Teksti: Reeta Holma
Kuvat: JP Manninen

Isänmaallisia lauluja käytetään monissa vakiintuneissa tilanteissa, eikä käyttöä usein sen kummemmin pohdita, saati kyseenalaisteta. Kansallislaulu urheilukilpailuissa tai Jääkärimarssi Linnan juhlissa kuuluvat asiaan, mutta jos laulujen sanoja ja alkuperää miettii tarkemmin, saattaa yllättyä. 

Isänmaalliset laulut kiinnostavat kulttuuriantropologi Aila Mustamoa, joka kirjoittaa aiheesta tietokirjaa. Mustamo tutkii, missä isänmaallisia lauluja on laulettu ja mitä ne ovat ihmisille merkinneet eri vaiheissa ja yhteyksissä.

Hän käsittelee lauluperinnettä alkaen jääkäriliikkeestä, Suomen itsenäistymisestä ja vuoden 1918 sisällissodasta aina kylmän sodan päättymiseen ja internetaikaan asti.

Paraikaa on käynnissä aineistonkeruuvaihe. Tulossa on muistitietokeruu syksyllä 2022 ja myös haastatteluja, joiden myötä Mustamo toivoo saavansa lisätietoa etenkin vähemmistöjen suhtautumisesta lauluihin.

”Isänmaalliset laulut kuuluvat porvarillisen Suomen perinteisiin, mutta miten esimerkiksi työväen piirissä on nämä laulut koettu?” pohtii Mustamo. ”Ja kun lähestytään nykyaikaa, monelle tavallisellekin suomalaiselle alkaa laulujen kulttuurinen tausta olla aika vieras, puhumattakaan vaikka maahanmuuttajataustaisista henkilöistä.”

"Kun lähestytään nykyaikaa, monelle tavallisellekin suomalaiselle alkaa laulujen kulttuurinen tausta olla aika vieras."

Mustamo käyttää yhtenä aineistonaan YouTube-videoita ja niiden kommentteja.

”Nettiaineiston käyttö tieteessä on vieläkin aika uusi juttu, ja käytäntöjä täytyy luoda itse”, kertoo Mustamo. Hän pyrkii systemaattisuuteen aineistojen keräämisessä ja analysoinnissa, mikä tarkoittaa esimerkiksi kaikkien tietyn laulun versioiden etsimistä ja analysoimista. Toisaalta aineistoja tulee koko ajan lisää, eikä niiden alkuperästä voi ikinä olla varma.

Eettiset kysymykset nousevat isoon rooliin. Tutkijan pitää miettiä, voiko esimerkiksi suoria sitaatteja hyödyntää ”Tuhansilta ihmisiltä ei voi kysyä, voiko heidän kommenttejaan käyttää tutkimuksessa. Pyrin olemaan hienotunteinen ja toimimaan niin, ettei ketään pystyisi yksilöimään, vaikka kyse onkin julkisesta aineistosta.”

Kotimaan laulut kansainvälisellä kierroksella

”Monen laulun kohdalla yhteys alkuperään on katkennut ja sitä merkityksellistetään hyvin luovilla tavoilla”, kertoo Mustamo. Suomalaiset laulut saatetaan myös ottaa kansainväliseen käyttöön.

Ajankohtaisia esimerkkejä löytyy Venäjän hyökkäyssodan runtelemasta Ukrainasta. Ukrainalaiset ovat tehneet oman versionsa suomalaisesta toisen maailmansodan aikaisesta kuplettilaulusta Niet Molotoff. ”Samalla tavalla siinä on hirtehishuumoria kuin suomalaisessa versiossa, eli hyvin luovasti käytetään sitä kulttuuriperintöä, joka meillä on”, Mustamo sanoo. Uuttakin isänmaallista lauluperintöä Ukrainassa syntyy: esimerkiksi ihailluista Bayraktar-lennokeista on tehty suosittu viisu.

Mustamo kertoo myös YouTube-videosta, joka on tehty Suomen kaartin paluulaulusta. Sen monelle tuttu alku kuuluu ”Kauan on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa”.

"Pelkästään suomalaisena pitämämme perintö muuttuukin kansainväliseksi.”

Suomalainen ei ehkä muista laulun syntytaustaa, joka kotimaisessa historiankirjoituksessa on jäänyt uudempien sotien varjoon. Videon sadat bulgarialaiset kommentoijat sen sijaan ylistävät Turkin ja Venäjän välisessä sodassa vuonna 1877 taistelleita suomalaisia. ”Suomalaiset eivät tajua yhtään, mistä on kyse”, naurahtaa Mustamo. ”Näin pelkästään suomalaisena pitämämme perintö muuttuukin kansainväliseksi”.

Mustamo odottaa innolla, että pääsee muistitietokeruun ja haastatteluiden jälkeen perehtymään isänmaallisten laulujen herättämiin ajatuksiin myös verkon ulkopuolella. ”On kiinnostavaa nähdä, miten muistoja isänmaallisista lauluista on verkon ulkopuolella merkityksellistetty mahdollisesti yllättävilläkin tavoilla”, hän toteaa.

Filosofian tohtori Aila Mustamo sai vuonna 2022 suomalaisia isänmaallisia lauluja käsittelevään tutkimukseen ja kirjan kirjoittamiseen 32 000 euroa Ulla ja Eino Karosuon rahastosta.