Takaisin artikkelilistaukseen
Keskusrahasto
Kansallistunne yhdistää, eriarvoisuus ja pätkätyöt huolestuttavat
6.6.2018

Suomalaiset kokevat eriarvoistumisen suurimmaksi huolenaiheeksi. Myös jatkuvat erimielisyydet politiikassa ja sen ulkopuolella sekä maahanmuuttoasiat koetaan suomalaisia erotteleviksi tekijöiksi. Lisäksi median ja tutkijoiden motiivit julkisuudessa askarruttavat ihmisiä. Nämä asiat nousivat esiin, kun suomalaiset kertoivat näkemyksensä huolista ja kansaa jakavista tekijöistä yli 6 000 vastaajan tutkimuksessa.

Myös suomalaisia yhdistäviä tekijöitä on paljon ja väestöryhmien väliset erot ovat monelta osin yllättävän pieniä. Esimerkiksi kansallistunne koetaan laajasti myönteiseksi. Tulokset ilmenevät Suomen Kulttuurirahaston ja e2:n tuoreesta julkaisusta Samat huolet, eri näkökulmat – Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä. Sen ovat tehneet e2:n tutkijat, valtiotieteiden tohtorit Ville Pitkänen ja Jussi Westinen.

Kansallistunne yhdistää erilaisia suomalaisia

Suomalaisista 83 prosenttia pitää kansallistunnetta enemmän myönteisenä kuin kielteisenä asiana. Myös voimakkaasti itsensä eurooppalaisiksi mieltävistä yli 80 prosenttia ajattelee näin. Kansallistunnetta pidetään myönteisenä asiana kaikissa väestöryhmissä, riippumatta esimerkiksi suhtautumisesta turvapaikanhakijoihin tai ylipäätään ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin.

– Kiihkeä maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelu ei ole saanut suomalaisia vieroksumaan perinteistä kansallistunnetta, Jussi Westinen sanoo.

Kansallistunteeseen nihkeästi suhtautuvia on eniten vihreissä (18 %) ja vasemmistoliitossa (29 %), mutta näidenkin puolueiden kannattajien enemmistö suhtautuu suopesti kansallistunteeseen. Kansallistunteen ohella myös maanpuolustushenki yhdistää kansalaisia. Sitä pitää myönteisenä asiana 83 prosenttia suomalaisista. Näin ajattelee myös selvä enemmistö alle 30-vuotiaista (74 %).

Etninen tausta ei määritä suomalaisuutta

Kaksi kolmesta (63%) suomalaisesta on sitä mieltä, että ”suomalaisuus ei ole kiinni ihmisen etnisestä taustasta”. Keskimääräistä enemmän näin ajattelevia on niissä, jotka samastuvat voimakkaasti eurooppalaisuuteen tai maailmankansalaisuuteen. Etnistä suomalaisuutta korostavia on eniten arvokonservatiiveissa ja perussuomalaisissa.

Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin jakaa mielipiteitä enemmän. Kansalaisista 32 prosenttia arvioi, että turvapaikanhakijat ovat liian hyvässä asemassa, ja 43 prosenttia arvioi heidän olevan liian huonossa asemassa.

Median yksipuolisuus ja tutkijoiden motiivit askarruttavat

Kansalaiset arvioivat kriittisesti perinteistä mediaa. Lähes puolet (47%) vastaajista kokee median tuottavan yksipuolista tietoa ja yli puolet (57 %) kokee sen liioittelevan mielipide-eroja. Myös tutkijoiden tarkoitusperiä epäillään. Enemmistö (57 %) ajattelee, että monet tutkijat ajavat julkisuudessa omia arvolatautuneita päämääriään. Kriittisimpiä ovat arvokonservatiivit sekä perus- tai ammattikoulun käyneet.

– Mielenkiintoista on, että lähes puolet myös korkeasti koulutetuista arvioi tutkijoilla olevan julkisissa kannanotoissaan poliittisia vaikuttimia, tutkija Ville Pitkänen toteaa.

Huoli pätkätyöntekijöistä

Peräti 84 prosenttia suomalaisista arvioi pätkätyöntekijöiden olevan heikossa asemassa. Heidän koetaan olevan jopa useammin heikommassa asemassa kuin työttömien. Enemmistön mielestä sekä työntekijöillä että yrittäjillä menee sen sijaan mukavasti.

– Mielenkiintoinen yksityiskohta liittyy puolueiden kannattajien välisiin asenne-eroihin. Perussuomalaisten kannattajat kantavat huolta työntekijöistä enemmän kuin demarit ja yrittäjistä enemmän kuin kokoomuksen kannattajat, Ville Pitkänen kertoo.

Kaupungistumisen vauhdittamiselle ei tukea

Kansalaiset ovat pikemmin säilyttäjiä kuin kiihdyttäjiä suhtautumisessaan kaupungistumiskehitykseen. Ainoastaan 16 prosenttia katsoo, että julkisen vallan tulisi vauhdittaa kaupungistumista.

– Kaupunkikeskeisimpiä ovat odotetusti suurten kaupunkien asukkaat, mutta heistäkin näin ajattelee vain 23 prosenttia, Jussi Westinen huomauttaa.

Vaikka suomalaisista noin 70 prosenttia asuu kaupungeissa, enemmistö (65 %) viihtyy kaupunkien sijaan luonnon läheisyydessä.

Tutkimusraportti ”Samat huolet, eri näkökulmat – Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä” on toinen neljästä samaan aihepiiriin liittyvästä julkaisusta. Ensimmäinen tutkimusraportti Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä ilmestyi maaliskuussa. Loput kaksi julkaisua ilmestyvät vuoden 2018 aikana.

Tutkimustulokset perustuvat 6 398 henkilön vastauksiin. Taloustutkimus keräsi aineiston käyntihaastatteluin ja internetpaneelilla 5.10.2017–11.1.2018. Analyysit ja tutkimusraportin on tehnyt e2. Suomen Kulttuurirahasto ja e2 ovat vastanneet yhdessä tutkimushankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta.

Tutkimusraportti Samat huolet, eri näkökulmat – tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä julkistetaan eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa 6.6.2018. Tilaisuuden avaa puhemies Paula Risikko. Tulosten esittelyn jälkeen tutkimuksesta keskustelevat Talouselämän päätoimittaja Emilia Kullas, Varman toimitusjohtaja Risto Murto ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Lue raportti tästä.