– On mielenkiintoista, että Raamatun sananlaskut – kuten ”mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää” – ovat edelleen käytössä arkipuheessa. Kenties ne ovat asettuneet arkikieleen niin itsestäänselvyyksinä, että harva edes tiedostaa käyttävänsä Raamatusta peräisin olevia ilmauksia, pohtii Liisa Granbom-Herranen, joka tutki väitöskirjassaan suomalaisten sananlaskujen nykykäyttöä. Kävi ilmi, että sananlaskuilla on edelleen paikkansa arkikielisessä keskustelussa, mutta niiden tulkinnat muuttuvat.

Granbom-Herrasen tutkimusaineistona olivat Salon Seudun Sanomiin julkaistavaksi tarkoitettuina mielipidekirjoituksina lähetetyt tekstiviestit. Viiden vuoden aikana lähetettyjä viestejä oli noin 70 000. Ne sisälsivät yli 7 000 sananlaskua tai viittausta sananlaskuun.

”Sananlaskun käyttö tai viittaus sananlaskuun mielipiteenilmauksissa sisältää oletuksen, että lukijat tunnistavat sen. Salon Seudun Sanomiin lähetettyjen tekstiviestien sisältämät sananlaskut kertovatkin sananlaskujen aktiivisesta roolista mielipiteen idean vahvistajina. Sananlaskuilla on edelleen varteenotettava osansa vakuuttavassa kielenkäytössä”, Granbom-Herranen toteaa.

Liisa Granbom-Herranen tarkasteli sananlaskuja niiden käyttöyhteyden näkökulmasta. Selvisi, että sananlaskun käyttö on harkittua, ja käyttö palvelee yleensä yhtä tai useampaa tarkoitusperää.

”Vanhat tunnetut sananlaskut tunnistuvat luotettavammin kuin modernit sananlaskut tai mahdollisesti sananlaskuiksi kehittyvät ilmaisut”.

”Sananlaskujen, kuten muunkin suullisen perinteen käytön ja tulkinnan, perusta on aina ollut arkielämässä. Niiden käyttöyhteys liittyy tavalla tai toisella käyttäjän omaan elämään.

Tekstiviestien sisältämien sananlaskujen käyttöyhteyden tarkastelussa selvisi, että perinteiset sananlaskut esiintyvät yhdessä modernien sananlaskujen kanssa. ”Vanhat tunnetut sananlaskut tunnistuvat luotettavammin kuin modernit sananlaskut tai mahdollisesti sananlaskuiksi kehittyvät ilmaisut”, Granbom-Herranen toteaa.

Granbom-Herranen havaitsi, että nykykäyttäjä saattaa lyhentää sananlaskuja tai yhdistää niitä toisiin sanalaskuihin. Aina sananlaskuja ei edes haluta käyttää kokonaisina, vaan käyttäjälle saattaa riittää pelkkä viittaus niihin: ”Mikäs se olikaan se ahneen loppu”.

Nykyaikana sananlaskuja käytetään varsin mielenkiintoisissakin yhteyksissä, jos ajatellaan niiden oletettua perusmerkitystä. Sananlaskut ovat lyhentyneet, niistä voidaan jättää loppu pois kuten usein käy esimerkiksi ”Oma maa mansikka” tai ”Moni kakku päältä kaunis” sananlaskuille, Liisa Granbom-Herranen kertoo.

Väitöstutkimuksen mukaan nykypäivän sananlasku voi olla yhdistelmä useammasta eri aikakauden sananlaskusta tai vaikkapa sananlaskusta ja fraasista. Traditionaaliset sananlaskut samoin kuin Raamatusta peräisin olevat sananlaskut muuttavat muotoaan.

”Sananlaskun asettuessa uuteen kulttuuriseen käyttöyhteyteen sen muoto ja tarkoite usein muuttuvat. Tutkimus osoitti, että sananlaskut ovat varsin muuttumattomia ilmauksia ja traditionaalisiin sananlaskuihin sisältyy edelleen agraaritalouden termejä, mutta sananlaskuja käytetään uusissa ympäristöissä ja niiden tulkinnat muuttuvat”, Granbom-Herranen toteaa. ”Sananlaskut saavat uusia tulkintoja – ja mielestäni niiden tuleekin saada. Onhan koko elinympäristömme muuttunut.”

Teksti: Turun yliopisto
Kuva: Robert Seger