Etelä-Karjalan rahasto jakoi lähes puoli miljoona euroa
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahaston apurahat jaettiin maakuntarahaston 54. vuosijuhlassa 18.5.2016 Lappeenrannassa.
Maakuntarahasto vastaanotti 272 hakemusta ja apuraha myönnettiin 42 hakijalle. Jakosumma oli yhteensä 442 000 euroa. Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinto, arvoltaan 10 000 euroa, luovutettiin Imatran Konserttihovin hovinisännälle ja -emännälle Juha ja Oili Räisäselle. Kärkihankeapurahan 40 000 euroa sai tekn. tohtori Arto Kaarna ja LUMA-keskus Saimaa.
Taiteen osuus apurahoista oli 60 % ja tieteen 40 %. Taiteen aloista eniten tukea saivat säveltaiteet (29 %), kuvataiteet (24 %) sekä valokuva- ja elokuvataide (13 %). Tieteen puolella apurahoja jaettiin eniten kasvatustieteille ja opetusalalle (30 %), teknisille tieteille (23 %) sekä lääketieteelle (18 %). Apurahan sai noin 15 % hakijoista apurahojen keskisuuruuden ollessa n. 10 000 euroa. Naisten osuus saajista oli 59 %.
Kärkihanke-apurahalla nuoret tieteen ja teknologian pariin
Vuoden 2016 Kärkihanke-apuraha 40 000 euroa myönnettiin tekn. tohtori Arto Kaarnalle ja LUMA-keskus Saimaalle koululaisten tiedeleirien ja -kerhon toiminnan käynnistämiseen. Luma-keskus Saimaa on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteisorganisaatio, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimista ja harrastuneisuutta LUMA-aineissa eli luonnontieteissä, matematiikassa ja teknologiassa. Tiede- ja teknologiakasvatus on tärkeä osa lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa, ja tässä hankkeessa sitä edistetään yhteistyössä katto-organisaation LUMA-keskus Suomen kanssa. Hankkeen kesto on kolme vuotta (2016-2018) ja sen aikana nuoret pääsevät tutustumaan tiedekerhoissa ja -leireillä mm. toiminnalliseen matematiikkaan, pelisuunnitteluun, biomekaniikkaan, robotiikkaan ja energia-asioihin kestävän kehityksen näkökulmasta.
Kokovuotisia apurahoja viisi, puolivuotisia kahdeksan
Neljästä tieteen puolen kokovuotisista apurahoista kaksi meni jatko-opiskelijoille ja kaksi väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen. M. Sc. Demesa Abayneh Getachew ja kasvatust. maisteri Iines Palmu saivat apurahan kemian sekä kasvatustieteen ja opetusalan väitöskirjatyöhönsä, kasvatust. tohtori Hannariikka Linnavuori ja lääket. tohtori Kaisa Pyrhönen puolestaan kasvatustieteen ja opetusalan sekä lääketieteen alan post doc -tutkimuksiinsa. Taiteen puolella kokovuotisella työskentelyapurahalla tuettiin tait. maisteri Hanna Ahosen työskentelyä kansanperinteeseen pohjautuvan taideteollisen esinemalliston parissa.
Puolivuotisia apurahoja jaettiin kahdeksan ja näistä kuusi meni taiteen ja kaksi tieteen puolelle. Taiteen puolivuotisen apurahan saivat teatteri-ilmaisun ohjaaja Johanna Juslin (lastenkulttuuri), kuvataiteilija YAMK Jari Koskimäki (kuvanveisto), kuvataiteilija AMK Susan Lankinen (valokuvataide), kuvataiteilija AMK Mari Leinonen (muut kuvataiteen alueet), taidemaalari Hilkka-Maija Pääkkönen (maalaustaide) ja taidemaalari Anne Tompuri (maalaustaide). Tieteen puolivuotiset menivät kauppat. tohtori Noora Rantaselle väitöksen jälkeiseen tutkimukseen sekä fil. tohtori Jyri Vuoriselle estetiikan alan tutkimukseen.
Kulttuuripalkinto Juha ja Oili Räisäselle
Etelä-Karjalan Kulttuurirahaston vuoden 2016 kulttuuripalkinto myönnettiin Imatran Konserttihovin voimakaksikolle, hovinisäntä, dir.mus. Juha Räisäselle (s. 1942) ja hovinemäntä, logoterapeutti LTI Oili Räisäselle (s. 1943) tinkimättömästä rakkaudesta kamarimusiikkiin.
Konserttihovin historia alkaa 1970-luvulta, jolloin imatralainen musiikkineuvos Martti Räsänen rakensi ja käynnisti Hovin musiikkitoiminnan. Räsäsen kuoleman (1995) jälkeen Konserttihovissa elettiin muutama vuosi hiljaiseloa, kunnes se siirtyi vuonna 1998 Juha ja Oili Räisäsen omistukseen. Vuoden kestäneiden kunnostustoimien jälkeen Hovin musiikkitoiminta käynnistettiin ja kamarimusiikin keidas oli valmis uuteen kukoistukseensa. Vuodesta 1999 alkaen Räisäset ovat kehittäneet Hovin toimintaa ja järjestäneet siellä säännöllistä ja korkeatasoista konserttitoimintaa Hovin perustajan tapaan. Esiintyjiksi kutsutaan huippuluokan muusikkoja Suomesta ja ulkomailta.
Konserttihovi on Suomen ainoa yksityisessä omistuksessa oleva konserttisali. Räisäset ovat kehittäneet Hovista musiikkikeitaan, joka tunnetaan laajasti musiikkipiireissä. Hovissa kuullaan ja sinne myös mielellään saapuu huippumuusikkoja Suomesta ja maailmalta. Rakennuksen erinomainen akustiikka, kiitetty Bösendorferin flyygeli, sekä rauhallinen sijainti keskellä idyllistä suomalaista maisemaa kutsuu taiteilijoita ja musiikinystäviä ympäri maailmaa musiikkinautintojen pariin.
Lisätietoja:
Asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä, paivikki.eskelinen-ronka@skr.fi puh. 050 385 7603
