Liikuntat. maisteri Oona Kettunen sai Kainuun rahastolta apurahan nuorten naismaastohiihtäjien ravitsemuksen, suorituskyvyn ja terveyden yhteyksiä käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Kainuun rahasto jakoi tänä keväänä 245 000 euroa 25:lle hakijalle sekä Elias Lönnrot -mitalin käsityöhengen vaalimisesta Kirsi Heikkiselle. Ylivoimaisesti eniten apurahoja myönnettiin taiteeseen. Hakemuksia tuli Tammikuun haussa yhteensä 194.
Taiteen apurahoja jaettiin 20 ja tieteen apurahoja viisi. Kärkihankeapurahat, yhteensä 40 000 euroa, myönnettiin kahdelle hakijalle. Tanssinopettajat Minna Palokangas ja Arto Petjala saivat apurahan ”Hyppyjä, hoppia ja hiljaa hiipimistä” -tanssikasvatushankkeen toteuttamiseen. Hanke tarjoaa kainuulaisille lapsille ja nuorille ala- ja yläkouluissa laaja-alaista oppimista tanssin kautta.
Toisen kärkihankeapurahan sai Kainuun lasten- ja nuorten kulttuurikeskus ry (Kulttura) Kainuun kuntiin suuntautuvaan ”Korpien kummitaiteilijat” -hankkeeseen. Kulttura kartoittaa ja valitsee Kainuuseen viisi kummitaiteilijaa, jotka toteuttavat Kainuun kuntiin taidetoimintaa sekä kehittävät kuntien kanssa kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmia. Hankkeen kohderyhmänä ovat 12–16-vuotiaat varhaisnuoret.
Tieteessä myönnettiin kaksi kokovuotista apurahaa. Fil. maisteri Antti Pöllänen sai apurahan metsäpeuran muuttuvaa ympäristöä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Luonnont. kand. Matias Rusaselle myönnettiin apuraha puettavia ja älykkäitä aivosähkökäyrän mittaustekniikoita unihäiriöiden seulonnassa käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Taiteen puolelta kokovuotinen apuraha myönnettiin kuvataiteilija Mikko Raassinalle lastenkirjan kirjoittamiseen ja kuvittamiseen. Kaikki Kainuun rahaston apurahamyönnöt löydät täältä.
Kirsi Heikkiselle Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali
Suomen Kulttuurirahaston hallitus on Kainuun rahaston aloitteesta myöntänyt Elias Lönnrot -mitalin artenomi Kirsi Heikkiselle ”kainuulaisen käsityöhengen vaalimisesta”.
Kirsi Heikkisen rakkaus käsityöhön syttyi jo 12-vuotiaana, jolloin hän ryhtyi kehittämään taitojaan erilaisilla käsityökursseilla. Vaatetus- ja tekstiilialojen suunnittelijaksi, artenomiksi, hän valmistui vuonna 1990. Vuosina 2005–2007 Heikkinen suoritti eMBA-koulutuksen.
Espe Oy:n palveluksessa 1990–1992 Heikkinen suunnitteli mm. kolme makuuhuonetekstiilimallistoa italialaisen muotisuunnittelija Laura Biagiotin lisenssin alla. Suomessa mallistot otti tuotantoonsa Familon. Tackla Finland Oy:n palveluksessa 1994–1998 Kirsi Heikkisen työ keskittyi urheiluun ja yritysmaailmaan.
– Tehtäväni oli haastava ja antoisa. Tackla valmisti urheiluasut Suomen jääkiekkoliigan joukkueille, Superpesikseen ja lukuisille yrityksille, hän kertoo.
Kirsi Heikkinen toimi Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry:ssä toiminnanjohtajana ja Kainuun Pirtti Oy:ssä toimitusjohtajana 2001–2019. Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry oli aktiivisesti mukana erilaisissa käsityöhankkeissa ja toteutti mm. saunaan liittyvän VASTA-hankkeen, jossa suunniteltiin ja valmistettiin kainuulaiseen saunaan liittyviä tuotteita ja palveluita. Vallattomasti villasta 2011 -hankkeessa pelastettiin kainuulaisten lampoloiden villoja poltolta ja kaatopaikoilta. Yhteistyö 14 eri lampaiden kasvattajan, Pirtin kehräämön sekä lukuisten käsityötaitajien kanssa johti puhtaaseen lampaanvillan tuotantoon. Vuonna 2002 Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry solmi sopimuksen Kuhmon kamarimusiikin kanssa ja perusti vuosittain myymälän Amati-musiikkikeskukseen. Tuotevalikoimassa oli pääasiassa kainuulaisten osaajien tuotteita.
– Vuonna 2009 sain yhteydenoton Tanskan hovista. Hyrynsalmelainen käsityötaituri oli kutonut räsymattoja tyttärentyttärelle, ja hänen kauttaan mattojen kuvat esiteltiin kuningatar Margaretha II:lle, Kirsi Heikkinen kertoo. Tuon yhteydenoton tuloksena Kainuun käsityöyhdistyksessä valmistettiin Tanskan hoville 12 räsymattoa vuosina 2009–2013.
Kainuun Pirtti Oy:n kautta toteutettiin jo 1970-luvulta alkaen vientikauppaa ja tuettiin kainuulaisten käsityötaitajien työllistymistä. Vientimaita olivat mm. Japani ja Saksa, jonne vietiin ripsiraanuja, ryijyjä ja räsymattoja. Korona-aikana tutuksi tullut etätyöskentely toimi Kainuussa vuosikymmeniä, sillä tuotteiden malliohjeet- ja materiaalit toimitettiin taitaville tekijöille kotiin, jossa he valmistivat tuotteet valmiiksi asti. Tämä toi Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry:lle myönteistä julkisuutta.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.
