Etelä-Karjalan rahastolta apurahoina lähes 600 000 euroa, palkinto Taidekeskus Idälle
Etelä-Karjalan rahasto jakoi tämän vuoden apurahat ja palkinnon 24.5.2023 Imatran Valtionhotellissa pidetyssä vuosijuhlassaan. Tammikuun haussa Etelä-Karjalan rahasto vastaanotti 238 hakemusta, joista 42 sai myönteisen päätöksen. Apurahoja haettiin yli 4,3 milj. eurolla jakosumman ollessa 580 000 euroa.
Palkinto Taidekeskus Idälle
Etelä-Karjalan rahaston vuoden 2023 palkinto luovutettiin Taidekeskus Idälle taiteen ylpeälle tukijalle, kokemusten kartuttajalle. Joulukuussa 2018 avautunut Taidekeskus Itä on Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran ja Korutaideyhdistyksen yhdessä perustama ja ylläpitämä galleria- ja taidelainaamotila Lappeenrannan keskustassa. Taidekeskuksessa on kaksi eri galleriatilaa, Roikka ja Riutta, vaihtuville nykytaiteen näyttelyille. Lisäksi tilassa palvelee myös taidelainaamo, josta erilaista taidetta voi lainata kuukausimaksulla tai ostaa omakseen.
Vuonna 1989 perustettuun Etelä-Karjalan taiteilijaseuraan kuuluu yli sata ammattitaiteilijaa. Näyttelytoiminnan lisäksi seura tekee aktiivista yhteistyötä mm. alueen hoitolaitosten sekä eri alojen oppilaitosten kanssa. Taiteilijaseura pyrkii myös parantamaan taiteilijoiden asemaa ja työskentelyolosuhteita maakunnassa. Vuonna 2005 Lappeenrannassa perustettu Korutaideyhdistys toimii valtakunnallisesti edistäen ja tehden tunnetuksi korutaidetta sekä Suomessa että ulkomailla. Yhteistyö yhdistysten välillä on tiivis ja hedelmällinen. Korutaiteelle on myös varattu erityinen sija Taidekeskuksen näyttelyohjelmassa.
Kärkihanke ja Taidetta kaikille -hankkeet
Maakunnallinen Kärkihankeapuraha jaettiin nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Schermanille ja fil. maisteri Sirpa Jegorowille. Jussila-Scherman sai 28 000 euroa kahden nukketeatteriesityksen valmistamiseen. Toinen näytelmistä käsittelee Etelä-Karjalan historiaan ja kansallispukujen syntyhetkeen liittyvää tositapahtumaa ja toinen eteläkarjalaista leipäkulttuuria. Esitykset on tarkoitettu kaikenikäisille historiasta kiinnostuneille.
Sirpa Jegorow puolestaan käsittelee tutkimushankkeessaan sukupuolen ja pakolaisuuden tematiikkaa kirjailija Eeva Kilven tuotannossa. Tarkasteltavina ovat teokset Noidanlukko (1959), Elämä edestakaisin (1964) ja Elämän evakkona (1983), joissa Kilpi käsittelee kotiseudun, siitä kumpuavan identiteetin, pakolaisuuden ja siirtolaisuuden problematiikkaa erityisesti yksilön näkökulmasta. Kilven tuotannossa karjalaisuudella ja menetetyn Karjalan kuvaamisella on ollut keskeinen sija. Etelä-Karjala on ollut osa Eeva Kilven kotiseutua. Hän on käynyt kouluja niin Imatralla kuin Lappeenrannassa. ”Karjalaissyntyinen kirjailija Eeva Kilpi on oman aikakautensa ja sukupolvensa tulkki. Hän on yksi suomalaisen naisten kirjoittaman kirjallisuuden keulahahmoista. Väitöskirjani tavoitteena on lisätä ymmärrystä karjalaisuuden kulttuurihistoriasta ja muuttuvista sukupuolirooleista, ja miten sukupuoli kietoutuu muihin identiteettikategorioihin, kuten pakolaisuuteen ja karjalaisuuteen,” Jegorow toteaa.
Taidetta kaikille -apurahaa myönnettiin kahteen hankkeeseen yhteensä 25 000 euroa. Teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Heidi Haiko ja työryhmä saivat 15 000 euroa draamapajojen ja esityksen valmistamiseen Etelä-Karjalan kahdeksalle palvelutalolle. Hyppy! ry sai puolestaan 10 000 euroa kehitysvammaisten Hyppy!-näyttämötaidetapahtuman toteuttamiseen Lappeenrannassa 2024. Tavoitteena on kehittää tapahtumasta kaksipäiväinen, kansallinen ja myöhemmin kansainvälinen kehitysvammaisten näyttämötapahtuma.
Kokovuotisia työskentelyapurahoja 9, puolivuotisia 8
Kokovuotisia (12 kk) apurahoja jaettiin tieteeseen viisi ja taiteeseen neljä. Taiteen kokovuotisen saivat kuvataiteilija YAMK Teemu Heikkinen, nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Scherman, kuvataiteilija YAMK Sirja Knaapi ja kuvanveistäjä Essi Pitkänen. Tieteen kokovuotiset menivät M.Sc. Elizaveta Grishovalle ja fil. maisteri Sirpa Jegorowille, fil. maisteri Piia Kaskiselle, M.Sc. Yekaterina Kovalevalle ja M.Sc. Shahla Radmehrille. Puolivuotiseen (6 kk) kokoaikaiseen työskentelyyn myönnettiin 8 apurahaa, kolme tieteen ja viisi taiteen aloille. Edellisten lisäksi apurahoja myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Kuluapurahaa myönnettiin kymmenelle yhteisölle erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.
Taiteen osuus apurahoista oli 69 %, tieteen 31 %. Eniten tukea saivat kuvataiteet (32 %), näyttämötaiteet (22 %) ja säveltaiteet (20 %). Tieteessä puolestaan eniten tuettiin humanistisia tieteitä (52 %), luonnontieteitä (32 %) sekä yhteiskuntatieteitä (16 %). Apurahojen läpimenoprosentti oli noin 17,6 ja keskikoko noin 13 500 euroa. Naisten osuus apurahansaajista oli 71 %.
