Tämänvuotisissa apurahoissa painottui vahva tuki kuvataiteille. Sen eri aloille kohdistui lähes 36 % (284 000 euroa) maakuntarahaston koko jakovarasta ja 47 % taiteelle kohdistetuista varoista. Apurahoin tuettiin ammatillisten taideyhteisöjen tapahtumia, kuvataiteilijoiden henkilökohtaista työskentelyä ja hankintoja sekä näyttelyiden ja tapahtumien järjestämistä.

Etelä-Savon rahaston palkinto Petri Poikolaiselle

Etelä-Savon rahaston vuoden 2023 palkinto myönnettiin teatterit. maisteri Petri Poikolaiselle rohkeudesta, sinnikkyydestä, taiteilijapolun vapaudesta. Etelä-Savon Pieksämäeltä kotoisin oleva Petri Poikolainen (s. 1975) valmistui unelma-ammattiinsa Teatterikorkeakoulusta vuonna 2000. Lahjakkaan näyttelijän arki täyttyi perhe-elämästä sekä monipuolisista teatteri- ja televisiotöistä. Nousujohteinen ura vaihtui kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeeseen vuonna 2013 aggressiivisesti etenevän MS-taudin vuoksi. Näyttelijän työtä ei ollut enää mahdollista jatkaa, koska tautiin ei löytynyt hidastavaa lääkitystä. Henkisesti raskaan salailun sijasta Poikolainen valitsi avoimuuden ja kertoi tilanteestaan julkisesti.

Taudin etenemisestä ja invalidisoivista oireista huolimatta Poikolainen on tarttunut rohkeasti eteen tulleisiin mahdollisuuksiin. Kollegat ja ystävät ovat pysyneet rinnalla kannustaen hyödyntämään niitä kykyjä ja taitoja, joihin sairaus ei ole vielä ulottunut. Vuonna 2021 hän teki pääroolin ystävänsä Teemu Nikin käsikirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia. Roolihahmonsa tavoin Jaakon tavoin Poikolainen on sokea ja liikuntakyvytön, mutta yhtäläisyyksistä huolimatta tarina ei ole kuitenkaan Poikolaisen elämäntarina. Elokuva palkittiin jo ennen valmistumistaan norjalaisilla Haugesundin festivaaleilla. Venetsian elokuvajuhlilla 2021 elokuva saavutti Orizzonti Extra -sarjan yleisöpalkinnon ja heti seuraavana vuonna 2022 Poikolainen palkittiin Suomessa parhaan miespääosan Jussi-palkinnolla.

Poikolainen muutti keväällä 2022 takaisin synnyinkaupunkiinsa Pieksämäelle. Etenevä tauti tuo väistämättä lisää luopumisia, mutta katkeruuteen Poikolainen ei suostu. Vaikka fyysinen kunto ei elokuvien tekemistä enää mahdollista, haaveita ja unelmia mikään ei pysty kuitenkaan estämään. Elämännälkä, huumori ja positiivinen elämänasenne ovat kantava voima elämän vaikeissa hetkissä.

Maakuntarahaston omat hankkeet tanssiharrastuksen ja kädentaitojen edistämiseen

Etelä-Savon rahasto on käynnistänyt tanssiharrastukseen kannustavan Tanssien viestejä tulevaisuudelle – Dance like a bee sekä kädentaitoja edistävän Sen eteläsavolaisen minä muistan -hankkeet. Tanssihankkeessa eteläsavolaiset yläkouluikäiset nuoret eri paikkakunnilta kertovat ajatuksistaan, haaveistaan ja tulevaisuudentoiveistaan. Kunkin paikkakunnan kertomuksista kootaan yhteinen viestikäärö, jonka sisältämän viestin nuoret lähettävät tanssien eteenpäin mehiläisten liikkeen tavoin. Tanssi-improvisaatioista valmistetaan koostevideo jaettavaksi mm. sosiaalisessa mediassa. Hankkeen toteuttaa tanssipedagogi Carmen Rodergas Aloy / Tanssikoulu Carmencita.

Maailmalla käsityöt on nähty jo pitkään merkityksellisinä yksinäisyyden torjujina ja toisilleen tuntemattomien ihmisten kohtaamisten mahdollistajina. Kädentaidoilla on myös kulttuuriperintöön kiinnittyvä aineeton ja aineellinen tehtävänsä: käsityötaidot siirtyvät parhaimmillaan sukupolvelta toiselle ja kehittävät ylisukupolvisia kohtaamisia. Maakuntarahaston kädentaitoja edistävä hanke käynnistyy kirjoitustyöpajalla, jossa muistellaan itselle tärkeitä eteläsavolaisia henkilöitä. Käsityötyöpajoissa positiivista muistoista työstetään erilaisista materiaaleista ja erilaisilla tekniikoilla vapaamuotoisia teoksia, joihin liitetään teoksesta kertova äänitiedosto. Teoksista kootaan näyttely, joka kiertää maakunnan kirjastoissa tai muissa matalan kynnyksen tiloissa. Kädentaitojen hankkeen koordinoi huopataiteilija Mari Jalava / Jalavilla.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja 11, puolivuotisia 8

Kokovuotisia (12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yksitoista, kolme tieteeseen ja kahdeksan taiteeseen (2022: 7/3+4). Puolivuotisen (6 kk) työskentelyapurahan sai kahdeksan hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta (2022: 15). Pidempien apurahojen määrä onkin noussut huomattavasti. Lisäksi apurahoja myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Yhdelletoista yhteisölle myönnettiin kuluapurahaa erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen maakunnassa (2022: 16). 

Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin mus. tohtori Taru Tähdelle ja työryhmälle osallisuutta taiteen keinoin Etelä-Savon sairaaloissa -hankkeen toteuttamiseen. Tässä vuoden kestävässä Oloisa-hankkeessa mm. luodaan asiakkaiden ja henkilöstön osallisuutta ja hyvinvointia tukevia taideperustaisia toimintamalleja sekä lisätään ymmärrystä taide- ja kulttuuritoiminnan mahdollisuuksista sairaalaympäristöissä. Taru Tähden lisäksi työryhmässä ovat tait. maisteri Heidi Huovinen, mus. tohtori Sirkka Kosonen sekä fil. maisteri Mari Liimatainen.

Taidetta kaikille -apuraha, 10 000 euroa, sai työryhmä ohjaaja Laura Nurminen, näyttelijä Taina Huoman ja näyttelijä Suvi Pennanen-Oikari Taidekupliksi nimettyjen työpajojen toteuttamiseen. Taidekuplat tarjoavat osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuutta erityistä tukea tarvitseville sekä niille, joiden on vaikeaa päästä taiteen äärelle.

Tieteen puolella väitöskirja-apurahoja myönnettiin mm. kasvatust. maisteri Pekka Hytinkoskelle opettajien ja rehtorien kokemuksia opiskelijaosuuskuntien ohjauksesta eri opetusasteilla käsittelevään väitöskirjaan sekä fil. maisteri Manu Rantaselle vapaa-ajan asukasaktiiveja aluekehittäjätoimijoina käsittelevään väitöskirjaan. Tammikuun haussa julkistettuun maakuntarahaston omaan suurapurahaan energia-alan tutkimushankkeisiin ei saatu hakemuksia. Tarkoitukseen varattu summa jaettiin tavanomaisina apurahoina muihin tarkoituksiin.

Tieteen osuus apurahoista oli 24 % ja taiteen 76 % (2022: 31 % / 69 %). Tieteenaloista eniten tukea saivat maatalous- ja metsätieteet (31 %), yhteiskuntatieteet (22 %) ja käyttäytymistieteet (15 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (47 %), säveltaiteet (16 %) sekä näyttämötaiteet (12 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 54 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 18 ja apurahojen keskisuuruus noin 13 500 euroa (2022: n. 20 % / 13 000 euroa).

Kaikki Etelä-Savon rahaston apurahansaajat 2023 löydät täältä.