilla Suomea. Vierailukohteet valitaan vuosittain järjestettävän avoimen haun kautta.

Kaudella 2022–23 kaikille kahdeksasluokkalaisille tarjotaan kaksi taidevierailua. Tänä vuonna koulut saivat ensimmäistä kertaa valita itse, haluavatko ne osallistua kahdelle lähivierailulle omassa tai naapurimaakunnassa vai yhdelle lähi- ja yhdelle valtakunnalliselle vierailulle; muualta Suomesta Helsinkiin tai Uudeltamaalta muualle Suomeen. Kouluista 62 % valitsi valtakunnallisen vierailun, jossa matkataan muualta Suomesta Helsinkiin, ja uusmaalaisista 8.-luokkalaisista 37 % päätti lähteä taidevierailumatkalle Tampereelle, Turkuun tai Lahteen.

–  Peruskoulun yksi ydintehtävistä on tarjota oppilaille mahdollisimman laaja yleissivistyksen perusta. Tämä oikeus kuuluu kaikille suomalaisille lapsille – myös kieli- ja muiden vähemmistöjen edustajille. Toivomme tietysti, että myös tulevilla sukupolvilla on tasa-arvoinen mahdollisuus kokea laadukasta taidetta, eikä Taidetestaajat-toiminta jää vain hienoksi määräaikaiseksi hankkeeksi, sanoo Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung.

Yksi toiminnan keskeisistä tavoitteista on kehittää Suomen taidekentän osaamista ja kartuttaa tietoa nuorista taiteen yleisönä. Taidevierailujen jälkeen nuoret harjoittelevat oman mielipiteen ilmaisua arvioimalla teoksen tätä varten luodulla sovelluksella. Arviot julkaistaan lähes reaaliaikaisesti Taidetestaajien verkkosivuilla.

– Suomen taidekenttä on oppinut nuorilta kerätyn palautteen avulla paljon yläkouluryhmien kohtaamisesta, ja osaa vuosi vuodelta kehittää yhä paremmin nuoria puhuttelevaa sisältöä, iloitsee päällikkö Joonas Keskinen.

Lähteet:

Taidetestaajat-koulukysely 2022 (n=192)
Taidetestaajat-kuntakysely 2022 (n=209)    

Lisätiedot:

Päällikkö Joonas Keskinen / Taidetestaajat-toiminta
joonas.keskinen@taidetestaajat.fi

puh. 044 978 4893

Yliasiamies Antti Arjava / Suomen Kulttuurirahasto
antti.arjava@skr.fi

Toimitusjohtaja Sören Lillkung / Svenska kulturfonden
soren.lillkung@kulturfonden.fi

www.taidetestaajat.fi

Kulttuurirahaston soitinlainat vuodelle 2022

Viulisti Tami Pohjola soittaa Rahaston Giovanni Battista Guadagnini -viululla.

Viulisti Tami Pohjola soittaa Rahaston Giovanni Battista Guadagnini -viululla. Kuva: Ville Paul Paasimaa

Soittajan ja soittimen toisiinsa tutustuminen vie aikaa, joten suurin osa soittimista lainataan samalle muusikolle noin viideksi vuodeksi. Kokoelman arvosoittimet voidaan hakemuksetta luovuttaa saman henkilön käyttöön myös toiselle tai kolmannelle kaudelle. Näin tehtiin myös Tami Pohjolan kohdalla, jolle myönnettiin jatkokausi Giovanni Battista Guadagnini -viululle vuodelta 1754.

Olen äärimmäisen kiitollinen Suomen Kulttuurirahastolle soitinlainani pidentämisestä. Itselleni jo rakkaaksi muodostunut viulu on viiden vuoden aikana avartanut käsitystäni sekä musiikista että soittimen hallinnasta. Samalla kun olen saanut ilmaista ääntäni soittimen avulla yleisölle, on se myös toiminut itselleni ainutlaatuisena peilinä oman muusikkouteni etsimisessä, Pohjola kertoo.

– Instrumentin rajattomat mahdollisuudet tunnelmien ja sävyjen luomisessa on inspiroinut minua laajentamaan musiikillista väripalettiani, ja olen erittäin otettu, että saan edelleen jatkaa tutustumista kyseiseen arvosoittimeen.

Kulttuurirahaston hallitus on päättänyt maaliskuussa 2022 haettavina olleiden soittimien lainansaajat:

Viiden vuoden lainakaudelle

Viulu:

Pierre & Hippolyte Silvestre II, Lyon 1840
Lotus Tinat

Alttoviulut:

Tuntematon, ”Felice Guadagnini 1865”
Ada Koivukangas

Andrea Robin-Frandsen, Angers 1996
Matleena Vehmaa

Gerriet Groth, Wiesbaden 1980
Ingrid Odé

Sellot:

Luigi Bajoni, Milano n. 1850
Siiri Nieminen

Patrick Robin, Angers 1996
Iida-Vilhelmiina Sinivalo

Kolmen vuoden lainakaudelle

Viulu (barokki):

Gianbattista Rogeri, Brescia 1691
Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch

Alttoviulu (barokki):

Tuntematon, ”Ranskalainen”, n. 1750
Max Nyman

Keski-Pohjanmaan rahasto jakoi apurahoina 460 000 euroa

Rahaston kulttuuripalkinto, suuruudeltaan 10 000 eur, myönnettiin Irene Välimäelle ryijyjen lumosta, kädentaitojen ilosta. Lisätietoja palkinnonsaajasta täältä.

Kaustisen Kansamusiikki-instituutti sai Keski-Pohjanmaan rahaston kärkihankeapurahan vuonna 2022. Kuva Lauri Oino

Kaustisen Kansamusiikki-instituutti sai Keski-Pohjanmaan rahaston kärkihankeapurahan vuonna 2022. Kuva Lauri Oino

Kärkihankeapuraha, suuruudeltaan 40 000 euroa, myönnettiin Kaustisen Kansanmusiikki-Instituutille elävän perinnön maakunnan ja tutkimusverkoston kehittämiseen.

Unesco-listautuminen nähdään merkittävänä koko maakunnan kannalta ja sitä työtä hoitokunta katsoi tärkeäksi tukea juuri nyt, hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen kertoo.

Apurahoja jaettiin laajasti eri taiteen- ja tieteenaloille. Taidetta kaikille apuraha myönnettiin Jarmo Luomalan ja Päivikki Puutio-Ojalan yhteisölliselle valokuvataideprojektille. Tiina Herlevi ja työryhmä sai apurahan Semmosta touhua Pekka Herlevin tarina -teoksen kirjoittamiseen. Toholammin Kamarimusiikkiyhdistys ry:n apurahalla puolestaan järjestetään Harmonikka 200-vuotta tapahtuma. Alueen kielirajayhteistyötä tuetaan Kansalliskielet ry:n apurahalla kielilähettilästoimintaan.

Useita koko- ja puolivuotisia työskentelyapurahoja

Säveltäjä, muusikko Ville Ojanen. Kuva: Atte Jäsberg

Säveltäjä, muusikko Ville Ojanen. Kuva: Atte Jäsberg

Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin tänä vuonna neljä. Visuaalisissa taiteissa apurahan sai taiteen maisteri Sannamari Prittinen, musiikissa puolestaan säveltäjä-muusikko Ville Ojanen. Sirkustaiteen kokovuotisella apurahalla tuetaan Sara Airolan taiteellista työskentelyä ja tieteessä kokovuotisen apurahan sai Henna Lempiäinen biomassan katalyyttisiä käsittelymenetelmiä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Kaksi 9 kuukauden työskentelyapurahaa myönnettiin Riina Kleimolan ja Paula Santapakan väitöskirjatöihin. Kuuden kuukauden työskentelyapurahoja myönnettiin kaikkiaan yhdeksän eri taiteenaloille. Lisäksi rahasto myönsi useita lyhyempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Apurahahakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 220 (vuonna 2021 yhteensä 252). Hoitokunnan tavoitteena oli jakaa tuntuvia, toteutuksen ja työskentelyn turvaavia apurahoja ja pitää samanaikaisesti huolta monipuolisesti kulttuurin edistämisestä. Apurahojen keskisuuruus oli vajaat 9000 euroa.

Vuosijuhlaa vietettiin jälleen kahden vuoden tauon jälkeen

Vuosijuhlassa Kalajoella esiintyivät mm. Chorus Vallis -kuoro ja Kaustisen Pelimannit. Hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylisen avauspuheenvuoron ja Kalajoen kaupungin Ritva Mäntymäen tervehdyksen jälkeen kuultiin kulttuurintutkimuksen professori Helmi Järviluoma-Mäkelän juhlapuhe.

Keski-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinnon ja apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen ja asiamies Mika Virkkala sihteeri Piia Hietasen avustamana. Keski-Pohjanmaan rahaston myöntämät apurahat löydät täältä.

14 nuorta valittu UWC-kouluihin ympäri maailmaa

UWC-kouluja on tällä hetkellä 18 neljällä eri mantereella. Opiskelijat suorittavat kouluissa International Baccalaureate (IB) -tutkinnon ja kouluissa painotetaan vahvasti myös kokemuksellista oppimista, palvelutyötä, kulttuuria ja urheilua. 13 maailmalle matkaavan lukiolaisen lisäksi yksi nuori pääsee kahden viikon mittaiselle lyhytkurssille ensi kesänä.

Viime vuonna koronapandemia rajoitti koulujen mahdollisuuksia ottaa opiskelijoita vastaan ja haussa oli vain Euroopan kohteita. Tänä vuonna mukana olivat jälleen myös Euroopan ulkopuoliset kohteet.

– Hakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 145, mikä on selkeästi enemmän kuin viime vuonna. Korona näytti kuitenkin vaikuttavan hakijoihin edelleen siten, että suurimmalla osalla Euroopan koulut olivat kärkisijoilla kouluvalinnoissa, kertoo UWC-toimikunnan sihteeri Tiia Tihinen.

Tästä huolimatta ensi lukuvuonna suomalaisia lukiolaisia lähtee maailmalle aina Yhdysvaltoja, Intiaa ja eteläistä Afrikkaa myöten.

Bina Chatterji lähtee avoimin mielin historialliseen Mostariin

Bina Chatterji sai UWC-stipendin vuonna 2022.

Bina Chatterji

– En halua odottaa liikoja tulevilta vuosilta uudessa maassa ja uudessa koulussa, sillä haluan suhtautua kaikkeen avoimin mielin. Tiedän, että pieniltä ongelmilta on vaikea välttyä, mutta uskon UWC-kokemuksen kasvattavan minua paljon ihmisenä, pohtii Bina Chatterji, tamperelainen lukiolainen, joka viettää lopun lukiotaipaleestaan UWC Mostarissa Bosnia-Hertsegovinassa.

Chatterji on kiinnostunut historiasta ja englannin kielen kirjallisuudesta ja näkee itsensä tulevaisuudessa kirjoittavan yhteiskunnallisesti kantaa ottavia kirjoja. Kokemukset näyttelijänä eri kuvauksissa ja teatterissa vetävät kohti elokuvaohjaajan uraa. Lukiolainen kokee tärkeäksi sen, että tulevaisuuden työ olisi merkityksellistä, edistäisi tasa-arvoa ja tukisi ja inspiroisi muita ihmisiä. Tällä hetkellä ajatukset ovat kuitenkin tiiviisti tulevissa lukiovuosissa.

– Kävin peruskoulun kansainvälisessä koulussa ja aloin ikävöidä sitä, kun aloitin lukion kokonaan suomalaisessa koulussa. Lisäksi olen aina halunnut kokea niin sanotun ”sisäoppilaitoksen” elämää ja sen, millaista on asua muiden opiskelijoiden kanssa. Koulun opiskelijoista voi tulla kuin toinen perhe, ja perus oppitunnitkin ovat varmasti kiinnostavia, kun luokassa on opiskelijoita niin monesta maasta. Bosnia ja Hertsegovinalla on paljon historiaa takana, josta odotan oppivani lisää.

Erika Nikolan lukiopolku vie maailman toiselle puolen

Erika Nikola sai UWC-stipendin vuonna 2022

Erika Nikola

– Aika harvoin saa mahdollisuuden päästä kokemaan elämänmenoa kirjaimellisesti toisella puolella maailmaa, toteaa oululainen Erika Nikola, joka jatkaa tammikuussa 2023 lukio-opintojaan eteläisessä Afrikassa.

Waterford Kamhlaba UWC sijaitsee Eswatinissa, Mosambikin ja Etelä-Afrikan välissä. Koulu perustettiin aikoinaan vastalauseena Etelä-Afikassa vallinneelle rotuerottelulle. Opiskelijoiden oppimista ja palvelutyötä tuetaan yhteistyöllä paikallisten toimijoiden, kuten pakolaisleirin ja naapurustossa sijaitsevien hoitoyksiköiden kanssa.

– Kansainvälisyys ja erilaiset kulttuurit ovat aina kiinnostaneet minua ja UWC tarjoaa mahdollisuuden haastaa itseään ihan kaikilla elämän osa-alueilla. Eswatinissa kiinnosti sen kulttuuriympäristö, sen oppilaille suomat laajat vaikutusmahdollisuudet ja yhteydet paikallisiin vaikuttajiin. Maan kaunis luonto oli suuri plussa, kertoo ympäristöbiologiasta, metsätaloudesta ja lääketieteestä kiinnostunut Nikola.

– Odotan todella paljon keskusteluja uusien ihmisten kanssa. Tavoitteeni on haastaa omaa maailmankuvaani ja tulla itsekin paremmaksi keskustelijaksi. Toivon saavani uusia ystäviä ja kokemuksia, joita lukiovuodet Suomessa eivät ehkä olisi suoneet.

Valitut stipendiaatit 2022

UWC Adriatic, Italia
Kettunen Tim, Helsinki

UWC Atlantic College, Wales
Koskinen Hilma, Espoo

Kujala Eero, Lappeenranta (Suomen Kulttuurirahasto / Davis-UWC Dare to Dream -stipendiaattina)

UWC Red Cross Nordic, Norja
Karlsson Inka, Helsinki (Föreningen Konstsamfundet rf, Lisi Wahl stiftelse för studieunderstöd sr, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne sr ja Svenska folkskolans vänner rf -säätiöiden stipendiaattina)

Kontinen Henni, Juva
Huttunen Enni, Rauma (Svenska Kulturfondenin stipendiaattina)

UWC Robert Bosch College, Saksa
Saarinen Ellen, Helsinki

UWC Mahindra College, Intia
Knuth Olga, Helsinki

UWC in Mostar, Bosnia-Hertsegovina
Chatterji Bina, Tampere

UWC-USA, Yhdysvallat
Legeza Katja, Helsinki

Wirta Thomas, Espoo (Segerstråle-stipendiaattina)

Waterford Kamhlaba UWC, Eswatini
Nikola Erika, Oulu

UWC Costa Rica
Ramos Serrano Malva Elvira, Ekenäs

ActionXChange Spain, Espanja
Kesti Oona, Espoo (Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska Kulturfondenin UWC lyhytkurssi-stipendiaattina)

Medialukutaidot ilmaisten luentojen ja klubi-iltojen teemana toukokuussa Etelä-Savossa

Heikot mediataidot voivat yhteiskunnassa heijastua populismina, vihapuheena, argumentointitaitojen puutteena, disinformaation ja misinformaation leviämisenä sekä maalittamisena. Yksilön tasolla mediataitojen heikkous voi johtaa syrjäytymiseen jatko-opinnoista ja työelämästä, kertoo Etelä-Savon rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Laura Hokkanen.

Medialukutaitojen merkitys on noussut viimeisten viikkojen aikana entistäkin tärkeämmäksi Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Fyysisen sodankäynnin lisäksi käynnissä on myös informaatiosota.

Lisääntynyt informaation määrä sekä muuttunut tiedon luonne vaikeuttavat tiedon paikkansapitävyyden arviointia. Meillä kaikilla on tarve vahvistaa tiedonhankinta- ja arviointitaitojamme, painottaa kesäyliopiston rehtori Anne Havukainen.

Tapahtumakokonaisuus sisältää Vaihtoehtoiset totuudet -luentosarjan ja kolme erilaista Kielletty! klubia, joissa käsitellään kulttuurin keinoin eri aikoina eri syistä sensuroituja lauluja, näytelmiä ja kirjallisuutta. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia.

Vaihtoehtoiset totuudet -luentosarjassa käsitellään digitaalista valtaa ja sen vaikutusta demokratialle, Venäjän informaatiosodankäyntiä turvallisuusuhkana, salaliittoteorioita ja sosiaalisessa mediassa leviävien tarinoiden vaikutuksia. Puhumassa toimittaja Jessikka Aro, professori Katja Valaskivi Helsingin yliopistosta, dosentti Maria Mäkelä Tampereen yliopistosta ja johtava asiantuntija Jukka Vahti SITRAsta.

Toimittaja Jessikka Aro (kuva Nelli Kivinen), professori Katja Valaskivi (kuva Jonne Renvall), dosentti Maria Mäkelä (kuva Jonne Renvall) ja johtava asiantuntija Jukka Vahti (kuva Miikka Pirinen).

Toimittaja Jessikka Aro (kuva Nelli Kivinen), professori Katja Valaskivi (kuva Jonne Renvall), dosentti Maria Mäkelä (kuva Jonne Renvall) ja johtava asiantuntija Jukka Vahti (kuva Miikka Pirinen).

Luentosarja järjestetään Mikkelin musiikkiopiston salissa toukokuun 15. päivä kello 10–14. Luennot striimataan myös Mikkelin torille, Pieksämäelle Kulttuurikeskus Poleeniin ja Savonlinnan Kulttuurikellariin. Mikkelin Kulttuurin unelmavuosi -hanke ja Kahvila Toripulu mahdollistavat luentojen seuraamisen Mikkelin torilla torikirppiksen yhteydessä. Musiikkiopiston salipaikoille ilmoittautuminen Mikkelin kesäyliopistoon 11.5. mennessä.

Kielletty! klubit tarjoavat puolestaan mahdollisuuden tutustua sensuroituihin lauluihin, kirjallisuuteen ja näytelmiin. Ensimmäinen klubi-ilta on 3. toukokuuta klo 18 Mikkelin teatterin Teatteriklubilla. Klubi-illat jatkuvat 18. toukokuuta saakka.

Kielletty! kirjallisuusklubien vieraana on kirjailija Juha Hurme. Kirjallisuusklubeja emännöi Susanna Kolehmainen, joka myös lukee tekstinäytteitä. Kielletty! musiikkiklubeissa muusikko ja lehtori Jaakko Pitkänen kertoo sanoin, esimerkein ja esityksin ”kielletyistä” lauluista.

Kielletty! teatteriklubissa pieksämäkeläinen nuorisoteatteri Puntti tarttuu esityskieltoihin joutuneisiin näytelmiin. Nuorten punttilaisten ihmettelyn aiheena on Minna Canthin Kovan onnen lapsia -näytelmän teema ja syyt, miksi näytelmä aikoinaan kiellettiin.

Vaihtoehtoiset totuudet -luentosarja

Su 15.5. klo 10-14 Mikkelin Musiikkiopiston sali, Maaherrankatu 10. Luennot striimataan Mikkelin torille, Kulttuurikeskus Poleeniin ja Savonlinnan Kulttuurikellariin.

Päivän ohjelma:

  • Klo 10 Luentokokonaisuuden avaus, rehtori Anne Havukainen, Mikkelin kesäyliopisto
  • Klo 10.10–11 Digitaalinen valta ja demokratian tulevaisuus, johtava asiantuntija, FM Jukka Vahti, SITRA
  • Klo 11.05–11.55 Salaliittoteoriat, media ja yhteisymmärryksen epävakaus, Professori Katja Valaskivi, Helsingin yliopisto
  • Klo 12.10–13 Venäjän informaatiosodankäynti turvallisuusuhkana, toimittaja, kirjailija Jessikka Aro
  • Klo 13.05–13.55 Mun tarina, sun narratiivi: taistelu kertomuksista somessa, dosentti Maria Mäkelä, Tampereen yliopisto

Kielletty! Kirjallisuusklubit

  • Ti 3.5. klo 18 Mikkelin teatterin Teatteriklubi, Savilahdenkatu 11
  • Ke 4.5. klo 18 Savonlinnan Kulttuurikellari, Olavinkatu 34

Kielletty! Musiikkiklubit

  • Pe 6.5. klo 18 Pieksämäen Poleeni, Savontie 13
  • To 12.5. klo 18 Savonlinnan Kulttuurikellari, Olavinkatu 34
  • Ti 24.5. klo 18 Mikkelin teatterin Teatteriklubi, Savilahdenkatu 11

Kielletty! Teatteriklubit

  • Su 15.5. klo 18 Poleenin Moreeni -kellariteatteri, Savontie 13 Pieksämäki
  • Ti 17.5. klo 18 Mikkelin teatterin Teatteriklubi, Savilahdenkatu 11, Mikkeli
  • Ke 18.5. klo 18 Savonlinna Kulttuurikellari, Olavinkatu 34, Savonlinna

Kaikki tiedot tapahtumakokonaisuudesta löydät täältä:

Ensitanssija Abigail Sheppardille Edvard Fazer -palkinto

Abigail Sheppard, kuva: Roosa Oksaharju

Kuva: Roosa Oksaharju

Palkinnon luovuttivat Suomen Kulttuurirahaston hallituksen varapuheenjohtaja Anne Birgitta Pessi ja palkintolautakunnan jäsen, Suomen kansallisbaletin taiteellinen johtaja Madeleine Onne. Palkintolautakuntaan kuuluvat Onnen lisäksi Suomen kansallisoopperan ja -baletin hallituksen puheenjohtaja Leena Niemistö ja pääjohtaja Gita Kadambi.

Abigail Sheppard on Kansallisbaletin keskeisimpiä tanssijoita. Palkintolautakunnan perustelujen mukaan hän loistaa klassisen baletin roolien lisäksi myös nykytanssitehtävissä. Hänellä on erityinen kyky tavoittaa katsojan huomio roolissa kuin roolissa ja vetää mukaan esityksen lumoon. Sheppard on pidetty kollega, todellinen tiimipelaaja ja hän toimii erinomaisena balettitaiteen sanansaattajana.

Abigail Sheppard kiinnitettiin Suomen kansallisbalettiin vuonna 2015, hänet nimitettiin solistitanssijaksi vuonna 2018 ja ensitanssijaksi vuonna 2019.

Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinto on jaettu Kansallisoopperassa vuodesta 1984 lähtien, tänä vuonna 19. kertaa. Palkinnon ovat aiemmin saaneet tanssijat Aku Ahjolinna, Ulrika Hallberg, Maija Hänninen, Tommi Kitti, Jarkko Niininen, Juha Kirjonen, Barbora Kohoutková, Minna Tervamäki, Jaakko Eerola, Carolina Agüero, Timo Kokkonen, Nicholas Ziegler, Salla Eerola, Tiina Myllymäki, Samuli Poutanen, Michal Krčmář, Eun-Ji Ha, Linda Haakana sekä koko Suomen kansallisbaletti, joka palkittiin ryhmänä vuonna 1994.

 

 

Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinto on kiertopalkinto, joka myönnetään joka toinen vuosi parhaasta Suomen kansallisbaletin piirissä tapahtuneesta tanssitaidetta edistävästä suorituksesta. Edvard Fazer -palkinto perustettiin Suomen kansallisoopperan baletin 60-vuotisjuhlavuonna 1982 ja se myönnettiin ensimmäisen kerran 1984. Palkinto on kauppaneuvos ja rouva Roger Lindbergin lahjoittama hopeamalja, jonka Suomen kansallisoopperan henkilökunta lahjoitti silloiselle johtajalleen Edvard Fazerille hänen 70-vuotispäivänään vuonna 1931. Vuonna 1996 Fazerin musiikkisäätiö siirsi varansa Suomen Kulttuurirahastolle, jolloin perustettiin Fazerin musiikkirahasto. Tässä yhteydessä myös palkinnon nimeksi tuli Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinto. Fazerin musiikkirahasto on nykyisin Roger Lindbergin musiikkirahasto, ja sen tarkoituksena on tukea suomalaista säveltaidetta ja jatkaa myös Edvard Fazerin nimeä kantavan palkinnon myöntämisperinnettä.

Päivitykset koronaviruksen vaikutuksista toimintaamme

Koronaviruksen aiheuttamia muutoksia apurahaohjeisiin

Koronaviruspandemia on vaikuttanut monin tavoin apurahansaajien elämään, siksi Kulttuurirahasto on joustanut tavallistakin enemmän. Ensisijaisesti saajia on pyydetty tarkistamaan apurahansaajan ohjeista apurahan käyttöön liittyvä kolmen ja viiden vuoden sääntö sekä apurahan raportointiin liittyvä ohje selvityksen laatimisen aikataulusta. Jos nämä ohjeet eivät ole soveltuneet tai antaneet riittävää joustoa tilanteeseen, on neuvottu noudattamaan seuraavia lisäohjeita:

  • Kulttuurirahasto on hyväksynyt edellä viitattujen apurahan nosto- ja käyttösääntöjen rajoissa ilman erillisiä ilmoituksia 12 kuukauden lisäajan apurahojen käyttötarkoituksen toteuttamiseen niiden apurahansaajien osalta, joiden työsuunnitelmien toteuttamiseen koronavirus on vaikuttanut. Jos esim. vuosiksi 2020–2021 suunniteltu tapahtuma on peruuntunut, mutta se on ollut mahdollista toteuttaa vuoden päästä, asia on kunnossa.
  • Jos apuraha on kokonaan nostettu, mutta sen käyttäminen on viivästynyt koronatilanteen vuoksi, Kulttuurirahasto on hyväksynyt ilman erillisiä ilmoituksia kuuden kuukauden lisäajan apurahojen käyttöselvitysten jättämiseen. Heinäkuusta 2022 eteenpäin käyttöselvitysten jättämiseen ei enää myönnetä automaattisesti lisäaikaa. Jätä apurahan käytöstä raportti Apurahansaajan verkkopalvelussa ilmoitettuun eräpäivään mennessä.
  • Jos apurahan käyttöä ei ole voinut siirtää eteenpäin, käyttötarkoituksen muutoksesta on tullut etukäteen neuvotella Kulttuurirahaston kanssa.
  • Jos koronaviruksen takia apurahansaajan suunniteltu tapahtuma tmv. on jäänyt toteutumatta, Kulttuurirahasto ei peri jo käytettyä apurahaa takaisin. Sen sijaan käyttämätön osuus apurahasta tulee joko palauttaa tai sen käytöstä toiseen tarkoitukseen tulee etukäteen neuvotella Kulttuurirahaston kanssa.
  • Henkilökohtaisen työskentelyapurahan käyttöä ei ole tarvinnut keskeyttää tai siirtää, jos koronaviruksen takia työ- tai tutkimussuunnitelman toteuttaminen ei ole onnistunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, mutta sen toteutumista on kuitenkin ollut mahdollista soveltaen edistää. Tämä ei ole edellyttänyt yhteydenottoa Kulttuurirahastoon. Jätä apurahan käytöstä raportti Apurahansaajan verkkopalvelussa ilmoitettuun eräpäivään mennessä. 
  • Liikkuvuusapurahat on pyritty siirtämään uuteen ajankohtaan.
  • Kriitikkokurssin apurahoihin liittyvät ulkomaiset matkat toteutetaan siinä vaiheessa, kun se on mahdollista koronaviruksen takia.

Tilaa uutiskirjeemme

Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnot Heikki Hiilamolle, Jaakko Kapriolle ja Sirpa Kähköselle

Professori Heikki Hiilamo

Heikki Hiilamo (s. 1964) on väitellyt tohtoriksi sekä sosiaalipolitiikasta että kansanterveystieteestä. Hän työskentelee Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina ja THL:n tutkimusprofessorina ja on toiminut myös KELAn tutkimusprofessorina ja Kirkkohallituksessa diakonian alan johtajana.

Heikki Hiilamon tutkimus kattaa laajasti pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajankohtaisia haasteita. Hän on tutkinut mm. köyhyyttä, velkaantumista, perhepolitiikkaa, kirkon diakoniatyötä, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä sekä alkoholi- ja tupakkapolitiikkaa, ja kirjoittanut näistä aiheista yli 20 tietokirjaa. Lisäksi Hiilamo on julkaissut yli 100 tieteellistä artikkelia, joista suuri osa kansainvälisiä. Hän on toiminut vierailevana tutkijana mm. Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa sekä vierailevana professorina Oslossa.

Erittäin aktiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun kolumnistina, tietokirjailijana ja asiantuntijana kuuluu olennaisesti Heikki Hiilamon tutkijaprofiiliin. Hiilamo onkin yksi johtavista yhteiskuntapoliittisista asiantuntijoista Suomessa, mistä hän sai vuonna 2016 Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Heikki Hiilamo on toiminut myös Ydin-lehden ja Yleisradion toimittajana. Hiilamon teos ”Kuoleman listat. Suomalaisten salainen apu Chilen vainotuille” (2010) toimi pohjana vuoden parhaana eurooppalaisena draamana palkitulle tv-sarjalle ”Invisible Heroes”.


Palkinto myönnetään pahoinvoinnin tutkimisesta, hyvinvoinnin puolustamisesta.

Professori Jaakko Kaprio

Jaakko Kaprio (s. 1952) on toiminut vuodesta 2018 alkaen tutkimusprofessorina Suomen molekyylilääketieteen instituutissa ja sitä ennen mm. sen johtajana, akatemiaprofessorina sekä professorina Oulun ja Helsingin yliopistoissa.

Jaakko Kaprion ominta tutkimusalaa on geneettinen epidemiologia. Suomalaisiin kaksosiin kohdistuvan tutkimuksen hän aloitti jo väitöskirjassaan vuonna 1984 ja on sen jälkeen vastannut laajojen kaksoskohorttiaineistojen pohjalta useiden kaksosiin kohdistuvien seurantatutkimusten suunnittelusta ja toteutuksesta Helsingin yliopistossa. Kaksostutkimusten avulla Kaprio tutkimusryhmineen on pystynyt selvittämään ympäristötekijöiden ja geneettisen alttiuden osuutta riippuvuuksien kehittymiseen ja mm. tunnistanut useita tupakointiin liittyviä geenejä.

Kaprio teki kansainvälistä tutkimusta jo aikana, jolloin se ei ollut yhtä yleistä kuin nyt. Hän on eräs viitatuimmista suomalaisista tieteentekijöistä, ja hänen julkaisuluettelossaan on yli 1300 nimikettä. Jaakko Kaprio on toiminut aktiivisesti useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä seuroissa sekä muissa luottamustehtävissä.


Palkinto myönnetään perimän ja ympäristön selittämisestä, synnynnäiselle kaksosten tutkijalle.

Kirjailija Sirpa Kähkönen

Sirpa Kähkönen kirjoittaa yhteiskunnasta kertomalla ihmisistä. Hän kertoo ajankohtaisista kysymyksistä kirjoittamalla historiasta.

Kuopiossa vuonna 1964 syntynyt kirjailija Sirpa Kähkönen opiskeli kirjallisuustiedettä ja historiaa ja työskenteli kustannustoimittajana ennen kuin ryhtyi täysipäiväiseksi kirjailijaksi. Opinnot antoivat selvän suunnan: Kähkönen on tunnettu erityisesti historiallisen romaanin mestarina.

Lehtiarkistojen parissa taustatöissä viihtyvä kirjailija taitaa yksityiskohdat, joiden avulla hän saa menneen elämään. Kuvaamalla yksityistä hän saa teoksensa yleisiksi ja tuo tapahtumat lähelle. Kähkönen kysyy henkilöidensä kautta elämän suuria kysymyksiä ja panee lukijansa vastaamaan niihin.

Kirjailija on luonut tyystin oman maailmansa, menneiden vuosikymmenten Kuopion, joka on kerrottu mutta tosi. Petrogradiin/Leningradiin sijoittuvassa Graniittimiehessä inhimillisyyden ja idealismin kaipuu kohtaa raadollisen realismin.


Sirpa Kähköstä luonnehtii humaanius. Hän on aina ihmisen puolella. Palkinto myönnetään raudan ja graniitin, ajan ja ihmisen kertojalle.

Lokakuun hausta laajasti tukea ravitsemusta ja terveyttä käsitteleviin tutkimuksiin

Tieteen osuus apurahoista on 55 % ja taiteen 45 %. Kokovuotisia työskentelyapurahoja jaetaan 447, joista tieteeseen 295 ja taiteeseen 152. Eniten kokovuotisia myönnetään väitöskirjojen tekemiseen. Monivuotisia apurahoja on 128, joista kaksivuotisia 91, kolmivuotisia 34 ja nelivuotisia kolme.

Tieteessä tutkitaan mm. ravinnon gluteenin terveysvaikutuksia ja työssäkäyvien köyhyyttä

Saimme erittäin korkeatasoisia hakemuksia myös ns. lisämiljoonaan eli vuosittain vaihtuvalle teemalle, joka tänä vuonna on ravitsemusta ja terveyttä käsittelevä tutkimus. Hakemuksia tuli 70, joista seitsemän saa rahoitusta yhteensä 1,37 miljoonalla eurolla, kertoo Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Hanna Hiidenpalo.

Professori Ursula Schwab. Kuva: Petri Jauhiainen

Professori Ursula Schwab. Kuva: Petri Jauhiainen

Lisämiljoonalla rahoitetaan tänä vuonna mm seuraavat:

Professori Katri Kaukinen ja dosentti Kati Juuti-Uusitalo ravinnon gluteenin aiheuttamia terveysvaikutuksia ja haittoja käsittelevään tutkimukseen (Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan Keliakiatutkimuskeskus, 250 000 e), professori Kaisa Linderborg ja työryhmä kauran kokonaisvaltaisia terveysvaikutuksia käsittelevään tutkimukseen (Turun ja Itä-Suomen yliopistot, 200 000 e), professori Eeva Moilanen ja työryhmä ravitsemuksen terveysvaikutuksia sekä ravitsemuksen ja lääkityksen yhteyksiä käsittelevään tutkimukseen (Tampereen yliopisto ja TAYS, 200 000 e), professori Ursula Schwab ja työryhmä perimän ja elintapojen yhteyttä elintapasairauksien ehkäisyssä käsittelevään tutkimukseen (Itä-Suomen yliopisto, 250 000 e), dosentti Keijo Viiri ja työryhmä ravinnon gluteenin aiheuttamia molekyylitason vaurioita ja hoitoa keliakiassa käsittelevään tutkimukseen (Tampereen yliopisto, 200 000 e).

Lisäksi merkittävän apurahan saavat dosentti Marjo Helander ja GLYFOBEE-työryhmä glyfosaatin vaikutuksia kimalaisten suolistomikrobistoon ja oppimiseen käsittelevään tutkimukseen (Turun yliopisto, 200 000 e) sekä Mikko Jakonen ja työryhmä työssäkäyvien köyhien työmarkkinatilannetta, sosiaaliturvaa ja arkea käsittelevään tutkimukseen (Jyväskylän yliopisto, 180 000 e).

Nimikkorahastojen ansiosta pystymme tänä vuonna tukemaan erityisesti musiikin opiskelijoita. Tieteen puolella voimme rahoittaa hyvin mm. teknisiä tieteitä ja farmasiaa, sen sijaan esimerkiksi filosofiassa sekä politiikan ja kulttuurin tutkimuksessa jaettavaa on vähemmän, kertoo apurahoista vastaava asiamies Juhana Lassila.

Ph.D. / taiteilija Mark Aitken.

Ph.D. / taiteilija Mark Aitken.

Tukea romani- ja saamelaiskulttuuriin

Saamelaiskulttuuriin liittyviin hankkeisiin myönnetään viisi apurahaa ja romanikulttuuriin liittyviin neljä. Mark Aitken saa 25 000 euroa traumaa, empatiaa ja saamelaistietoa arktisen hyväksikäytön aikakaudella käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.  Maria Nätynki saa 26 000 euroa saamelaisten kosketuskulttuuria käsittelevään väitöskirjatyöhön. Hilja Grönfors ja työryhmä saavat 71 000 euroa romanikulttuurista kertovan musiikki- ja elokuvakiertueen järjestämiseen vankiloissa, lastensuojelun vastaanottopisteissä ja sairaaloissa Taidetta kaikille -apurahana. Antti Kivimäki ja työryhmä saavat 6 000 euroa romanitaustaisen Orkestra Suora Lähetys -yhtyeen taiteelliseen työskentelyyn.

Taidetta kaikille -apurahoilla toimintaa mm. vankiloihin ja vastaanottokeskuksiin

Taiteen aloilla jaetaan kahdeksan Taidetta kaikille -apurahaa, yhteissummaltaan 350 000 euroa. Tukimuodon tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja siten edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta.

Taidetta kaikille -apurahan saavat mm. seuraavat: Kirjailija Kai Maksimainen ja päihdetyöntekijä Seppo Kirjavainen, 39 000 euroa vankien kirjoitustyöpajoihin. Tait. kand. Katriina Haikala ja työryhmä, 71 000 euroa Women’s Room -yhteisötaidehankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena on voimaannuttaa asunnottomuusuhan alla olevia naisia taiteellisen työskentelyn menetelmiä hyödyntämällä. Vantaan tanssiopiston tuki ry, 35 500 euroa Tanssivok-tanssityöpajojen järjestämiseen vastaanottokeskuksissa. Legioonateatteri, 34 000 euroa kehitysvammaisten itsemääräämistä taiteen keinoin edistävään hankkeeseen ja Teatteri Telakka, 38 000 euroa KIRSI–kehitysvammaisen naisen historia -esityshankkeen valmisteluun.

Neljä Eminentia-apurahaa

Kulttuurirahaston 25 000 euron suuruiset Eminentia-apurahat on tarkoitettu tieteellisen tai taiteellisen elämäntyön ja siitä saadun kokemuksen pohdiskelevaan työstämiseen, tieteiden- tai taiteidenvälisyyden edistämiseen tai aloitteelliseen työskentelyyn kulttuurin yhteiskunnallisen merkityksen lisäämiseksi.

Taiteilija Olli Ahvenlahti saa Eminentian elämäkerta- ja sävellystyöhön, tanssitaiteilija Sinikka Gripenberg taidekirjan valmistamiseen, Kansallisarkiston eläköityvä pääjohtaja Jussi Nuorteva eri aikakausina arkistoitujen aineistojen luotettavuutta Suomen historian eri vaiheiden kuvaajina käsittelevään tutkimukseen ja kuvataiteilija-kirjailija Hannu Väisänen taiteiden välisiä mahdollisuuksia käsittelevän kirjoitus- ja luentosarjan valmistamiseen.

Keväällä jaetaan maakuntien apurahat, maaliskuussa apurahoja erityiskohteisiin

Kulttuurirahasto jakaa apurahoja vuonna 2022 yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Keskusrahaston Lokakuun haussa jaetaan nyt 27 miljoonaa euroa ja maakuntarahastojen Tammikuun haussa 13,5 miljoonaa. Loput jaetaan mm. post doc -poolin sekä Kulttuurirahaston Maalis- ja Elokuun hakujen kautta.

Maaliskuussa ovat haettavina soitinlainat, liikkuvuusapurahat sekä Argumenta-apurahat tieteellisesti kiinnostavien ja yhteiskunnallisesti laajakantoisten aiheiden käsittelemiseen. Uutena tukimuotona avataan Maailmankirjallisuuden suomennostuki kustantamoille, jota voivat hakea kirjojen kustantajat korkeatasoisen, aikuislukijoille suunnatun maailmankirjallisuuden suomentamiseen.

Näiden lisäksi Rahasto käyttää varoja kulttuurin hyväksi erilaisten hankkeiden kautta. Kokonaistuki kulttuurille on toimintavuoden aikana noin 60 milj. euroa.

Keskusrahaston Lokakuun haun apurahansaajat löytyvät täältä.